Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työväenvaliokunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
73
Työväen valiokunta—Työväki
74
kustannuksista alla oleviin prosenttimääriin eri
teollisuusaloilla:
Prosenttia maksetuista palkoista:
1900 ........................... l.eo %-5,io %
1905 ........................... 2,40 „ -6,s» „
1910 ........................... 2,50 ,,"6,94 „
1912 ........................... 2,ti ,,-5,8? „
Prosenttia valmisteiden myyntiarvosta:
1900 ........................... 0,83 %-l,so %
1905 ........................... 0,4t ,,-2,75 „
1910 ........................... 0,39 „ -2,51 „
1912 ........................... 0,34 ,,-2,21 „
Prosenttia liikkeiden osakepääomasta:
1900 ........................... 0,3» %-3,so %
1905 ........................... 0,35 „ -4,32 „
1910 ........................... 0,45 „ -3,72 „
19 1 2 ........................... 0,47 ,,-4,32 „
Suomessa ovat tapaturmavakuutuksen
kustannukset olleet:
1900 l,4s % maksetuista palkoista
1905 1,23 „ „ „
1910 1,24 „
1914 1,23 ,, ,, ,,
[Manes, ,,Versicherungslexicon"; Branchart,
,.Die Belastung der deutschen Industrie durch die
Arbeiterversiciierung", ,,Zeitschrift f. d. gesamte
Versicheruijgs-Wissenschaft" (1914).] 0. Il-n.
Työväenvaliokunta on teollisuuslaitoksen tai
muun suuren työnantajan, esim.
kaupunkikunnan, työntekijäin keskuudestaan asettama
edustajisto, jonka tarkoituksena on antaa
työnantajalle lausuntoja kaikkien tai yksityisten
työntekijäin työoloja koskevista seikoista ja
valituksista. Laitos on ollut enimmin käytännössä
Saksassa, saavuttamatta sielläkään sanottavaa
merkitystä. Suomessa sitä ei ole sovellettu.
Askeleena tällaisen teollisuuskonstitutsionalismiu
voimaansaattamiseen on eduskunnan v. 1913
elin-keinoliikkeiden työsäännöistä hyväksymän
asetusehdotuksen 7 jonka mukaan liikkeen työssä
oleville työntekijöille on annettava tilaisuus joko
yhteisessä kokouksessa tai keskuudestaan
valitsemiensa luottamusmiesten
kautta lausua mielipiteensä työsäännöistä.
E. Bk.
Työväenyhdistys, yhden tai useamman eri
ammatin työntekijäin muodostama yhtymä, jonka
tarkoituksena on yhteisten etujen valvominen ja
edistäminen. Tällaisia yhdistyksiä syntyi
suuremmassa määrässä vasta 1800-luvulla; jo
1400-luvulta lähtien oli kuitenkin olemassa
kisälli-yhdistyksiä. T:teu tarkoituksena saattaa olla
joko seuraelämän ylläpitäminen tai
valistustoiminta (luentoja järjestämällä, kirjastoja
perustamalla) tai jäsenten avustaminen hädän ja
ahdingon aikana (sairas-, hautaus-,
työttömyyskassoja j. n. e. perustamalla) tai ne ovat
osuustoiminnallisia yhdistyksiä tai
ammattiyhdistyksiä (ks. t.), joiden viimemainittujen
tarkoituksena on parempien työehtojen hankkiminen.
Ammattiyhdistykset ovat suuressa määrin
syrjäyttäneet vanhempaa tyyppiä olevat t:t.
Suomessa olivat ensimäisiä uudenaikaisia t:iä
Tampereen tehtaalaisten 1861 perustama
.,luku-yhtiö" ja 1866 siellä syntynyt „Pumpulitehtaan
työntekijäin seura". Mutta vasta 1880-luvulla
alkoi t :ten varsinainen perustamisaika.
Ensi-mäiset t:n nimeä käyttävät yhdistykset syntyi
vät 1883 Vaasassa ja Helsingissä; 1890-luvun
keskivaiheilla niitä oli kaikkiaan n. 34.
