Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Compo-board ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
17i?L
Compo-board—Comte
1722
Compo-board (amer. äänt.: kompu-börd, engl.
äünt.: kompoti-böd), rakennusaine, joka on
valmistettu suuria, ohkasia puu- ja pahvilevvjä
yh-teenpuristamalla tulenkestävää sementtiä
liima-aineena käyttäeu. Hyvä lämmön ja äänen
eris-tiijä. V. V-la.
Compositæ ks. Mykerökukkaiset.
Compositeur /köpozitö’r] (ransk.), säveltäjä;
latoja, vrt. K o m p o s i t ö ö r i.
Compositum [-po’-] (lat.), yhdistys,
yhdistetty; yhdyssana (ks. t.).
Compoundi-kone [kompaund-] (engl.) ks.
K o in p o u n d i k o n e.
Compressio [-u’ssiö], puristus. C. cerebri,
aivopuristus, pääkopassa vallitsevan, syystä tai
toisesta lisääntyneen paineen’ aikaansaama
aivojen puristus. il. O-B.
Compsognathus
lon-gipes, jura-ajalla
elänyt Dinosaurioitten
luokkaan kuuluva
matelija, jonka
kivettynyt luuranko on
tavattu Kehlheimin
lius-kiosta Baierissa.
Eläimen korkeus oli n.
30-35 cm, takajalat
etujalkoja kaksi kertaa
pitemmät, pyrstö pitkä,
voimakas. Muistutti
luurangon, varsinkin
lantion rakenteelta
lintuja.
Compte [kot] (ransk.), tili, lasku.
Comptoir [kötuä’r] (ransk.), konttori.
Comte [kot] (ransk., < lat. comesj, kreivi. —
Comtesse [köte’s], kreivitär.
Comte [kot], Isidore Auguste Marie
Francois Xavier (1798-1857), ransk.
filosofi, „positivismin"
perustaja, synt.
Mont-pellier’ssä, joutui jo
Pariisin
polyteknilli-seu opiston oppilaana
ollessaan
kapinallisten mielipiteittensä
ja jäykän luonteensa
johdosta ankariin
yhteentörmäyksiin opet-tajainsa kanssa, eli
sitten Pariisissa
yksityisenä matematiikan
opettajana, oli v:sta
1832 polyteknillisen
opiston „repetitorina"
ja sittemmin
„tutkijana", mutta menetti
v:n 1845 paikoilla
ne toimet, eli sen jälkeen avustuksista, joita
varakkaat hänen teostensa ihailijat hänelle
suorittivat. Vv. 1818-24 C. oli sosialistin Saint
Simon’in oppilaana ja sai häneltä tuntuvia
henkisiä vaikutuksia, mutta he riitaantuivat sitten
jyrkästi. V. 1826 C. aloitti esitelmäsarjan,
jossa hän tahtoi esittää koko sen omituisen
maa-ilmaukatsannon, joka jo silloin oli kypsynyt
hänen mielessään, mutta harvoja luentoja
pidettyään hän sairastui mielenhäiriöön. V. 1828 hän
saattoi uudelleen ryhtyä esittämään mielipitei-
tään ja pääsi tällä kertaa esitelmäsarjansa
loppuun. Sen jälkeen hän kehitti ja julkaisi samat
aatteensa suuressa teoksessaan „Cours de
philosophie positive" (6 os„ 1830-42).
C:n „positivistisen" filosofian ensimäinen
perus-aate on se, ett’emme voi tuntea olevaisen emmekä
maailmantapahtuman alkusyitä, vaan tiede voi
ainoastaan selvittää niitä lakeja, joiden
mukaisesti havainnolliset ilmiöt seuraavat toisiaan.
Ihmiskunnan tietäminen ja maailmankäsitys
kehittyy C’:n mielestä kolmessa pääasteessa.
Ensiksi vallitsee „teologinen" eli myyttejä
muodostava maailmankäsitys, jonka kannalla
ollessaan ihminen selittää luonnontapahtumia
ihmisen-tapaisten olentojen, „jumalien", tahallisiksi
teoiksi. Toinen aste on „metafyysillinen", jolloin
koetetaan selittää luonnon ilmiöitä jonkinmoisten
„olioiden" ja „voimien" tuottamiksi, jotka muka
ovat „todellisena olevaisena" havainnollisten
ilmiöiden takana. Lopulta ihmisajatus kohoo
positivistisen maailmankäsityksen kannalle.
Kaikki eri tieteet saavuttavat asteettain ja
määrätyssä järjestyksessä tämän tositieteellisen
katsantokannan: ensiksi matematiikka, joka on
yleisin ja abstraktisin tiede, sitten järjestänsä
tähtitiede, fysiikka, kemia, biologia, viimeisenä
sosiologia (yhteiskuntatiede). C. katsoo
erityisesti omaksi tehtäväkseen sovittaa positivistisen
katsantotavan sosiologiaan ja on yllämainittujen
piiäaatteiden pohjalle rakentanut merkillisen
historianfilosofisen kuvauksen ihmiskunnan koko
sivistyskehityksestä.
V:sta 1845 alkaen C. rupesi laajasti
kehittämään omituisia aatteitaan yhteiskunnan
perinpohjaisesta uudistuksesta. Koko
yhteiskuntaelämä on asetettava „eksaktisten" ja
positivististen tiedemiesten johdettavaksi ja heidän
auktoriteettiaan ehdottomasti noudatettava. Sen
ohessa C. rupeaa muodostelemaan uutta uskontoa,
„ihmisyyden uskontoa". Hän vaatii, että ihmisen
pitää ennen kaikkea viljellä mielensä tunteellista
puolta, kehittää itsessään syvää
myötätuntoi-suutta koko ihmiskuntaa kohtaan.
Periaatteellisesti hän pysyy ennen esittämässään
maailmankäsityksessä, mutta alkaa haaveellisesti kehitellä
omituisia kuvaannollisia käsitteitä, joiden muka
pitää olla uuden uskonnon sisällyksenä. Ihmisen
pitää hartaudella kunnioittaa ihmisyyden
(„Spuren Olennon", „le Grand-Etre") aatetta, etevien
ja jalojen ihmisten muistoa j. n. e. C. julistaa
itsensä uuden uskonnon ylimmäksi papiksi sekä
erään rouva Clotilde de Vaux’n, johon hän
haaveellisesti ihastui 1845 ja joka seur. v. kuoli,
jonkinmoiseksi ihmiskunnan suojeluspyhäksi,
tahtoo panna käytäntöön kummallisia uskonnollisia
menoja j. n. e. Tätä C:n aatteiden myöhempää
suuntaa esittävät teokset „Systeme de politique
positive, ou traité de sociologie, instituant la
religion de 1’humanité" (4 os.. 1852-4),
„Cathé-ohisme positive" (1852), „Synthèse subjective"
(1856) y. m. — C:n oppilaista osa — tieteelliset
ajattelijat — hylkäsi hänen myöhemmän,
„subjektiivisen" aikakautensa mietiskelyt, hyväksyen
ainoastaan hänen ensimäisen pääteoksensa:
niihin kuului esim. hänen etevin oppilaansa
E. Littré. Toiset, esim. P. Laffitte ja J. F. E.
Robinet, ovat pitäneet kiinni hänen
myöhcm-mistäkin opeistaan ja muodostavat vieläkin
muutamissa paikoissa pieniä, tavallaan uskonnol-
A. Comte.
Compsognathus longipes.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
