Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työväenasuntoja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
39
Työväenasunnot
44
kunnan terveydelle ja siveydelle, semminkin kun
perheen käyttämään ainoaan huoneeseen vielä
otetaan yövuokralaisia 1. asukkeja. Ja kuitenkin
on tähän järjestelmään toisinaan suoranainen
pakko, ei ainoastaan maaseudun tehdaspaikoilla
lisättäessä kiireimmäksi työkaudeksi työvoimia,
joille ei muuten saa asuntoa, vaan varsinkin
vuokrain viedessä liian suuren osuuden
työläisperheen tuloista (maaseutukaupungeissa n. 10-15 %,
mutta Helsingissä 18,i % ansiosta säännöllisinä
aikoina)., jolloin osa vuokramenoista vieritetään
asukkien kannettavaksi. Asumisahtauden ja
keuhkotaudin y. m. tarttuvain tautien
esiintyminen rinnakkaisilmiöinä on erikseen osoitettu
Helsingin oloihin nähden (W. Zilliacus). — A su
mu solojen parantamista
maaseudulla, jolle toiminnalle yleensä ei ole kyllin
paljon huomiota osoitettu, on pääasiallisesti
ajettava edistämällä mäkitupalaispalstojen
vuokraamista ja omainkotien rakennusluottoa; se on siis
osa maaseudun asutustoimintaa. Omainkotien
pals-tanosto ja rakennusluoton myöntämisessä on
maaseudun säästöpankeilla mitä tärkein sija
(lainain-anto v. 1915: 1,456 palstalainaa Smk. 3,188,291
ja 1,290 rakennuslainaa Smk. 1,015,550). Sen
rinnalla ovat tilattoman väestön lainakassat
tässäkin yhteydessä mainittavat. Tehdaspaikoilla on
näillä toimintamuodoilla ja työnantajain omalla
rakennustoiminnalla erityinen merkitys;
viimeksimainittua, usein välttämätöntä toimintaa ei
hyväksytä järjestyneen työväen taholla, koska
se saattaa työntekijät riippuviksi työnantajista
myöskin asunnonantajina. Suurempain
maaseutukeskusten ja telulasseutujen sekä kaupunkien
viereisten esikaupunkien asumusolojen hoito ja
parantaminen lähentelee jo kaupunkikuntain
kehittyneempää asuntopolitiikkaa. Kaupunkien
kunnallisen asuntopolitiikan
perusedellytyksenä on." että kunnalla on riittävästi
maata asutuksen kasvamiselle tai että sitä
hankitaan lisää tarvetta myöten. Asutuksen
muodolle tärkeätä on, missä muodossa
kaupungin laajennus sen alueella tapahtuu, s. o.
tapahtuuko tämä suorastaan jatkamalla Entistä
asutusta liittämällä uusia kaupunginosia
vanhojen viereen vai perustamalla ulommaksi
avarammin rakennettuja siirtoloita. Kuta laajempi
kaupunki on, sitä tärkeämpi avaramman ja
terveel-lisemmän rakennustavan kehittymiselle on
liikennevälineiden kehittäminen (raitiotiet,
sillat, hövrylautat j. n. e.). Asumusoloihin on
asemakaavan yksityiskohtaisella järjestämisellä
ja rakennusjärjestyksellä suuri vaikutus
(valtakadut, liikekadut ja asuntokadut; teollisuus- ja
liikekorttelit ja asuntokorttelit). Tähän liittyy
jo asumusoloille hyvin merkityksellinen
tonttikysymyksen käsittely. Asuintontit voivat
olla tarkoitetut erityylistä rakennustapaa varten:
vuokrakasarmeille, pienille rivitaloille, erillisille
asuintaloille, puistokaupunkien tai
-kaupunginosien huviloille. Mitä luovutusmuotoon tulee, on
pienempiä taloja varten tarkoitettujen
työväen-kaupunginosien asuttamisen helpottamiseksi alettu
yhä järjestelmällisemmin käyttää tontinvuokraa.
Luovutettiinpa talonasemat muotoon tai toiseen,
on edelleen asuntopoliittisesti tärkeätä,
tapahtuuko luovutus kiinteään joko kauppa- tai
vuokrahintaan vai luovutetaanko tontti huutokaupalla
enimmän tarjoovalle, kuten esim. Helsingissä on
ollut yleistä. Luovutus kiinteätä maksua vastaan
tietysti paremmin edistää rakennustoimintaa ja
näin ollen myös asumusolojen parantamista.