Tärkeimpänä tehtävänään yhdistykset pitivät
valistustyötä ja niiden johto oli aluksi kokonaan
porvarillisten ainesten käsissä. V. 1893 saatiin
pidetyksi näiden yhdistysten ensimäinen
yhteinen neuvottelukokous, joka päätti asettaa
erityisen työväenvaltuuston ajamaan
työväen-asiaa ja valvomaan työväenyhdistysten yhteistä
etua. Tämä valtuusto johti maamme
työväenliikettä v:een 1899, jolloin perustettiin Suomen
työväenpuolue, joka 1903 otti nimen
sosiaalidemokraattinen puolue. J. F.
Työväki, ahtaammassa mielessä usein vain
nykyaikainen tehdasteollisuus-t., laajemmassa
mielessä kapitalistisen tuotantokauden aikana
lukuisaksi paisunut, vapaan työsopimuksen varassa
oleva palkkatyöväestö, joka ylipäänsä on vailla
omia tuotantovälineitä. Heidän vastakohtinaan
ovat silloin yrittäjät, liikkeiden johtajat sekä
myöskin liikkeiden teknillisesti tai kaupallisesti
sivistyneet apulaiset. Laajimmassa mielessä
nimitetään t:ksi — tai t:n-luokaksi — kaikkia
yhteiskuntaryhmiä, jotka nykyaikaisessa
luokkataistelussa taloudellis-sosiaalisen asemansa ja
taloudellis-sosiaalisten etujensa yhtäläisyyden
vuoksi ovat palkkatyöläisväestöä lähellä. Tässä
mielessä tulevat t:een 1. t:n-luokkaan luetuiksi
myös useat pikkuyrittäjät, käsityön
yksinäismes-tarit, palkkaussäännön alaiset palkolliset,
torpparit, julkisten virkakuntien alempi
palvelus-kunta y. m. s.
T.-nimityksen perustuksena ei siis yleensä ole
yhteiskunnan jakautuminen työtätekeviin ja
työtätekemättömiin, vaan sen perustuksena on
etupäässä tarkoituksenmukaisuussyystä aiheutuva
työn taipumus jakautua johtavaan ja
suorittavaan työhön, pääasiassa henkiseen ja pääasiassa
mekaaniseen 1. ruumiilliseen työhön. Jälkimäisiä,
suorittavan, mekaanisen, etupäässä ruumiillisen
työn tekijöitä nimitetään t:ksi.
Mitkä seikat (omaisuuden eroavaisuusko, vai
ihmisten persoonallisten ominaisuuksien
erilaisuuteen perustuva työnjako y. m.) alkuperäisesti
ovat määränneet toiset yksilöt ruumiillisen,
suorittavan työn, toiset johtavan työn suorittajiksi
(tai vapauttaneet kokonaan työnteosta), siitä on
ollut eri mieliä. Mutta aina näyttää mekaanisen,
ruumiillisen työn suoritukseen, kun se esiintyy
työnä toisten laskuun, liittyvän määrätynlainen
riippuvaisuussuhde. Tämä riippuvaisuus voi olla
fyysillinen pakkosuhde (esim. fyysillisesti
heikompien, naisten, ruumiillinen työ
alkuyhdys-kunnissa, sodasta saatujen orjain työ). Tai on
se oikeudellinen riippuvaisuus- (maaorjat) tai
palvelussuhde (kisällit, palkolliset), tai syntyy
omistuksen epätasaisuudesta eräänlainen
taloudel-lis-yhteiskunnallinen riippuvaisuus silloinkin,
kun, kuten on laita nykyajan palkkatyöläisten,
työsopimus on oikeudellisesti vapaa.
Historiallinen kehitys, jonka tuloksena
nykyajan teollisuusyhteiskunnissa valtavaksi
paisunut t:n-luokka on, on eri aikoina ja eri maissa
ollut jonkunverran erilainen. Marx erottaa
kapitalistisen ajan työväestön syntyhistoriassa
kaksi vaihetta: kapitalistisen kehityksen edellä
käynyt ja sen edellytyksenä oleva vapaiden työ-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
