Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tähtiluotaus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
83
Tähtisysteem
i—Tähtitaivas
84
riset t.) j. n. e. On
havaittu, että
useiden suurimpien
ympäristössä 011
verraten vähän
heikkoja tähtiä. Tästä
voidaan olettaa,
että itse
nebuloo-saa ympäröi pimeä
kaasukehä, joka
himmentää sen
takana olevien
tähtien valon, joten
ainoastaan
meidän-puoleiset tälidet
jäävät näkyviin.
Spektrit osoittavat
vetykaasua ja
,,nebu-loosa-ainetta" (ks. Nebulium), usein myös
heliumia. Jotta nämä kaasupaljoudet pysyisivät
koossa, tulee niiden lämpötilan olla erittäin
alhainen, niin alhainen, että ne tuskin voisivat
aikaansaada valoa, minkätähden oh oletettu, että
valoilmiöt ovat sähköpurkautumisien
synnyttämiä. Monet t:ja koskevat seikat ovat vielä
hämärässä, ja tuskinpa lienee mahdollista yleisesti
selittää niin monia erilaisia muodostumia kuin
t. näyttää olevan. Kosmogoniassa t. ovat
Her-sclielin ajoilta asti olleet alkutilan esittäjiä,
meidän päivinämme ei kuitenkaan tässä suhteessa
olla yhtä varmoja. Tl. R.
Tähtisysteemi (ks. Systeemi), aurinko tai
joku muu kiintotähti t. kaksoistähtipari
kaikkine (Laplaeen teorian mukaan, vrt. K o s m
o-g o n i a, yhteistä alkuperää olevine)
kiertotähti-neen. Myös tähtijärjestelmä (ks. t.). H. R.
Tähtitaivas on- varhaisimmista ajoista asti
ollut maan asukkaille salaperäisenä ihmeenä, ja
joskaan kiintotähdet (joista tässä puhutaan)
eivät suorastaan olleet, kuten kiertotähdet,
uskonnollisen palveluksen esineinä, niin ne kuitenkin
edustivat ,,autuaiden asumuksia", ja niiden
meidän päiviimme asti säilyneissä nimityksissä on
jälkiä vanhoista myyteistä. Auringon radan
vyöhyke, zodiaakki 1. eläinrata jaettiin jo
varhain kuukausien mukaan kahteentoista osaan
(ks. Eläinrata). Näennäisesti likellä
toisiaan olevat suurimmat tähdet yhdistettiin myös
jo vanhana aikana erityisiksi tähtikuvioiksi 1.
konstellatsioneiksi, joita pohjoisella
taivaanpallo-puoliskolla nyk. erotetaan yhteensä 32 (mukaan
lukien myös muutamat myöhäisiltä ajoilta).
Eteläisen taivaanpallopuoliskon 54 tähtikuviota
on suurimmaksi osaksi saanut nimityksensä
vasta myöhään. Eri tähtien nimet ovat
pääasiallisesti arabialaisten antamia (keskiajalla).
Vasta 1600-luvun alussa ruvettiin joka
tähtikuvion kirkkaampia tähtiä merkitsemään eri
(kreikkalaisilla) kirjaimilla: a, [}, y j. n. e.
Pienempiä tähtiä, joille kirjaimia ei riitä,
nimitetään nyk. yleensä jonkun tähtiluettelon
juoksevan numeron mukaan, kaikkein pienimmät
merkitään vain ko’ordinaattiensa avulla. Pohjoisen
t:n tähtikuvioiden asemista ja ulkomuodoista
ks. tähän liittyvää tähtikarttaa, joka sisältää
ainoastaan paljaalle silmälle näkyviä tähtiä.
