Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työnti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
17
Työnti—Työntöikkuna
18
olemassa sakko määräyksiä ja esim.
rakennusalalla voidaan tällaiset jäsenet pitää kurissa
estämällä heiltä työainesten saanti. Viimemainittua
keinoa voidaan menestyksellä käyttää myöskin
järjestön ulkopuolella olevia vastaan. Joskus
voidaan kuitenkin joku liike, joka saattaa esittää
pätevän syyn, vapauttaa sulusta, mutta sen on
siinä tapauksessa suoritettava määrätty korvaus
jokaista työläistä kohti. J. F.
Työnti, kappaleiden kesken syntyvä
vuorovaikutus niiden törmätessä yhteen. T. kestää vain
hyvin lyhyen ajan (pienen murto-osan sekuntia).
Sillä välin kappaleiden puristus nopeasti kasvaa
tiettyyn maksimiarvoon ja vähenee jälleen
nollaan. T.-aikana vallitsevaa puristuksen
keskiarvoa sanotaan t.-v o i m a k s i. T.-pisteeseen
kahden yhteentörmäävän kappaleen yhteistä
tangenttipintaa vastaan piirrettyä kohtisuoraa
sanotaan t :n suunnaksi. Kun tämä suora
kulkee kummankin kappaleen painopisteen läpi,
on t. keskinen, muuten epäkeskinen.
T. on s u o r a. jos molemmat kappaleet ennen
t:iä liikkuvat t:n suunnassa, muuten vino.
Jos jonkun levossa olevan kappaleen massa
on m ja siihen työntää toinen kappale t.-voiman
ollessa F:n suuruinen, joutuu edellinen t.-aikana
kiihtyvään liikkeeseen. Kiihtyväisyyden
keskiarvo olkoon a, silloin on V = ma (vrt. Massa).
Kun tämä yhtälö kerrotaan t.-ajalla t ja nopeutta
(nopeuden muutosta) merkitään ir:llä. saadaan
Vi=mat = mv (koska v = at; ks. Liike). Tuloa
mv sanotaan kappaleen liikepaljoudeksi
I. liikekvantiteetiksi. Kahden
kappaleen t:ssä on se voima, jolla toinen vaikuttaa
toiseen, yhtäsuuri kuin jälkimäisen
vastavaikutus (ks. t.), mutta vastaissuuntainen. T.-aika on
kummallekin kappaleelle sama ja siis myös
tulo Vt ja sen kanssa yhtäsuuri tulo mv
(v = nopeuden muutos) molemmille yhtäsuuri.
T:stä johtuvat kappaleiden
liike-kvantiteettien muutokset ovat siis
lukuarvolleen yhtäsuuret mutta
vastais merkkiset, toisin sanoen
niiden summa o n = 0. — T:iä tutkittaessa
ovat seuraavat tapaukset tärkeitä: 1) kappaleet
ovat molemmat täysin kimmottomat; 2)
kappaleet ovat täydellisesti kimmoiset. Edellytetään,
että kappaleet ovat pallonmuotoiset, aineeltaan
homogeeniset ja liikkuvat samaan suuntaan sekä
että t. on suora. Kimmottomat kappaleet
liikkuvat silloin t:n jälkeen kiinni toisissaan samalla
nopeudella v. Olkoon niiden massat m ja m%
(edellämainittu liikkuu perässä) ja nopeudet
ennen t:iä c ja Ci (c > C\). Koska äsken
lausutun säännön nojalla kappaleiden
liikekvanti-teettien muutokset ovat yhtä suuret t:ssä, niin
ovat siis molempien liikekvantiteettien summa
ennen t:iä ja sen jälkeen yhtäsuuret, siis 011
mt> -j- miv = mc -f m 1C1 ja v ■
mc-t-m,c.
Kappa-
leiden liikkuessa vastaisiin suuntiin on kaava
vain sikäli toisenlainen, että merkki osoittajan
termien välissä on -— (minus). Kimmoisten
kappaleiden t:ssä ei synny mitään liike-energian
muuttumista lämmöksi, kuten kimmottomien
kappaleiden t:ssä, sillä kokoonpuristuessa syntynyt
potentsiaalienergia muuttuu jälleen
liike-energiaksi kappaleiden ponnahtaessa irti
toisistaan t:n jälkimäisessä vaiheessa. Edellä kulke-
van kappaleen nopeuden lisäys on sentäliden
kaksi kertaa suurempi kuin ensimäisessä
tapauksessa ja perässä tulevan nopeuden menetys niin
ikään kaksinkertainen. T:n jälkeen on siis
jälkimäisen nopeus V = c—2(c—vj = 2v—c ja
edellä-kulkijan nopeus Vj. = ci-\-2(v—ci) = 2v—Ci.
