Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työnvälitystoimisto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
23
Työpäivä—Työsiirtola
24
tussa asetuksessa velkojain oikeudesta ja
etuudesta toistensa edellä maksun saamiseen
konkurssiin luovutetusta omaisuudesta: sama oikeus
kuin pantin saajalla ennen muita on irtaimeen
panttiin, on käsityöläiselläkin siitä työstä, minkä
hän on hallussaan vielä olevaan tavaraan pannut
(3 §) ; samalla oikeudella kuin lääkärin palkka,
lääkitykset y. m., lähtevät palkollisten ja
muiden käskyläisten palkat viimeiseltä ja kuluvalta
vuodelta siitä pesästä, joka velkojille luovutetaan.
Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on t. useimpain
toimeentulon perustana. T. on työntekijän
välitön osuus tuotannon tuloksista, ja
luontaispal-kasta hän välittömästi, rahapalkasta välillisesti
saa osansa kansantalouden tuottamain
hyödykkeiden jakelussa. Palkkakysymys on näin ollen
sekä taloustieteen että käytännöllisen
yhteiskuntapolitiikan tärkeimpiä ja samalla
pulmalli-simpia kysymyksiä. Taloustieteen yritykset
löytää tyydyttävä selitys t:n laille eivät ole tätä
kysymystä lopullisesti ratkaisseet. Kysymys on
ennen kaikkea koskenut niitä kansantaloudellisia
varoja, joista palkat otetaan. Vanhempain
oppisuuntain, alkuaan Englannin liberaalisen
talousopin, mukaan oli sellaisena varastona palkkoihin
liikenevä kiinteä osa kansan
varallisuuspää-omasta, ja näin ollen voitiin palkkoja korottaa
ainoastaan vähentämällä työntekijäin lukumäärää
tai päinvastoin lisätä työvoimia vain palkkoja
alentamalla. Kaikki työväen elintason
paran-tamisyritykset olisivat tämän opin mukaan
turhia. Tätä oppia ovat sosialistit (Lassalle)
edelleen kehittäneet n. s. rautaisen
palkkalain teoriassa, jonka mukaan työn hinta, lukien
työvoimaa tavalliseksi tavaraksi, johtuu
työvoiman vähimmistä tuotantokustannuksista, toisin
sanoen palkat aina pyrkivät painumaan
työntekijäin ja heidän perheittensä väliimpäin
toimeentulomahdollisuuksien tasalle, niukimpiin
hengenpitimiin. Ainoastaan sosialistinen
yhteiskunta saattaisi kokonaan muuttaa nämä kurjat
elämänedellytykset työntekijöiden hyväksi. Uusin
suunta, eritoten ameriikkalaisten kehittämä
tuo-tannollisuusteoria selittää, ettei
pääoma-varain suhde työvoimain tarjontaan määrää
palkan suuruutta, vaan että pääomasta ainoastaan
etukäteen suoritetaan palkat, joiden suuruus
johtuu tuotannontulosteu määrästä; niistä otetaan
lopullisesti palkat eikä peruspääomista. [W.
Chydenius, „Om yrkesarbetsaftal" (J. F. T. 1906,
s. 279 ja seur.) ; K. S. Willgren, ,,Den
nationa’1-ekonomiska fördelningens grundprineiper" (Ek.
samf. tidskr. 1916, siv. 145 seur., siv. 349 seur.).]
E. Iik.
Työpäivä ks. Työaika.
Työrata, väliaikainen rautatieraide, joka
suuremmilla rakennuspaikoilla pannaan kuntoon
rakennus- y. m. aineiden helpompaa kuljetusta
varten. Se on tav. kapearaiteinen, sen kiskot
keveät ja helposti siirrettävät (vrt.
Kenttä-rautatie ja Rautatie). J. C-6n.
Työriidat ks. Työtaistelut.
Työriitain sovittaminen ks.
Työtaiste-1 ut.
