Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työnti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
19
Työnlökärryt—Työnvälitys
20
tännössä. T. on tosin vähän tilaa ottava, mutta
sen käyttöä rajoittavat tiivistämis- ja
konstrukt-sionivaikeudet; turpoamisen vuoksi voidaan
t:aan käyttää vain metallia ja kovimpia
puulajeja. vrt. Ikkuna. U-o N.
Työntökärryt, kottikärryt (ruots. slcottkärra),
yksipyöräiset käsin työnnettävät kuljetusneuvot,
joilla kuljetetaan halkoja, soraa, maata y. m.
T. ovat tehdyt niin, että kuorman painopiste tulee
mahdollisimman lähelle pyörän akselia, jolloin
työntäjälle tulee vähimmän rasitusta. Tämä
saavutetaan siten että pyörä tehdään
mahdollisimman pieni ja kärryjen komu (koppa) sijoitetaan
sen lähelle tai yläpuolelle jolloin kaatokin on
helpompaa. Pienestä pyörästä johtuu vuorostaan
suurempi kulkuvastus, koska pieni pyörä vajoo
epätasaisuuksiin helpommin; tästä syystä
käytetään lankkuja tai rautalevykaistaleita, joita
pitkin t:jä työnnetään. Komu vetää n. 0,07 m3
maata, pyörän läpimitta 011 n. 47 cm.
P-o P-o.
Työntölava yhdistää useampia keskenään
yhdensuuntaisia rautatieraiteita siten, että yksi
lyhempi pyörillä varustetun t:n kannattama
raidepalanen voidaan siirtää raiteen suuntaa
vastaan
kohtisuo-rasti niin, että se
tulee sen raiteen
kohdalle, jolta vaunu
tahdotaan siirtää
lavalle tai jolle vaunu
tahdotaan lavalta
siirtää. T:aa
käytetään siis vaunujen
siirtämiseen toiselta
rinnakkaiselta raiteelta toiselle veturitalleissa,
vaunuvarikoissa, veturi- ja vaunutehtaissa, mutta
ratapihoilla harvoin muualla kuin raiteiden
päätekohdassa. T:oja on kahta päälajia: toisissa
(kuva 1) t. liikkuu niin syvässä poikittaisessa
kuopassa, että t:n raide tulee pääraiteiden
Kuva 1
Kuva 2.
Kuva 3. Tyiintölava.
tasalle, toisissa (kuva 2) t:n liikuntaraide on
pääraiteiden tasalla, joten ne eivät tule
varsinaisesti katkaistuiksi, mutta lavan raidepalanen
joutuu jonkun verran korkeammalle, niin että
vaunut täytyy työntää sille kaltevia kielikiskoja
pitkin (kuva 3). J. C-6n.
Työntöovi, tavallisesti sivullepäin seinälle tai
kaksinkertaisen seinän väliseen koloon
työnnettävä ovi, asuinhuoneissa, laivoissa, raitioteillä
y. m. tavallinen. T. liikkuu metallirullilla tai
kuulalaakereilla joko ylhäälle tai alhaalle
sovitettua kiskojohdetta myöten ja on esim. raitiovau-
nuissa niin järjestetty, että toista ovipuoliskoa
työnnettäessä toinenkin avautuu, vrt. Ovi.
U-o N.
Työntöpolte ks. S y n n y t y s.
Työnvälitys oli keskiajalla, mikäli sellaista
ollenkaan silloisen ankarasääntöisen
tuotantojärjestelmän aikana tarvittiin,, ammattikuntain
asiana. Ammattikuntain majalat olivat
tavallaan t.-toimistoina, joissa mestarit ottivat vael
tavia kisällejä palvelukseensa, ja mestarien
johtamat ammattilaitokset ohjasivat myöskin
kisällien vaellusta. Mutta jo keskiajan loppupuolelta
on esimerkkejä järjestetystä naispalvelijain
välityksestä; tähän työalaan luonnollista kyllä
ammattikuntajärjestys erikoisine laitoksineen ei
ulottunut. Ammattikuntalaitoksen häviön
jälkeen, elinkeinovapauteen ja vapaisiin
työsopimuksiin perustuvan talousjärjestyksen voimaan
astuttua, 011 t.-toiminta saavuttanut yhä
kasvavan merkityksen, erittäinkin aseena
työttömyyden vastustamiseksi (vrt. Työttömyys). T.
voidaan luokitella seuraavasti: 1)
Yksityinen t.: a) yksityiseksi ansioksi harjoitettu, b)
työnantajajärjestöjen toimeenpanema, c)
työntekijäin ammattijärjestöjen toimeenpanema, d)
työnantajain ja työntekijäin järjestöjen
tasasuh-taisesti kokoonpannun hallinnon alainen
ammatillinen t. 2) Julkinen t.: a) kunnallinen t.,
b) valtion t. Välimuotoja on; niin voidaan esim.
kunnallinen t. järjestää työnantajain ja
työntekijäin tasasuhtaisella myötävaikutuksella. —
T:tä koskeva lainsäädäntö ja muu valtion
toiminta on yleensä alkanut vastustamalla
yksityisten ansioksi harjoitetussa t:ssä ilmenneitä
epäkohtia, joko asettamalla yksityiset t.-toimistot
tarkastuksen alaisiksi tai tekemällä tämän
ammatin harjoittamisen toimiluvasta riippuvaksi
taikka kokonaan kieltämällä yksityisen ansioksi
harjoitetun t:n. Valtion toimissa julkisen t:n
edistämiseksi on ensi askeleena tav. ollut
julkisen t:n suositteleminen. Toisena askeleena on
ollut kuntain ja yksityisten y. 111. järjestämän,
yleistä hyötyä tarkoittavan t:ii kannattaminen
valtion määrärahoilla, jolloin kannatukseen
liitetään määräehdot ja säännöllinen tarkastus
(Ruotsissa, Norjassa. Sveitsissä ja Ranskassa).
Toisissa maissa (Böömissä ja eräissä Itävallan
kruununmaissa) 011 suorastaan velvoitettu
kuntia tai ylempiasteisia hallinnollisia yhdyskuntia
perustamaan t.-toimistoja. Vihdoin on
Englannissa, Austraalian valtioissa ja useissa
Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltoihin kuuluvissa valtioissa
(23:ssa v. 1915) järjestetty valtion t.-laitoksia;
Englannin t. on nyk. laajin, yhtenäisin,
keskittynein ja tehokkain (laki 20 p:ltä syvsk. 1909).
Muutamissa maissa valtion t.-toimelle ei ole
annettu itsenäistä asemaa, vaan se on liitetty
jonkun muun hallintolaitoksen, kuten postin
(Luxem-bu rg), rautateiden (Kanada) tai
tuomioistuinten (Queensland) yhteyteen. — Julkinen t. on
Suomessa eräiden kaupunkikuntain
vapaaehtoisesti järjestämää (1903 Helsingissä; 1904
Tampereella, Turussa ja Kotkassa, missä se parin
vuoden kuluttua lakkasi; 1906 Vaasassa ja
Oulussa ja myöhemmin epä vakinaisena Porissa,
Kuopiossa ja Ilämeenlinnassa). Kunnallisen t :n
kehitys Suomessa 1911-16 selviää seuraavalla palstalla
olevasta tilastollisia numerotietoja sisältävästä
taulukosta:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
