Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työväen hygienia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
45
Työväen
hygienia
46
Säännösten noudattamisen valvonta kuuluu
terveydenhoitolautakunnille ja niiden virkailijoille;
tähän tarkoitukseen on Helsingissä ja
Tampereella terveydenhoitolautakuntain palveluksessa
erityiset asunnontarkastajat.
Asunnon-tarkastusta ei ole Suomessa vielä kehitetty
niinkuin esim. Englannissa, Hollannissa ja Saksassa.
Asunnontarkastus ja sen toimitt una
epätyydyttäväin asuntojen tyhjentäminen sekä vähävaraisen
yleisön verraten suuri muuttelevaisuus on
johtanut julkisen asunnonvälityksen
järjestämiseen (laajin toiminta Saksassa). V. 1914
alkaneen maailmansodan aiheuttama kallisaika
as.un-nonvuokran korotuksineen on useassa maassa
johtanut julkiseen vuokrain
järjestelyyn ja vuokrariitain sovitteluun.
Suomen senaatin 5 p. kesäk. 1917 n. s.
„elin-tarvelain" nojalla antamalla päätöksellä on
määrätty. että kaupungeissa ja muissa
asutuskeskuksissa. joissa senaatti harkitsee syytä olevan tai
kunnat itse katsovat olosuhteiden sitä vaativan,
on toistaiseksi asetettava kunnallisia
huoneen-vuokralautakuntia, joiden tulee, milloin
asianosaiset itse eivät siitä sovi: 1) vahvistaa se
vuokra, joka on suoritettava asuinhuoneistoista,
myöskin sellaisissa tapauksissa, että jotakin
huoneista käytetään myymälä-, työpaja-,
konttori-tai varastohuoneena; sekä 2) päättää, onko
olemassa pätevää syytä sellaista huoneistoa
koskevan vuokrasopimuksen pidentämiseen tai
pidentämättä jättämiseen. — Huoneenvuokra- ja samalla
asunto-olojen muodostamiselle on tietysti yleisen
lain tähänkuuluvilla säännöksillä tärkeä
merkitys. Oma lainsäädäntömme näistä seikoista
sisältyy 1734 v:n lain Maakaaren 16 ja 17 §:n
huoneenvuokrasta kaupungissa oleviin säännöksiin.
Nämä lähes 200 v. sitten vallan toisissa oloissa
syntyneet, perin epätäydelliset ja vanhentuneet
lainkohdat eivät suoranaisesti koske
huoneenvuokraa maalla, joka on käynyt yhä
tavallisemmaksi, eivätkä myöskään anna riittävää ohjetta
oikeudenkäytölle niissä asioissa, jotka koskevat
varsinkin kaupunkityöväen keskuudessa
tavallisia lyhytaikaisia vuokrasuhteita (suullisia
kuu-kausivuokrasopimuksia).
Asuntokysymysten selvittämiseksi ja
asuntouudistusten ajamiseksi julkisuudessa on viime
vuosikymmeninä eri maissa perustettu
yhdistyksiä, julkaistu erikoisaikakauskir joja,
toimeenpantu kansallisia ja kansainvälisiä
asunto-kongresseja ja -näyttelyjä (Suomessa:
„Yleishyödyllisen rakennustoiminnan edistämisyhdistys",
mainitun yhdistyksen julkaisusarja, ensimäinen
yleinen asuntokongressi näyttelyineen Helsingissä
lokak. 1917. — [Kotimaista kirjallisuutta:
Kansantaloudellinen yhdistys, ,,Asuntokysymys"
(1904) : Einar Böök, ,,Asuntokysymyksen alalta"
(1911): Leo Ehrnrooth, ,,Suomen
kunnallispolitiikkaa", V-IX luku (1915) ; Yhdistys
yleishyödyllisen rakennustoiminnan edistämiseksi,
..Julkaisuja" no :t 1-13.] E. Bk.
