Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työsopimus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
25
Työsopimus—Työtaistelut
26
[Berthold, ,,T)ie deutsehen Arbeiterkolonien, ihre
Entstehung und Entuickelung".] li. II. P.
Työsopimus on välipuhe, jolla toinen henkilö,
työntekijä, sitoutuu toiselle henkilölle,
työnantajalle, viimeksimainitun välittömässä tai
välillisessä johdossa tekemään työtä korvausta
vastaan. Kauppaa lukuunottamatta ei nykyajan
taloudellisessa elämässä ole toista niin yleisesti
esiintyvää ja merkitykseltään niin tärkeätä
sopimusta, kuin t. on. Siihen perustuu
pääasiallisesti nykyajan tuotannollinen työ. Sitävastoin
oli työ länsimaiden ja sitä ennen Välimeren
maiden muinaisuudessa enimmäkseen orjantyötä.
työnantajan suhde työntekijään valtasuhde,
joskin roomalaisessa obligatsionioikeudessa myöskin
oli olemassa n. s. työvuokrasopimus (locatio
con-ductio öperarum). Keskiajalla, jolloin monet
erilaatuiset alistussuhteet (maaorjuus,
ammattikunta, kisälli- ja oppilaslaitos) olivat vallalla,
kävi kehitys vähitellen epävapaasta vapaaseen,
sopimuksen uojaisren työhön, työsuhde kehittyi
valtasuhteesta oikeussuhteeksi. — Suomessa t:sta
voimassa oleva oikeus ei muodosta mitään ehyttä
kokonaisuutta; se sisältyy elinkeinoista 31 p:ltä
maalisk. 1879 annetun asetuksen 4-5 lukuun,
30 p:ltä tammik. 1865 annettuun
palkollissään-töön sekä 9 p. kesäk. 1873 annetun merilain
57-79 §§:n laivaväkeä koskeviin säännöksiin
(vrt. myös 9 p. marrask. 1868 annetun
etuoikeus-asetuksen 4 §:n säännöstä palkollisten ja muiden
palvelijoiden etuoikeudesta palkan saamiseen
konkurssipesästä) ; laajat alat yksityisoikeudellisia
t:ia ovat vielä ,,kirjoitetun lain" säännöstelyä
vailla. Lainvalmistelukunnan v. 1908 laatima
t.-lain ehdotus, joka myös sisältää säännöksiä
palkollissopimuksesta ja työehtosopimuksesta
(ks. Tariffisopimus), ei ole joutunut
lopullisen lainsäädännöllisen käsittelyn alaiseksi. —
T:n asianosaisista ovat, joskaan ei poikkeuksitta,
voimassa siviilioikeuden yleiset, henkilöiden
toi-mintakelpqisuutta koskevat säännökset; tärkein
poikkeus on se, että alaikäinen, joka on
täyttänyt 15 v. ja elättää itseään omalla työllään,
voi edusmiehensä suostumuksettakin tehdä
elin-keinotyötä koskevan sopimuksen. T:n muoto on
elinkeinolain alaisissa ammateissa aivan vapaa.
Sitävastoin palkkaussääntö (34 §) ja merilaki
(57 §) sisältävät tarkempia säännöksiä niiden
alaan kuuluvien t :ten muodosta, pestaamisest.a.
Yksityisessä elinkeinoliikkeessä saattaa t :ten
pääasiallinen sisältö olla yleisesti ja edeltäpäin
määrätty työnantajan elinkeinolain (31 §:n)
nojassa säätämissä ja työntekijöilleen
julkaisemissa jär jestysoli jeissa (vrt. Työsääntö).
Käytännössä tulee myöskin laajoilla työaloilla
tai suurissa työpaikoissa t:ten pääasiallinen
sisältö määrätyksi n. s. tariffi- 1.
työehtosopimuksilla. Sen ohessa ovat huomattavat
ne rajoitukset, mitkä lainsäädäntö työntekijäin
hyväksi on asettanut sopimusvapaudelle mitä t:n
voimassaoloaikaan, työaikaan, työpalkkaan y. m. s.