Työsiirtola, työkoti työkykyisiä, työttömiä
henkilöitä varten. Jo 1800-luvun alussa
yritettiin Ranskassa ja Alankomaissa perustaa t:ita
työttömiä miehiä varten. Mutta ne jäivät vain
yksityisiksi yrityksiksi. Työsiirtoloiden varsinai-
seksi emämaaksi tuli Saksa. Saks. pastori
F. v. B o d e 1 s e h w i n g h perusti’
Wilhelms-dorfin t:n Westfaleniin 1882. Hoidokit saavat
siirtolassa tointa siksi kunnes heille
voidaan hankkia pysyväistä työtä. Siirtolan
tarkoituksena oli toiselta puolen suojella hoidokkeja
maankiertäjäelämältä, toiselta puolen tehdä
työtä vieroville mahdottomaksi vedota siihen, että
he eivät voineet saada työtä. Nykyään on
Saksassa 36 t:aa. Niiden muodostama verkko leviää
yli koko maan. Kuukausittain niihin
vastaanotetaan keskimäärin yhteensä yli tuhat miestä.
Siirtoloiden pinta-ala on yhteensä 6,800 ha.
Useimmat ovat maanviljelyssiirtoloita, ja monet
niistä maataloudellisia mallitaloja. Berliinin ja
Hampurin t:t ovat pääasiallisesti
teollisuuslaitoksia. Niissä . valmistetaan harjoja, mattoja,
huonekaluja y. m. Saksan t:den työn tulos on
ollut hyvä. Jo muutamien vuosien kuluttua
niiden synnyttyä aleni kerjuusta tuomittujen luku
vähempään kuin kolmanteen osaan. — Myöskin
naisia varten on Saksassa kymmenkunta t :aa.
joissa tehdään erilaisia naisten töitä.
Ensimäi-nen perustettiin Elberfeldiin 1882. T:den yhtey
teen on Saksassa toisissa paikoin perustettu
koti siirtoloita f Heimatskolonien), joihin
säännöllisimmille t:n hoidokeille valmistetaan
tilaisuus jäädä vakinaisesti asumaan. —
Pohjoismaissa on t:ita Tanskassa ja Ruotsissa.
Viimemainitussa maassa niitä on Björknäsissä, lähellä
Upsalaa, VemdaJenissa Jämtlannin läänissä,
Hästvedassa Kristianstadin läänissä ja
Salbo-liedissa Västmanlannin läänissä. Kolmea viime
mainittua sanotaan yhteisellä nimellä ,,Floda"
siirtoloiksi.
Suonien ensimäineu t. perustettiin
Helsingin kaupunkilähetyksen aloitteesta 1914
Helsingin valtuuston sitä varten ostamalle Ryttylän
kartanon maatilalle Hausjärven pitäjään. Tila.
joka luovutettiin vuokravapaasti
kaupunkilähetyksen käytettäväksi, on pinta-alaltaan n. 180 ha:n
suuruinen. Sijoja on siinä varattu 50
hoidokille. : ii 1916 loppuun on siirtolassa ollut
yhteensä 159 hoidokkia. Keskimäärin on
talvisin ollut n. 30 ja kesäisin n. 18 hoidokkia. Keski
ikä 011 ollut 30 v. Hoidokit ovat olleet,
puuseppiä. maalareita, ylioppilaita, leipureita,
ajo-miehiä, sähkötyön tekijöitä ja ulkotyöläisiä y. m.
Pääasiallisimmat työt siirtolassa ovat olleet :
metsänpuhdistus, suomudanajo, ojankaivuu, kyntö,
kylvö, viljankorjuu ja puinti; taloustöitä:
hevos-hoito. sianhoito, karjanruokinta. koneenkäyttö,
keittiöapulaisen toimi. Puusepät ovat korjailleet
työkaluja, astioita, rekiä ja rattaita sekä
tehneet uusia. Paitsi vapaata täyshoitoa hoidokit
ovat saaneet lukea hyväkseen ahkeruusrahoja
(10-70 pen. päivässä). Hoidokkien siveellisen
tason kohottamiseksi on pidetty
sivistyshistorial-lisia esitelmiä ja puheita käytännöllisen elämän
ja siveellisyyden alalta sekä maataloudellisia
esitelmiä. Joka sunnuntai ja juhlapäivä on pidetty
saarna, ja yleensäkin laitos toimii kristillisellä
pohjalla. Hoidokkien käytös on ollut erittäin
siivoa. Usean miehen elämässä on tapahtunut
täyskäännös parempaan päin. päättäen siitä, ettii
monet huonoilla teillä, olleet ovat t :ssa
talttuneet ja sieltä päästyään saaneet työpaikkoja,
joissa he säännöllisinä kansalaisina ovat menes
tyneet. ks. myös Bangaist ussiirtola.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