Ehkäpä huomattavin t:n muodostuma on
melkein kohtisuoraan eläinrataa kohden yli taivaan
ulottuva ’Linnunrad a n (ks. t.) mahtava
vyöhyke. Kauneimpia ja tunnetuimpia pohjoisen
t:n tähtikuvioista on Otava (ks. t.) 1. Iso
Karhu (Ursa major). Tästä pohjoiseen
(ilmansuunnat ovat ymmärrettävät seuraavasti:
pohjoinen = suunta taivaan pohjoisnavalle päin,
eteläinen = päinvastainen suunta, etelänapaan päin.
itä = pohjoisella t:lla ja tähtikartalla vasempaan,
eteläisellä oikeaan, t:ta esittävällä karttapallolla
oikeaan, länsi = pohjoisella t :11a ja tähtikartalla
oikeaan, eteläisellä vasempaan, karttapallolla
vasempaan) on Pohjantähti Pienen Karhun
„hännässä". Pohjantähden vastakkaisella
puolella Otavasta lukien on Kassiopeian
viiden kirkkaamman tähden muodostama W-kuvio.
Otavan etäisyydellä navasta ovat pohjoisen t:n
kirkkaimmat tähdet: Capella lännessä Ajurin
(Auriga) tähtikuviossa, Vega idässä Lyyran
(Lyra) tähtikuviossa. Näitä tähtiä navan kautta
yhdistävä isoympyrä leikkaa kohtisuorasti
Otava-napa-Kassiopeia-isoympyrän. Kassiopeiasta
länteen on K e p h en k s e n tähtikuvio (Ceplieus).
tästä yhä länteen Lohikäärme (Draeo)
kiemurrellen Pienen Otavan ympäri ja rajoittuen
lännessä Sir ah vii n (Camelopardalis),
Pohjau-tähden ja Ajurin välillä. Kepheus, Lohikäärme
ja Sirahvi ovat ulkonäöltään sangen
vähäpätöisiä. Etelään Kassiopeiasta on A n d r o m e d a
kauniine „tähtisumuineen" (ks. Tähti
ryhmät), tästä itään P e r s e u s, missä tunnettu
vaihteleva tähti Algol (/? Persei) ja kaksi
kaunista tähtiryhmää. Andromedan ja Perseuksen
välisen rajan eteläkulmaan yhtyy pieni. K o
1-m i o (Triangulum). Perseuksesta itään näemme
jo mainitun Ajurin, minkä kirkkauteen nähden
toinen tähti (/? Aurigse) johtaa meidät edelleen
(kaakkoon päin) eläinrataan kuuluvaan K a
k-soisten tähtikuvioon (Gemini). „Kaksoiset"
ovat tähdet a ja /J Geminorum (Castor ja Pollux .
Kaksoisten ja Otavan välillä on pitkähkö, mutta
vähäpätöinen Ilves (Lynx). Etelään Otavasta
ovat mitätön Pieni Leijona (Leo minor),
Jalitikoirat (Canes venatiei) ja B e r
e-niken hiukset (Coma Berenices), kaunis
tähtiparvi. Näistä itään on suuri
Karhun-vartia (Bootes), missä kirkas Arcturu>
(a Bootis) loistoon nähden kilpailee Capellan
ja Vegan kanssa. Tästä yhä itään loistaa kaunis,
mutta pieni Pohjan kr u u n u (Corona
borea-lis), jonka itäpuolella suuri Herkules on
nähtävissä. Herkuleksen itäpuolella on jo
mainittu Lyyra, josta (yhä itään päin) tulemme
kauniiseen ristiin Joutsen e h tähtikuviossa
(Cygnus). Joutsenen ja Andromedan välillä 011
pieni Sisilisko (Laeerta). Kierrämme nyt
länteen päin viimemainitun kuvion eteläpuolella
olevasta suuresta Pegas uksen tähtikuviosta
alkaeu: ensiksi erotamme kolme pientä
rinnakkain olevaa kuviota Joutsenen
eteläpuolella-Kettu (Vulpecula), Delfiini (Delphinus) ja
Pieni hevonen (Equuleus). Delfiinistä
tulemme Kotkaan (Aqui’a), missä
kirka-Atair (a Aquilte) 011 ensimäistä suuruusluokkaa
ja jonka Ketusta eristää kapea Nuoli (Sagittai.
Kotkasta länteen 011 pieni S o b i e s k i 11 kilpi
(Scutum) ja suurempi Käärmeenkantaja
(Ophiuchus) Herkuleksen eteläpuolella.
Käärmeenkantajan ja Karhunvartian välillä on
Käärme (Serpens). Kaikki nyt mainitut
tähtikuviot ovat ekliptikan pohjoispuolella sekä aina-
Orion-nebuloosa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
