Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työväenvaliokunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
75
Työväki
76
läisjoukkojen cnsimiiineu muodostuminen
^alkuperäinen akkumulatsioni") ja myöhäisempi,
kapitalistisen ajan vaihe, jolloin työväestön luku
kasvaa itse kapitalistisen kehityksen,
keskittymisen y. m. vaikutuksesta (liikkeiden kasvaessa
yhä suuremmiksi tulee yhä suurempi määrä t:eä
olemaan omistajaluokkaa vastassa).
Palkkatyöläisjoukkojen alkuperäinen
muodostuminen esikapitalistisena aikana on usein
tapahtunut epävapaasti: 011 tapahtunut talonpoikien
ja muiden pikkutuottajain pakollinen
erottaminen maastaan tai tuotantovälineistään
(talonpoi-kaistilojen yhdistämiset suurtiloihin Englannissa,
Saksassa j. n. e.). Toisissa tapauksissa
vapaammin, ikäänkuin automaattisesti.
Ammattikuntaisessa käsityöläisyydessä muodostuu nykyajan
t:n-luokan edeltäjämuoto sinä hetkenä, jolloin
kisällien luku mestarien lukuun verraten kasvaa
niin suureksi, että kisällien suurimmalta osalta
katoaa mahdollisuus itse enään kohota
mestareiksi. Esikapitalistisen ajan maataloudessa
aiheuttaa epäitsenäisen työväestön niin
sanoaksemme automaattista kasvamista toiselta puolen
väkiluvun kiihtynyt kasvaminen, toiselta puolen
yksinperimysjärjestelmän tai
talonpoikaisylimvk-sellisen kansantavan vallitseminen maanomistusta
perinnöksi jätettäessä. Tästä näet on tuloksena,
että talollisten luku ei kasva yhtä nopeasti kuin
väkiluku: epäitsenäiseksi joutuva liikaväestö
tulee silloin lähinnä kartuttamaan maatalouden
epäitsenäistä väestöosaa, osaksi se siirtyy muiden
elinkeinohaarojen, etenkin teollisuuden
palkkatyöväestön riveihin. Niinhyvin Ruotsissa,
Norjassa kuin Suomessa 011 epäitsenäisen työväestön
muodostuminen 18:nnella ja 19:nnellä vuosis.
ensin maatalouden piirissä ja sen sittemmin
tapahtuva kasaantuminen teollisuuden, kaupan
ja liikenteen palvelukseen selvästi
tilastollisesti-kin osoitettavissa. 19:nnen vuosis. keski-
(Ruotsissa ja Norjassa) ja loppuvuosikymmeninä
(Suomessa) tapahtui käänne, jonka kautta
maatalouden piirissä muodostunut epäitsenäinen väestö
huomattavammin alkaa siirtyä muualle ja
näyttäytyä sen jälkeen m. 111. teollisuus- ja
kaupunki-t:n voimakkaassa kasvamisessa (,,väestön
maaseudultapako", vrt. Sisäinen
muuttoliike).
Suomesta voidaan esittää seuraavat,
myöhäi-simmiltä vuosilta osittain arvioimisiin
perustuvat luvut. (T:een 011 maanviljelyksessä luettu
myös kotonaolevat talollistenkin täysikasvuiset
lapset.)
Vuonna Suomessa oli
(ammatissa-toimivaa) Maanvilje-lystyöv. o/o koko maanvilj
-väestöstä Teollisuus-työväen °/( koko teoll. väestöstä
[-Maanviljelystyöväkeä-]
{+Maanvilje- lystyöväkeä+} (ilman
maa-torppareita) Teollisuus-työväkeä
1815 298,97f> 4,946 72,6 41,8
1820 327.576 6.224 73,i 43,7
1825 336.142 6,374 72,8 40,s
1830 352,266 6,886 72,4 38,5
1835 368,862 6,997 73,, 38.o
1840 392,479 8.429 74,2 41,5
1845 427,133 9.810 75,8 43,8
1850 445.873 11,203 75,8 45,<
1855 443,377 10,950 74,s 43,7
1860 459.759 13,9117 74,6 48,5
1865 486.951 15,723 75,j öO.i
1870 488.182 15,667 76.» 52,,
1875 524,003 19,594 76,9 56,8
1890 616,709 45,735 77,, 74,8
1910 690,348 112,859 77,o 82,,
Yleensä voidaan laskea t:n-luokan
muodostavan nykyajan yhteiskunnissa noin puolet -—
lähemmäs 2U koko väestöstä. Saksassa oli
ammattitilaston mukaan 1907 t. 72,1 % (siihen
luettuna kuitenkin 15,s % ammattityössä
avustavia, osaksi itsenäistenkin luokkien
perheenjäseniä). Ranskassa t. ja apulaiset 1901 n. 68%,
Unkarissa t. 66,1 %. Ammattitilaston antama
kuva t :stä ei kuitenkaan ole täysin
asianmukainen: tm osuus tulee näyttäytymään jonkun
verran liian suurena; sitäpaitsi jaoitusperusteet eri
maissa erilaisia y. m.