Työväen hygienia (ks. Hygienia) on se
osa yleistä terveysoppia, joka kohdistuu työväen
lerveydenehtojen selvittämiseen ja sen
terveydellisten olojen parantamiseen. Moni työnlaji
vaikuttaa haitallisesti ihmisen terveyteen ja
olosuhteet, joissa työ toimitetaan, ovat useinkin
omiansa terveyttä heikontamaan. Puutteellinen
ravinto, huonot asunto-olot. vaillinainen ihon- ja
ruumiinhoito yleensä v. ry. seikat, joille
etupäässä juuri työkansa joutuu alttiiksi, niinikään
saattavat terveyden horjumaan. Toimenpiteet
haitallisten vaikutusten torjumiseksi tai
lieventämiseksi ynnä pyrinnöt parempien olojen
hankkimiseksi työväelle kohdistuvat siten mitä
erilaisimpiin puoliin ihmisten elämisehdoissa ollen
osaksi laadultaan yleiseen yhteiskuntahygieniaan
(ks. t.) kuuluvia. Epäedulliset olosuhteet
kuvastuvat m. m. kuolleisuudessa (ks. t.), joka eri
aloilla toimivien ihmisryhmäin keskuudessa
jotenkin suuresti vaihtelee aina työnlaadun
mukaan, niinkuin allaoleva taulukko, jossa
suhteellinen kuolleisuus on verrattuna pappien
kuolleisuuteen (=100), meille näyttää.
l,000:sta ryhmään
kuuluvasta kuoli vuosittain Suhteell.
kuolleisuus 25—65 ikäisissä
miehissä, verratt. pappien
kuol-leis. (= 100).
25—45 vuoden iässä 45-65 vuoden iässä
papit 4,6 15,9 100
puutarhurit 5,5 16,3 108
maatyöntekijät 17,7 126
opettajat 6,4 19,8 129
kalastajat 8,3 19,7 143
puusepät 7,8 21,7 148
hiilikaivostyOm. 7,6 25,i 160
suutarit 9,a 23,« 166
leipojat 8,7 26,i 172
rautasepät 9,8 25,7 175
räätälit 10,7 26,5 189
lääkärit 11,6 28,o 202
panimojen työv. 13,9 34,s 245
viilantekijät. 15,3 45,i 300
ravint. palv.-väki 22,6 55,3 397
Tehdastyössä esiintyvät terveyden vastaiset
tekijät ovat monenlaiset. Usea itsessään varsin
vähäpätöinen seikka saattaa kovin yksipuolisessa
työssä saada ankariakin seurauksia aikaan
työntekijän ollessa pitemmän aikaa sen vaikutuksen
alaisena. Niinpä tehdas- ja konetyössä tulee
usein pitkät ajat suorittaa yhtämittaa vain
samoja liikkeitä, joten toiset lihakset vähitellen
rasittuvat, toisten jäädessä miltei kokonaan
toimettomiksi. Kaivostyössä tulee työntekijä
olemaan yhtämittaisesti epämukavassa
ruumiin-asennossa, mikä ei jää seurauksia vaille hänen
terveyteensä ja ruumiinkehitykseensäkin nähden,
varsinkin jos tällaiseen työhön ryhdytään jo
nuorena. Moni tehdastyö vaatii suurta
täsmällisyyttä jo itse työn laadun vuoksi, mutta osaksi
siitäkin syystä, että loukkaantumisen vaara
munien on tarjolla. Toiselta puolen kilpailu
maailman markkinoilla pakottaa kiireellisyyteen;
vaaditaan että mahdollisimman paljon saataisiin
valmista ja kunnollista syntymään
aikayksikössä. Kaikki tämä on tietenkin omiansa
asettamaan hermoston yhtämittaiseen jännitykseen,
mikä johtaa heikkohermoisuuden sekä muiden
hermohäiriöiden syntymiseen ja yleisterveyden
heikontumiseen. Suurena terveyden vastaisena
tekijänä esiintyy monessa tehtaassa tomu, joka
milloin teräväsärmikkäänä ärsyttää hengit.timien
limakalvoa ja silmien sidekalvoa, milloin
kemiallisilla ominaisuuksillaan vahingoittaa niitä
ruumiinosia. jotka joutuvat niiden vaikutuksille
alttiiksi; vihdoin saattaa tehtaassa syntynyt
tomulaji olla suorastaan myrkyllistä, aiheuttaen
äkillisen tai pitkällisen myrkytyksen kaikkine
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
