Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työväen hygienia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
45
45 Työväen
hygienia 36
47
sitä seuraavine taudinilmiöiueen. Eräissä
tehtaissa syntyy ärsyttäviä ja myrkyllisiäkin
kaasuja, jotka voivat terveyden turmella. Toisissa
-taas joutuu työntekijä kovin rasittavalle
kuumuudelle tahi liian räikeästi tapahtuville
läm-mönvaihteluille alttiiksi, josta niinikään saattaa
olla seurauksena monenlaiset taudit ja
taudin-tilat. Työn tuottama melu ja jyske muutamissa
tehtaissa turmelee kuulon ja vaikuttaa
ärsyttävästi hermostoon, ja liian niukka valo taas
toisissa rasittaa silmiä ylenmäärin, kun sellaisissa
oloissa tulee suorittaa tarkkaa näkemistä
vaativaa työtä.
Mainitut ja monet muut epäkohdat vaativat
toimenpiteisiin ryhtymistä haitallisten
vaikutusten torjumiseksi tai ainakin lieventämiseksi.
Tällaisia ovat työaikojen soveltaminen sellaisiksi,
ettei ylen kauan olla yhtämittaa alttiina kovin
haitallisille vaikutuksille; työmiesten tulee
tarpeen mukaan vaihtaa työtä, niin että he esim.
tehtaasta, jossa he ovat alttiina lyijy- tai
elo-hopeamyrkytyksille, aina jonkun viikon perästä
pääsevät väliaikaisesti toimittamaan jotakin
työtä ulkoilmassa. Erikoisten toimenpiteiden
avulla on pidettävä huolta siitä, että tehtaiden
ilma pysyy mahdollisimman puhtaana ja että
tehtaassa syntyvät tomut ja kaasut tulevat
imetyiksi pois jo itse syntymäpaikallaan, niin
etteivät ne pääse huoneiston muihin osiin leviämään.
Sopivan tuuletuksen avulla on niinikään
pidettävä huolta siitä, että ilman lämpötila ei kohoa
liian korkealle, ja, missä tätä ei voida välttää,
puristettakoon raitista kuivaa ilmaa huoneistoon
ilman liiallisen kosteuden vähentämiseksi;
ihminen viihtyy näet parhaiten n. 15-18° :n C
lämmössä ilman suhteellisen kosteuden ollessa
silloin n. 60 Jos toimitettava ruumiillinen työ
on vaativampaa, niin on vähän alhaisempi
lämpötila, n. 12° C edullisempi. Jos sitä vastoin ilman
lämpö kohoaa n. 22-23° :een, on 60%:n
suhteellinen kosteus jo ilmeiseksi haitaksi, ollen omiansa
häiritsemään ruumiin lämpötaloutta ehkäisemällä
ihomme kautta suoritettavan tarpeellisen
lämmönhukan säännöllistä tapahtumista; tällaisissa
oloissa olisi parempi, että kosteus ei kohoaisi yli
50 Ja jos ilman lämpö nousee vieläkin
korkeammalle, olisi toivottavaa, ettei suhteellinen
kosteus kohoaisi yli 40 °/c- On kuitenkin
tehtaita, niinkuin esim. puuvillakehräämö ja
kutomo, joissa ilman tulee olla n. 60 %
(suhteellisesti) kosteata, koska muuten ei synny
hyvää rihmaa eikä hyvää kudosta; sellaisissa
tehtaissa älköön siis sallittako lämmön nousta
18-20° :ta korkeammalle. Voimassa oleva asetus
ammattivaaralta suojelemisesta 4 p :ltä huhtik.
1914 säätää muuten, että työhuoneen pitää olla
niin tilava, että kutakin siinä työskentelevää
työntekijää kohti on vähintään 10 m3 ilmaa.
Kuitenkaan ei tämäkään ilmamäärä riitä, jollei
pidetä tarpeellista huolta tuulettamisesta, mikä
tehtaissa enimmäkseen suoritetaan imevän
ilmavirran avulla. Tomuvaaran vähentämiseksi
täytyy lisäksi käyttää muitakin keinoja. Niinpä on
kiven hiominen toimitettava sen pintaa kastellen
vedellä taikka öljyllä. Missä itse tuote on
tomu-maista, niinkuin esim. sementti, toimitettakoon
aineen hienontaminen ja survominen tiiviisti
suljetuissa laitteissa niin, ettei sitä pääse
tunkeutumaan huoneistoon. Tarpeen mukaan käytetään
erityisenä hengittimien suojeluskeinona n. s.
respiraattoria, joka siivilöi tomun pois
hengitettävästä ilmasta. Myrkyllisiä tomuja vastaan
käytettäköön työssä erikoista, sileästä kankaasta
tehtyä työpukua, johon tomu ei pahoin takerru,
ja pukeuduttakoon työstä lähdettäessä taas
toisiin vaatteisiin, niin ettei tomua kuljeteta kotia.