Yhdistämällä tulotilaston ja ammattitilaston
tiedot on v. Schmoller Saksasta esittänyt
seuraavan laskelman. Kaikista perheistä kuului
varakkaiden luokkaan 2,i %
ylempään keski- „ 22,» „
alempaan „ „ 31,s „
alaluokkaan 43,7 ,,
Keskiluokka käsittää tässä kuitenkin
epäilemättä myös joukon t :n-luokkaan kuuluvia.
Fahlbeck on esittänyt laskelman Ruotsista, jonka
mukaan Ruotsin väestöstä 1900 5,t7 %. kuului
yläluokkaan, 38,9» % keskiluokkaan ja 55,77 %
t :n-luokkaan.
Eri mieliä 011 olemassa nykyaikaisen
yhteiskunnallisen luokkakehityksen suunnasta.
Pessimististä käsitystä vastassa, että väestössä
lisääntyisivät suhteellisesti enimmän toiselta puolen
omistamaton t., toiselta puolen rikkaat,
vähimmän taas keskiluokka, on optimistisempi kanta,
joka koettaa todistaa keskiluokan säilymis- ja
uudistuskykyisyyttä. Maanviljelyksen alalla
pikkuviljelyksen suhteellinen elinvoimaisuus
kartuttaa keskiluokkaa. Samoin lisääntyvät nopeasti
kaupan ja liikenteen (tosin usein hyvin
proletaariset) pikkuyrittäjät. Ja uutta ainesta saa
keskiluokka kapitalististen yritysten teknillisesti
sivistyneistä apulaisista y. m. s., joiden määrä
toistaiseksi on suhteellisen vähäpätöinen, mutta
on erittäin nopeasti kasvamassa. Sitävastoin 011
työväenluokan muodostus nopea etenkin
teollisuuden alalla (keskittymistaipumus).
Yhteiskuntaluokkien rajojen epämääräisyys, tilaston
erilaisuus eri maissa ja eri aikoina y. m. tekevät
toistaiseksi vaikeaksi täysin tyydyttävän kuvan
saamisen yhteiskunnan kokonaiskehityksestä.
Saksan t. koko väestöstä oli 1882 67,s %, 1895
68,7 % ja 1907 72.1 %. Ranskan t. (ynnä
apulaiset) oli 1896 68,s %, 1901 68.0 %. Suomen
työväestön suuruudesta voidaan tehdä seuraavat
laskelmat ammattitilastollisten lähteiden
pohjalla (jolloin t:een maataloudessa luetaan myös
talollistenkin ammattityöhön osaaottavat
perheenjäsenet) : 1815 73,> %, 1875 77,4 %, 189C
n. .77,8’% ja 1910 n. 77,4%. Mutta
ammatti-tilastollisten lähteiden antama luokkakuva on
puutteellinen. [Karl Biicher, „Die Entsteliung
der Volkswirtschaft"; Karl Marx, „l)as Kapital":
Maurice Bourguin, „Les syst£mes socialistes et
l’<5volution öconomique"; Gustav Schmoller, ,,Wa>
verstehen wir unter dem Mittelstande? liat er
im 19. Jalirhundert zu- oder abgenommeu?", sama,
,,Das YVesen der Arbeitsteilung und der sozialeu
Klassenbildung"; E. Levasseur, ,,Ilistoire des
classes ouvriöres et de l’industrie en France";
Friedrich Engels, „I)ie Lage der arbeitenden
Klasse in England": Ed. Bernstein, ..Die
Voraus-setzungen des Socialismus"; O. K. Kilpi, ,,Suomen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