tulee (vrt. Työaika, Työpalkka,
Työväen s u o j e 1 u s). T. tuottaa sekä työnantajalle
että työntekijälle erinäisiä itse lain määräämiä
velvollisuuksia, edelliselle huolenpitoon ja
kohteluun, jälkimäiselle uskollisuuteen ja
kuuliaisuuteen nähden. Ellei t. ole tehty määräajaksi,
päättyy se elinkeinolain (20 §:n) mukaan 14
päivän irtisanomisajan kuluttua. Yksityisten sopi-
musten, työjärjestysten, työehtosopimusten,
muutamissa ammateissa myös vakiintuneen yleisen
tavan kautta on kuitenkin laajassa määrin
luovuttu soveltamasta säädettyä irtisanomisaikaa ja
pidetty luvallisena molemmin puolin keskeyttää
työsuhde edeltäpäin irtisanomatta t :sta. Tämä
on muuten luvallista ainoastaan lain tarkoin
määräämillä edellytyksillä (elinkeinolain 36-38 §§,
vrt. myös palkkaussäännön 4, 13 ja 14 § §). [Einar
Böök, ,,Työsopimus ja työehtosopimus"; Wilhelm
Chydenius, ,,Om yrkesarbetsaftal", sama, ,,Om
tjänstelega"; Leo Ehrnrooth, ,,Arbetsrcglementena
oeh deras rättsliga reglering";
elinkeinolaki-komitean ja lainvalmistelukunnan mietinnöt sekä
valtiopäiväin asiakirjat.] E. Bk.
Työsääntö. Elinkeinonharjoittajalla on 1879
v:n elinkeinolain (31 § :n) mukaan oikeus
työn-tekijäinsä noudatettaviksi määrätä ohjeet
työtunneista. työssä ollessa vaarinotettavista
seikoista, uhkasakoista epäjärjestysten tai
laiminlyöntien varalle, irtisanomisesta y. m.
Sellaisilla järjestysohjeilla eli, kuten niitä nvk.
sanotaan, tiiliä on, elleivät sodi yleistä lakia
vastaan, laillisen työsopimuksen voima, ehdolla että
ne ovat tehdyt kielellä, jota työntekijä osaa, ja
että yksi kappale niitä on annettu asianomaiselle
elinkeinoyhdistykselle kaupungissa ja
kruununvoudille maalla, ja toisia kappaleita on tehtaassa
tai työpaikassa julkinaulattuina. Työntekijöitä
vastaan ei t:illä ole sitovaa voimaa ennenkuin
on niiden julkaisemisen jälkeen kulunut se
irtisanomisaika, jonka perästä heidän on ollut oikeus
muuttaa pois työpaikasta. T:illä on niinmuodoin
kaksinainen tehtävä: niissä asetetaan kerta
kaikkiaan ne ehdot, joilla työnantaja tarjoaa työtä
ja joihin jokaisen, joka hänen työhönsä rupeaa,
on alistuminen; toisekseen annetaan niissä
määräyksiä asianomaisen liikkeen teknillisen ja
taloudellisen järjestyksen voimassapitämiseksi;
näiden määräysten tueksi on tav. vielä säädetty
sakkomääräyksiä, joihin työntekijä alistuu
tehdessään t:jen mukaisen työsopimuksen. —
Eduskunta on 1913 v:n valtiopäivillä hyväksynyt
erikoisen asetusesityksen elinkeinoliikkeideu
t:istä, joka sisältää entiseen verraten
seikkaperäisiä säännöksiä t:jen antamisesta, sisällöstä,
voimaanastumisesta y. m. ja määrää ne
pakollisiksi kaikissa teollisuusyrityksissä, joissa on
vähintään 10 työntekijää. Asetusesitystä ei vielä
(1917) ole korkeimmassa paikassa esitetty. [Leo
Ehrnrooth, ,,Om arbetsreglementena och deras
rättsliga reglering"; 1913 v:n [-eduskuntamie-tintö.]-] {+eduskuntamie-
tintö.]+} E. Bk.
Työtaistelut. Nykyajan yhteiskunnallisen
elämän luonteenomaisimpia piirteitä ovat ne
työntekijäin ja työnantajain väliset taistelut, joita
tätä nykyä käydään kaikkialla, missä
uudenaikainen kapitalismi on päässyt valtaan. Nämä
taistelut saavat tavallisesti alkunsa joko siitä,
että työnantajat syystä tai toisesta, esim.
huonojen konjunktuurien johdosta, pyrkivät
huonontamaan työehtoja, tai siitä, että työväki syystä
tai toisesta, esim. hyvien liikeaikojen johdosta,
pyrkii parantamaan työehtoja. T:ja lähemmin
tarkastaessa huomaa, että ne alkavat yhä
enemmän olla suurten molemminpuolisten järjestöjen,
työväen ammattiyhdistysten ja työnantajain
järjestöjen välisiä otteluita. Siinäkin tapauksessa
että taistelu alkaa vain yhdessä työpaikassa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