Myöskin muulla tavoin, esim. helpottamalla
maksamattoman kauppahinnan maksua jättämällä se
huokeakorkoiseksi kiinnityslainaksi, joka
mahdollisesti vielä siirretään rakennuslainain jälkeen,
voidaan itse tontinmyynnin yhteydessä edistää
asuntojen tuotantoa. Nämä toimenpiteet
johtavat jo lähelle yleishyödyllistä
rakennusluottoa. Vapaa rakennustoiminta, joka
täyttää suurimman osan asunnontarvetta,
käyttää hyväkseen hypoteekkipankkien,
säästöpankkien, yleisten eläke- ja vakuutuslaitosten sekä
yksityisten tarjoamaa kiinteistöluottoa. Mutta
sen sivussa ja lisäksi on tarpeen, että sen
yleishyödyllisen rakennustoiminnan edistämiseksi,
jonka on määrä tuottaa huokeavuokraisia ja
kuitenkin terveydellisesti tyydyttäviä asuntoja
vähävaraisille, usein lapsirikkaimmille perheille,
on yhteiskunnan puolelta tarjona sitä luottoa,
joka muuten on vaikeimmin ja korkeimmalla
korolla saatavissa, nimittäin’ toissijaista
kiinnitysluottoa. Sitä varten on kunnallisia
lainarahastoja olemassa esim. Helsingissä, Oulussa ja
Tampereella. Tässä yhteydessä on mainittava, että
valtion varoista on aikaisemmin, valtiopäiväin
tekemästä anomuksesta, vv. 1899-1903 erinäisille
työväenasunto-osakeyhtiöille myönnetty yhteensä
n. 3 1la milj. mk. lainoina ensisijaista kiinnitystä
vastaan. Ulkomailla, ennen kaikkea Itävallassa,
on käytetty sitäkin yleishyödyllisen
rakennusluoton edistämistapaa, että julkisilla varoilla
taataan tätä luottoa, joka kuitenkin siinä
tapauksessa on yksityisistä rahalähteistä saatava.
Yleishyödyllisen
rakennustoiminnan tekijöinä ovat mainittavat: 1)
yksityiset työnantajat, erittäinkin suuret
teollisuuslaitokset, jotka ovat rakennuttaneet
työntekijöilleen suuret asuntoryhmät (tunnetuin ja suurin
esimerkki Kruppin toiminimen asuntokylät
Essenissä; vrt. kuvia) ; 2) asuntoyhtiöt, joiden
osakepääomiin Suomessa yksin viisivuotiskautena
Vii 1909-14 sidottiin 16,o milj. ja kiinteistöihin
arviolta 80 milj. mk:aa; 3) osuustoiminnalliset
rakennusyritykset, kuten Saksan
..Baugenossen-sehaften", Tanskan ..Byggeforeninger" ja
muutamat suom. asunto-osuuskunnat Viipurissa; 4)
yh-tiönmuotoiset rakennusyritykset, joissa kunnat
ovat osakkaina (Suomessa esimerkkejä Turusta ja
llesingistä) ; 5) kunnat suoranaisina
rakennuttajina. vuokraten asuntoja kunnan omille
työntekijöille, lapsirikkaille perheille tai naimattomille
työläisille (Helsingin kunnalliset
työväenasunnot) j. n. e. 6) valtio virka- ja
palvelusmies-tensä asuntojen rakennuttajana (rautateillä,
kanavilla y. m.). Tämän lisäksi ovat
mainittavat sellaiset, enimmäkseen
hyväntekeväisyyslaitoksina hoidetut asuntolat kuin
palvelijatar-kodit, työväenhotellit, yömajat y. m. —
Asumusolojen parantamiseen ei riitä ainoastaan
asuntojen tarjonnan lisääminen, vaan siihen tarvitaan
myöskin asumusolojen ja asuntomarkkinani
julkista järjestelyä. Asuntojen, erikoisesti
työntekijäin asumusolojen tyydyttäväisyydeu
valvomista tarkoittavat erinäiset yleisen
terveyden-hoitoasetukspn ja paikallisten terveydenhoito- ja
poliisisääntöjen määräykset: Suomessa tämä
säännöstely toistaiseksi on hyvinkin vaillinaista.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
