Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Commodo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1719
Comcedia—Compluvium
1720
Sen suurin pituus on 51,1 km Bellagion luona.
22,9 km pohjoispäästään, se jakautuu kahteen
haaraan, joista lounainen on 28,2 ja koillinen
(Lago di Lecco) 18 km pitkä. Suurin leveys on
4,s km ja koko pinta-ala 145,9 km2. Syvyys on
paikotellen 414 m, suurin mitä alppijärvissä on
tavattu, ja korkeus 198 m yl. merenp. Järvi on
hyvin kalarikas ja vesilintuja on myös runsaasti.
Sen läpi virtaa Adda-joki ja sitä reunustavat
korkeat vuoret (m. m. Le Grigna 2,410 m ja
Monte Degnone 2,612 m), joiden rinteitä peittää
mitä rehevin etelämainen kasvullisuus ja joiden
juurella, viljelyksien keskellä, kohoaa lukuisia
kaupunkeja, komeita kirkkoja ja hienoja
huviloita. Suurenmoisen luontonsa ja leudon
ilmastonsa tähden C.-järvi on Euroopan eniten
käytettyjä matkailijareittejä. Vilkasta liikettä
välittävät sekä laivat että rautatiet. — 2. Italian
provinssi C.-järven ympärillä, 2,861 km’, 620,913
as. (1908). Pohjois osa on luonnonihanuudestaan
kuuluisaa vuoriseutua, eteläosa viettää tasaisesti
Poo-tasankoa kohti. Väestö harjoittaa viinin,
silkin, oliivin ja hedelmäin viljelystä sekä
kalastusta. — 3. Yllämainitun provinssin
pääkaupunki C.-järven lounaisen haaran etelärannalla,
viiniköynnösten, oliivien ja kastanjametsien
peittämien kukkuloiden keskellä, 41,636 as. (1906).
C:n komea goottilainen tuomiokirkko on
Pohjois-Italian kauneimpia rakennuksia. Goottilaiseen
tapaan on myös 13:nnelta vuosis. oleva
raatihuone rakennettu. Piispanistuin. Kirjasto (50,000
nid.), lukio, lyseo, seminaari, teknillinen koulu
y. m. Vilkas kauppa ja teollisuus (silkkiä,
samettia. hansikkaita, sukkia ja saippuaa). Eräällä
kukkulalla C:n eteläpuolella on Baradello-linnan
raunioita ja pitkin järven länsirantaa, Strade
Reginan varrella, useita kauniita huviloita. —
C. on roomalaisten Comum. Oli alkuaan
insubrilaisten kaupunki. V. v. F.
Comœdia [cöme’-] (lat., < kreik. kömödi’a <
kömos - iloinen joukkue, ja öde = laulu),
huvinäytelmä, komedia (ks. n.). K. J. H.
Comorin, K a p, Etu-Intian eteläisin niemi,
n. 8° pohj. lev.
Comoro-saaret ks. K o m o r i t.
Compagni [kompa’nji], Dino (k. 1324), it.
kronikoitsija, Danten aikalainen, otti niinkuin
tämäkin osaa Firenzen puoluetaisteluihin
ghibelliinien puolella; oli kaksi kertaa kaupungin
priorina ja tuli 1293 lippumieheksi
(gonfaloniere). C. on tullut kuuluisaksi kronikastaan
„Cronaea delle cose oecorrenti ne’ tempi suoi",
jossa hän hyvin persoonallisella värityksellä
esittää Firenzen valtiollista historiaa vv. 1280-1312.
Kysymys tämän teoksen aitoperäisyydestä herätti
v:sta 1858 lähtien oppineitten kesken pitkällisen
kiistan. Tätä nykyä se mielipide on vallalla,
että kronikka on pääosissaan C:n kirjoittama.
Compagnie [köpanji] (ransk.), seura,
kauppaseura, komppania, vrt. Komppania.
Company [kampani] (engl.), seura,
kauppaseura, komppania, vrt. Komppania.
Comparaison [köparezö’J (ransk.), vertaus,
vertaaminen. E n [ö] c., verraten, verrattuna.
Sans [su] c.. ilman vertaamatta, verrattomasti.
Comparatio [-rä’-] (lat. comparä’re = vertailla) , vertailu, ks. myös Komparatsioni.
Comparetti /-e’-/, Domenico (s. 1835),
Kalevalantutkijana suomalaisillekin tunnettu
italialainen tiedemies, tuli kreikan
kirjallisuuden professoriksi Pisaan 1859 ja Firenzeen
1872, otti
täysinpalvelleena virkaeron
1883, ollut sittemmin
senaattorina eli
ylähuoneen jäsenenä
Koomassa.
Tieteellisen maineensa hän
ensinnä saavutti
teoksellaan „Virgilio
nel medio evo"
(„Virgilius
keskiajalla") 1872.
Ryhtyessään tutkimaan
kysymystä
homeristen runojen
kokoonpanosta hän
tuli Suomeen ensi
kerran 18S6 ja on
sittemmin käynyt
täällä useampia kertoja tutustuakseen
Kalevalan tutkimukseen. V. 1891 hän julkaisi
Julius Krohnin muistolle omistamansa teoksen
„II Kalevala", joka sittemmin on ilmestynyt
saksan- ja englanninkielisenä; piakkoin on siitä
odotettavissa uusi painos. Teos on jaettu
kahteen osaan. Edellisen tarkoituksena on johdattaa
ulkomaista lukijaa aineeseen. Sen ensi luvussa
tehdään selkoa runojemme keräyksestä, runon
rakenteesta ja heimolaiskansojen runoudesta;
toisessa esitetään Kalevalan sisällys ja
kolmannessa Kalevalan runojen kokoonpano Lönnrotin
käden kautta. Jälkimäisessä osassa, joka samoin
on jaettu kolmeen lukuun (jumalaistaru,
sankaritarina ja runo), hän perustelee erästä Ahlqvistin
esiintuomaa mielipidettä, että suorasanaisesta
samanistisesta loitsimisesta olisi muodostunut
suomalainen runolaulu skandinaavilaisen
vaikutuksen alaisena, täydentäen tätä siihen suuntaan,
että loitsurunoista olisi syntyrunojen välityksellä
kehittynyt kertomaruno. Comparetti’n teoksen
pysyväisenä ansiona on, että se ensimäisenä on
tehnyt Kalevalan kysymyksen koko
laajuudessaan tunnetuksi ulkomailla ja että se panemalla
vireille uusia kysymyksiä uusine näkökohtineen
on vaikuttanut Kalevalan tutkimuksen
edistymiseen. [Valvoja 1907, s. 320-5 ja 1893, s. 19-34.] K. K.
 |
| D. Comparetti. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
