Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Clason ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1665
Clason—t
Claudius
1666
täytyi pitkäksi aikaa asettua lepäämään, mutta
1300-luvun alussa hän taas uusin voimin ryhtyi
toimintaansa jatkamaan. 1823 hän otti osaa
,,Anti-slavery-soeiety"n
(Orjirudenvastustamis-seuran) perustamiseen ja valittiin sen
ensimäi-seksi varapresidentiksi. C:n orjuutta vastaan
julkaisemista kirjoista on huomattavin „Historv
of the rise, progress and aecomplishment of the
aholition of the african slave trade" (2 nidosta
1808, lisätty painos 1839). vrt. Orjuus.
K. B:dt.
Clason [-Ü-], Isak Gustaf (s. 1856), ruots.
arkkitehti, suoritti ensin Teknillisen
korkeakoulun ja sittemmin Taideakatemian
arkkitehtiosaston oppimäärän ja opiskeli 1883-86
ulkomailla rakennustaidetta. Kimitettiin
Taideakatemian jäseneksi 1889, Teknillisen korkeakoulun
rakennustaiteen professoriksi 1890, josta virasta
luopui 1904. C. on uudenaikaisen n. s.
historiallisen rakennussuunnan johtajia Ruotsissa; tämän
suunnan tarkoituksena on kehittämällä
aikaisempien tyylikausien saavutuksia ja
käyttämällä mikäli mahdollista erilaisia
rakennusaineita niiden luonnetta vastaavalla tavalla
luoda rakennustaiteellinen vastine meidän
aikamme kiiytöllisille tarpeille ja yksilöllisille
maun erilaisuuksille. Pohjapiirros määrää paitsi
huoneiden järjestelyä myöskin rakennuksen
ulkoasun ja tämän tulee rehellisesti kuvastaa
rakennuksen tarkoitusta; fasadissa on vältettävä
kaikkea valheellista koriste- ja pintakäsittelyä.
Näiden periaatteiden mukaan C. on rakentanut
suuren joukon sekä yleisiä että yksityisiä
rakennuksia Tukholmassa ja muualla Ruotsissa,
vieläpä ulkomaillakin (Varsovan ja Moskovan
tele-fonirakennukset). Hänen pääteoksensa on
„Nordiska museet" Tukholman eläintarhassa.
F. L.
Clason [-Ü-], Samuel (s. 1867), ruots.
historiantutkija, v:sta 1904 professorina Lundissa; on
myöskin toiminut valtioarkiston virkamiehenä
ja valtiopäivillä pikakirjoittajana ja
valiokuntain sihteerinä; valittiin 1906 valtiopäiväin
ensi-miiiseen kamariin; julkaissut „Till reduktionens
förhistoria" (1895), „Historisk redogörelse för
unionsfrägans tidigare skeden" (1898) „.Studier
öfver arkivväsendet i utlandet" (1902) ;
toimittanut julkaisun „A. Oxenstiernas skrifter oeh
brefväxling" 3:nnen niteen (1900).
Classen, Johan Frederik (1725-92),
tansk. liikemies ja lahjoittaja, antautui jo
nuorena liikealalle, tuli 1750 valtion sotatarpeiden
hankkijaksi ja 1756 osakkaaksi erääseen
Arre-son luona olevaan tehtaaseen, jonka hän laajensi
suureksi sotatarpeiden valmistuslaitokseksi;
tehdas, jonka ainoaksi omistajaksi C. tuli 1767, sai
niinen Frederiksværk. Valtiolle seitsenvuotisen
sodan aikana tekemiensä palvelusten johdosta ja
korkeimpien suosiossa ollen C. sai huomattavia
luottamustoimia ja arvonimiä, 1783 arvonimen
„ylhäisyys". Testamentissaan hän lahjoitti
melkein koko omaisuutensa (arvoltaan n. 4milj.
kruunua) rahastoksi, jonka nimenä on Det
classenske fideikommis ja jonka
koroilla on valmistettava hyödyllisiä kansalaisia
valtion palvelukseen, edistettävä tieteitä ja
työ-teliäisyyttä sekä lievennettävä puutetta ja
kurjuutta. Niillä pidetään voimassa erästä
maanviljelyskoulua ja on rakennettu Frederiksbergiin
53. Painettu »/„ 09.
halpoja työväenasuntoja („de classenske
boli-ger") ; noin 150,000 kruunua käytetään
vuosittain tieteellisiin ja hyvää tekeviin tarkoituksiin.