Näihin kaavoihin on sijoitettava ensimäisestä
kaavasta v arvo. Kappaleiden liikkuessa vastaisiin
suuntiin on ei:lle annettava negatiivinen merkki,
jos c merkitään positiiviseksi. Erikoistapauksista
on mainittava, että, edellä tehdyillä
edellytyksillä, massoiltaan yhtäsuuret kimmoiset kappa
leet t:ssä vaihtavat nopeuksiaan. —
Kun toisella kahdesta yhteentörmäävästä
kappaleesta on äärettömän suuri massa toiseen verra
ten, jää edellinen t:n jälkeen järkkymättä pai
kalleen. Ehdotellaan, että pallon muotoinen
homogeeninen kappale, liikkuen suunnassa Eo
kohtaa kimmottoman seinän AB (ks. kuvaa).
Nopeutta merkittäköön janalla Ol>. Jaetaan se
ki>htecn komponenttiin OB ja OC, joista
edellinen on yhdensuuntainen
seinän kanssa ja toinen
kohtisuora sitä vastaan. Jos
kappale on kokonaan kimmoton,
liikkuu se t:n jälkeen pitkin
seinää komponentin OB
nopeudella. Täysin kimmoinen
kappale ponnahtaa
kokoonpainu-misen jälkeen takaisin seinästä nopeudella OG,
joka on = OC, mutta vastaissuuntainen. OG ja
OB resultantti on OF. Sen suuntaa kappale kul
kee t:n jälkeen. Kulmaa EOG sanotaan
tulokulmaksi ja kulma GOF ponnahdu s- 1.
heijastusk uimaksi. Kolmioiden GOF ja
COD yhteellisyydestä sekä kulmien COD ja EOG
yhtäsuuruudesta seuraa että tulokulma =
heijas-tuskulma ks. Heijastuminen. U. S:n.
Työntuottovero. Täydelliseen
tuottoverojär-jestelmään (ks. Tuottoverot) t. kuuluu
välttämättömänä veromuotona. T., jota myöskin
sanotaan palkkaveroksi, ansioveroksi tai
erikois-tuloveroksi, kohdistuu tuloihin, jotka
verovelvollinen työllään ansaitsee. Sekä henkisestä että
ruumiillisesta työstä saadut tulot, siis niin hyvin
virkamiesten palkat (ja eläkkeet), sekä vapaiden
ammattien harjoittajani palkkiot kuin myöskin
työväen palkat, ovat tämän veron alaiset. Veron
suuruus määrätään tulon suuruuden perusteella
ja tulo otetaan tavallisesti selville verovelvollisen
oman ilmoituksen avulla. T. on nykyään
parhaiten järjestettynä käytännössä Baierissa, missä
sen kanto perustuu 9 p. heinäk. 1899 annettuun
lakiin. Veromäärä kohoaa 1/i0 % :sta 500
Saksan mk:n tuloista 3%:iin 50,000 Saksan mk:n
ja sitä suuremmista tuloista. Henkilökohtaisten
olosuhteiden perusteella myönnetään jonkun
verran poiketen tuottoverotuksen luonteesta eräissä
tapauksissa vähävaraisimmille
veronmaksajille-vapautusta ja huojennusta veron maksussa.
Mjöskin Meeklenburgissa ja Elsass-Lothringenissa
t. on käytännössä. Samoin on Itävallassa yleisen
tuloveron ohella säädetty t., jota kuitenkin on
suoritettava vain 6,400 kruunun suuruisista ja
sitä suuremmista palkkatuloista. Y. //.
Työntöikkuna, saranaton, ylös- tai sivullepäin,
työnnettävä, falssissa, kuten laatikon kansi,
liukuva ikkuna, etenkin Englannissa ja
Yhdysvalloissa varsin yleinen, kaikkialla rautateillä käy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