Kädet sekä tarpeen mukaan myöskin kasvot ja
parta pestäköön ennen tehtaasta lähtöä, jota
varten tehtaassa olkoon tarjolla sopivat
pesuveh-keet. Edellämainittu asetus velvoittaa
työnantajaa sopivin toimenpitein turvaamaan
työväkeä palovaaralta sekä sellaisissa tehtaissa,
joissa työntekijät voivat joutua erilaisille
tapaturmille ja loukkaantumisille alttiiksi,
tarkoituksenmukaisilla, työn laatuun soveltuvilla
turvallisuuslaitteilla heitä suojaamaan.
Lapset ovat tietenkin vieläkin herkemmät kuin
aikuiset kärsimään haittaa tehtaissa vallitsevista
terveydenvastaisista seikoista. Lasten ja myöskin
aikuisten työajan rajoittamisesta teollisuudessa
y. m. työväensuojeluksesta ks. T y ö v ä e n 1 a i
n-säädäntö.
Se seikka että työpaikkoihin kerääntyy
paljon väkeä yhteen, antaa äkillisille tarttuville
taudeille helposti leviämisen tilaisuutta. Tämä
koskee toiselta puolen äkillisiä lastentauteja,
niinkuin tuhka-, tuli- ja isoa rokkoa,
kurkkumätää ja hinkuyskää sekä epideemistä
aivokalvontulehdusta eli n. s. lapsenhalvausta, toiselta
puolen kaikkia ikäluokkia yhtä helposti tapailevia
tauteja niinkuin lavantautia, koleraa,
punatautia ynnä pilkkukuumetta, mitkä taudit pian
voivat saada tuntuviakin tuhoja aikaan suuremmissa
työväen keskuksissa, joissa useinkin
ahtaasti-asuminen ynnä asukkijärjestelmä ovat vallalla
ja käsitys puhtauden vaatimuksista ja muista
varovaisuuskeinoista tarttuvien tautien
leviämisen estämiseksi saattavat olla jotenkin
kehittymättömällä kannalla. Kroonillisista 1.
pitkällisistä tarttuvista taudeista ovat niinikään toiselta
puolen tuberkuloosi ja varsinkin keuhkotauti
sekä toiselta puolen syfilis 1. kuppatauti
verraten usein tavattavissa tehdastyö väestössä.
Edellinen aiheutuu suuressa määrässä tehtaissa
olevasta epäterveellisestä tomusta, joka ylläpitää
keuhkoissa katarria tehden ne otollisiksi
tuber-kelibasillien tuhoille. Missä määrin
keuhkotaudin esiintyminen työväessä on riippuvainen työtä
seuraavasta tomusta, käy ilmi esim. Sommerfeldin
laskelmista, joiden mukaan keuhkotautiin
1,000 :sta työntekijästä ammateissa, joissa ei
ollut erikoisen paljon tomua, vuosittain kuoli
2,ss henkeä, mutta sen sijaan ammateissa, joissa
oli melkoisen paljon tomua, 5,«s henkeä eli enempi
kuin kaksi kertaa suurempi määrä. Erittäin
huonossa maineessa ovat tässä suhteessa kivihiomot,
sementtitehtaat ynnä posliinitehtaat, joissa
useinkin on tavattoman paljon tomua työhuoneitten
ilmassa. Kuppatauti, niinkuin muutkin veneeriset
taudit, ovat irstaan elämän m-kollisia seuralaisia
päässen valtaan eritoten oloissa, joissa
ahtaasti-asuminen ja siveellisten käsitteiden höllyys
vallitsevat. Molemmat viimemainitut taudit ovat omansa
arveluttavalla tavalla supistamaan ja
heikonta-maan työkuntoisuutta ollen siten yleiselle
kansantaloudelle suureksi turmioksi. Ei siinä kyllin,
että tautiin sairastunut itse siitä kovasti kärsii
ja työkyvyttömänä on pakotettu elämään muitten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