Suurin osa hänen kirjastoaan liitettiin 1867
yliopiston kirjastoon. K. B:dt.
Claude Lorrain [klöd lörd’], ransk.
taidemaalari. ks. Gellö e.
Claudianus
diä’-J, Claudius (n. 370-u.
404 j. Kr.), roomal. runoilija, synt. ehkä [-Aleksandriassa 4:nnen vuosis. lopulla. C. saapui
Italiaan n. v. 395, missä hän pääsi Rooman
mahtavan ministerin Stilichon suosioon ja ystävyyteen.
Myöhemmän keisariajan runoilijoista C.
herättää mielenkiintoa runsaalla mielikuvituksellaan,
monipuolisuudellaan ja voimakkaalla, puhtaalla
kielellään, joskaan hän ei aina saata vapautua
aikansa pöyhkeästä tyylistä ja tyhjästä
imartelusta. C:n runoelmilla on sitä paitsi suuri arvo
lukuisain historiallisten aiheidensa johdosta. C:n
tärkeimmät teokset ovat komea eepillinen
runoelma Proserpinan ryöstöstä (Deraptu
Pro-s e r p i n æ, vaillinainen), useat Stilicholle ja
keisari Honoriukselle omistetut, silloisia sotia ja
merkkitapauksia käsittelevät teelmät, häälaulut,
runckirjeet v. m.; myös kreikankielisiä
runoelmia C. on jättänyt jälkeensä. Julkaisseet L.
Jeep (Leipzig 1876-79) ; Th. Birt, „Monumenta
Germaniæ historica" X (Berlin 1892). K. J. H.
Claudius, kuuluisa muinaiSroomal. suku, jota
olivat Pulcherin, Marcelluksen ja Neron
sukuhaarat. Perintätiedon mukaan suku aikaisin oli
tullut Roomaan sabiinien maasta.
1. Appius C. Sabinus, ennen Atta
Clausus, saapui omaisineen Roomaan
Regil-lumista sekä kohosi siellä suureen mahtavuuteen.
Esiintyi Roomassa patriisien etuoikeuksien
kiivaana puolustajana ja kansan sortajana sekä
aikaansai plebeijien vaelluksen pyhälle vuorelle
v. 494 e. Kr.
2. A p p i u s C„ edellisen poika tai pojanpoika,
konsuli ja decemviri (ks. t.) v. 451 e. Kr., koetti
laittomasti pitää toimensa varsinaisen
virka-aikansa loputtua. Kun C. tuhtoi saada valtaansa
erään plebeijiläisnaisen Verginian, ja tämän isä
A’erginius pelastaakseen tyttärensä oli
työntänyt puukon hänen rintaansa, nousi kansa
raivostuneena kapinaan ja pakoitti decemvirit
luopumaan vallastaan 449. C. heitettiin vankilaan,
inissä hänen kerrotaan lopettaneen itsensä.
3. Appius C. C æ c u s („sokea"), kahdesti
konsuli, censori 312 e. Kr., jolloin rakennutti
Rooman ensimäisen vesijohdon Aqua Appian
sekä kuuluisan valtatien Via Appian, mikä
sittemmin jatkettiin aina Brundisiumiin saakka.
Vaikka C. oli plebeijien vastustaja, ajoi hän läpi
useat tärkeät kansanvaltaiset uudistukset:
senaattiin otettiin vapautettujen orjien lapset;
varattomat henkilöt, vapautetut y. m. saivat
kansalaisoikeuden: ajanlasku, varsinkin
oikeuspäi-vien luettelo ja oikeusmenot. saatettiin kansan
tietoon. Loppuiällään C. tuli sokeaksi, mutta
esiintyi silloinkin 280 senaatissa, jolloin hän
tarmokkaalla puheellaan taivutti senaatin
hylkäämään kuningas Pyrrhoksen lähettilään Kineaan
rauhantarjoukset Heraclean taistelun jäljestä.
C. mainitaan myös kirjallisuuden harrastajana
ja kirjailijanakin.
4. Tiberius C. Nero, Rooman keisari, ks.
Tiberius.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
