Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Colostrum ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1711
Columella—Comenius
1712
Columella [é-/, Lucius Junius M o d
e-r a t u s, synt. Espanjassa, eli Italiassa keisari
Neron aikana, julkaisi maataloutta käsittelevän
teoksen Rei rusticæ libri XII, alkuaan 9
kirjaa, joihin liittyy opetusrunoelma
puutarhanhoidosta sekä vielä 2 kirjaa. C:n esitystapa on
yksinkertainen, kieli on puhdasta ja selvää.
Julk. J. G. Schneider (1794), V. Lundström
(1902 y. m. [Barberet, „De Columellæ vita et
scriptis" (Nancy 1888).] K. J. H.
Colutea arborescens, rakkopensas,
eteläeurooppalainen pensas hernekukkaisten heimossa.
Kukat isot, keltaiset, palot vahvasti pullistuneet.
Tätä samoin kuin muutamia muita lajeja
viljellään koristuskasvina.
Colymbus ks. Kuikat.
Coma (lat.), tukka. — C. Berenices, tähtit.,
Bereniken (ks. t.) tukka.
Comanchit [komansit], alkujaan
Mississippijoen alajuoksun länsipuolella asuva
intiaaniheimo, joka täältä vähitellen tungettiin yhä
lännemmäksi. Heidän ensimäinen „reservatsioninsa"
oli nyk. Texasin valtiossa. Mutta kun ne
täälläkin elivät vanhalla tavallaan: kulkivat ympäri
ratsain ryöstellen karjaa ja ahdistellen
valkoihoisia, karkoitettiin heidät Staked plains
alueelle. Kun eivät täälläkään eläneet hallituksen
mielen mukaan, lähetti tämä 1872
rangaistus-retkikunnan, joka menetteli tavattomalla
säälimättömyydellä. Pieni jäännös elää nykyään
kurjaa elämää Intiaaniterritorion reservatsionilla;
se on nykyään suuresti vähenemässä.
Comarum _
palustre, k u
r-j e n j a 1 k a,
ruusukasvien
heimoon
kuuluva rantayrtti.
Lehdet
päätö-pariset, 2-3
päriset, lehdykät
sahalaitaiset,
kukat
ruskeanpunaiset. Yleinen koko
maassa.
Comatulidae,
merilijojen
heimo, jonka lajit
ovat nuorena
varrellisia ja
alustassaan
kiinni,
myöhemmin varren
surkastuttua
vapaasti
liikkuvia. Laji: Antedon rosuccu. ks. A n t e d o n.
K. M. L.
Combarieu fköburiö’], Jules (s. 1859), ransk.
musiikkitieteilijä, huomattava etenkin
musiikkiestetiikan alalla. /. A".
Combes [köb], Justin Louis É m i 1 e
(s. 1835), ransk. valtiomies, harjoitti ensin
teologisia opinnpita, mutta siirtyi vähitellen
filosofiaan ja tuli 1860 filos. tohtoriksi ja sitten
lääketiet, ohtoriksi. Pian hän joutui
valtiolliseen elämään, valittiin 1876 määriksi ja 1885
jäseneksi senaattiin, jossa hän sitten on ollut
radikaalien johtajia ja demokraattisen vasem-
Comarum palustre.
miston presidenttinä. Senaatissa ja
parlamentin asettaman Algerian tutkimuskomissionin
jäsenenä C. pian tuli huomatuksi vapaamielisenä
ja tarkkana opetusasiain harrastajana ja
tuntijana. Hän tuli 1894 senaatin varapresidentiksi ja
1895 kultusministeriksi Léon Bourgeois’n
minis-teristöön. jossa toimessaan hän alusta aikain
ryhtyi taistelemaan katolilaisen kirkon vaikutusta
vastaan Ranskan opetuslaitokseen. Ministeristön
1896 kukistuttua C. yhä voimakkaammin ja
jyrkemmin ajoi tätä asiaa. Kesäk. 1902 C.
muodosti radikaalisen ministeristön, jonka
kannattajana edustajakamarissa oli n. s. blokki
ja joka nyt järkähtämättömällä tarmolla ja
johdonmukaisuudella jatkoi taistelua
klerikalis-nna vastaan; sen toimesta m. m. saatiin aikaan
laki, joka lakkautti katolilaisten
kongregatsio-nien opetustoiminnan. C:n hallituksen aikana
myös katkesivat Ranskan ja Vatikaanin
diplomaattiset välit ja konkordaatti kumottiin. Muista
toimenpiteistä mainittakoon kaksivuotisen
sota-palvelusajan hyväksyminen ja tärkeät aloitteet
sosiaalisen vakuutuslainsäädännön alalla. Kun
ministeristöä, varsinkin sotaministeriä, vastaan
natsionalistien ja muidenkin taholta alettiin yhä
kiivaammin hyökkäillä sen urkkijajärjestelmän
johdosta, jonka avulla valtion viroissa olevien
henkilöiden toimintaa pidettiin silmällä,
heikontui C:n asema vähitellen niin, että hän katsoi
parhaaksi erota (tammik. 1905), saatuaan ensin
edustajakamarin periaatteessa hyväksymään
kirkon ja valtion erottamisen. Mutta senkin jälkeen
hän on voimakkaasti ottanut osaa taisteluun
kle-rikaaleja vastaan ja tukenut seuraavain
ministe-ristöjen toimintaa kirkon ja valtion eron ja
muiden radikaalisten reformien aikaansaamiseksi.
C. julkaisi 1905 valtiolliset puheensa nimellä
„Une campagne laique". K. B:dt.
Combustio [-u’stiö] (mlat., < combü’rere =
polttaa), palovamma; ensimäisen asteen
c.: iho käynyt tavallistaan punakammaksi ja
verevämmäksi ;toisenasteenc.: iho noussut
rakoille; kolmannen asteen c.: iho ja
ehkä alla olevat kudokset hiiltyneet. M. O-B.
Comedia /-e’-] (esp.), espanjalaisen teatterin
kukoistusaikana kaikkien maallisten
3-näytök-sisten näytelmien nimi, riippumatta siitä, oliko
aihe iloinen vai vakava.
Comédie Frangaise [komedV fräne’zj ks.
T h é ä t r e F r a n q a i s.
Comenius /-’"’-/ 1. K o m e n s k y’ Johan
A m os (1592-1670), böömil. pedagogi, s. Määrissä
29 p. maalisk. 1592.
Suku oli saanut
nimensä Komnä
nimisestä kylästä.
Vanhemmat kuuluivat
„Böömin veljesten"
seurakuntaan.
Opiskeltuaan veljeskunnan kouluissa ja eri
yliopistoissa C.
vihittiin papiksi 1616.
Hän oli senjälkeen
muutamia vuosia
pappina ja veljeskunnan
koulun johtajana
Ful-nekissa, Määrissä,
kunnes oli, samoin- Comenius.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
