Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tähtitaivas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85
Tähtitaivas
86
kiu osaksi myöskin ekvaattorin pohjoispuolella.
Seuraavat eläinradan eteläpuolella olevat kuviot
kuuluvat osaksi pohjoiseen t:seen: Kalojen
ja Oinaan eteläpuolella oleva Valaskala
(Cetus), Härän eteläpuolella olevat Virta
(Eridanus) ja suurenmoinen Orion, joka
ulottuu Kaksoisiin asti, Yksisarvinen
(Mono-cerosi Orionista itään, Pieni koira (Canis
minor), missä Prokyon tähti; Kaksoisten
eteläpuolella Iso koira (Canis major, kuuluu kokor
naisuudessaan eteläiseen t:seen) sekä
Vesi-käärme (Hydra) ja Sekstantti (Sextans),
edellinen Kravun, jälkimäinen Leijonan
eteläpuolella. Linnunrata ulottuu, mikäli se meillä
011 näkyvissä, yksisarvisesta alkaen ja
kosketellen Kaksoisia, Orionia ja Härkää, Ajurin,
Per-seuksen ja Kassiopeian kautta Kepheukseen,
täältä jatkaakseen etelään Joutsenen kautta,
kosketellen Sisiliskoa, Lyyraa, Kettua, Herkulesta.
Kotkaa j. n. e. eteläisen t:n halki.
Eteläisen tai vaan pallopuoliskon kuvioista
mainittakoon vain kaunis Etelän risti (Crux) ja
suuret kuviot Kentauri (Centaurus), missä
lähinnä meitä oleva a Centauri, sekä A r g o.
Eri tähtikuvioiden tähti runsaudesta antaa
seuraava taulukko käsityksen.
Tähtiä G:nteen ä 7 :nteen suuruusluokkaan asti:
Kepheus ..... . 159
Lohikäärme ... . 220
Kassiupeia .... . 126
Iso karhu..... . 227
Jahtikoirat .... . 88
Lyyra...... 69
Joutsen .....
Sisilisko..... . 48
Andromeda .... . 139
Perseus ..... . 136
Ajuri...... . 144
Ilves ...... 87
Pieni leijona . . . . 40
Bereniken hiukset . . 70
Karhunvartia . . . . 140
Pohjan kruunu . . . 31
Herkules..... 227
Kettu...... 62
Nuoli...... . 18
Delfiini..... . 31
Kolmio.......30
Oinas.......81)
HÄrkä ....’... 188
Kaksoiset.....106
Pieni koira.....37
Krapu.......92
Leijona ...... 161
Pieni hevonen .... 16
Pegasus......178
Kalat.......128
Valaskala.....321
Virta.......293
Orion.......186
Yksisarvinen .... 165
Iso koira......178
Vesikäärmc.....393
Sekstantti.....75
Vaaka.......122
Neitsyt......271
Käärme......123
Käärmeenkantaja ... 209
Kotka.......146
Iltaisin etelässä ovat keväällä Leijona,
Neitsyt, Karhunvartia j. n. e., kesällä Pohjan kruunu,
Herkules, Lyyra, Kotka j. n. e., syksyllä. Joutsen,
Pegasus, Andromeda j. n. e., sekä talvella Perseus,
Härkä, Orion, Koirat, Kaksoiset j. n. e.
Paljain silinin voitaneen erottaa molemmilla
pallonpuoliskoilla yhteensä n. 5,500 tähteä, meidän
leveysasteellamme näkyviä n. 3,000. Kiikaria
käyttäessä lukumäärä tietenkin kasvaa nopeasti:
Ilerschelin ,,tähtiluotauksista" Struve laski 20
jalan teleskoopilla voitavan havaita yli 20 milj.
tähteä, meidän päiviemme koneet ovat
korottaneet luvun sadoiksi miljooniksi. Tähtien
jakautumisesta t:n eri osiin m. m. Ilerschelin
,,luotaukset" ovat osoittaneet, että (ainakin
pieniä) tähtiä on sitä tiheämmässä, kuta likempänä
Linnunrataa (vrt. t.) ollaan. Tähtien
valovoimakkuuden mittana on n. s.
suuruusluokka. Tämä mitta oli aluksi mahdoton
objektiivisesti määritellä, ja eri havaitsijain
suuruusluokat poikkesivat huomattavasti toisistaan. Kun
myöhemmin fotometristen mittausten avulla
huomattiin, että eräs luokkajakso (Argelanderin)
sangen tarkalleen seuraa sitä lakia, että toista
tähteä yhtä suuruusluokkaa kirkkaamman
tähden valovoimakkuus on n. 2,s kertaa edellisen
valovoimakkuus, otettiin tämä laki (itse asiassa
on kertoja 2,512) määritelmän perustaksi,
vaikkakin entinen suuruusluokka nimitys jätettiin
voimaan. Kaikkein kirkkaimmat tähdet (Sirius ja
Kanopus) saivat täten negatiivisia suuruusarvoja
(merkitään m [magnitudo]), ja kymmenysosia
voitiin aivan koneellisesti ottaa huomioon.
Paljain silmin voidaan erottaa tähtiä n. 6 :nteen
suuruusluokkaan asti. Luettelemme seuraavassa
taulukossa koko t:n eri suuruusluokkiin
kuuluvien tähtien lukumäärän 6:nteen asti.
Suuruusluokka Tähtiä Yhteensä
1 18 18
2 60 78
3 171 2+9
4 411 660
fi 1.123 1,783
6 3,908 5,691
Kirkkaimmat tähdet selviävät seuraavasta
taulukosta :
Nimitys Suuruus
(1 Canis raajoris, Sirius —1,7 m
« Carinae, Kanopus —l,o „
« Lyrae, Vega 0,i „
*tc Centauri 0,2 „
« Aurigae, Capella 0,2 „
« Bootis, Arcturus 0,8 „
V Oiionis, Rigel 0,4 „
« Canis minoris, Prokyon 0,s „
*« Eridani, Akernar O.s „
*fi Centauri 0,b „
« Aquilae, Atair 0,8 „
«■ Orionis, Beteigeuze (l,o)„
« Crucis l,o „
et Tauri, Aldebaran l,i „
*« Virginis, Spika l,t „
tc Cygni, Deneb l,s „
/S Geminorum, Pollux 1,3 „
*ti Piscis austrini, Fomalhaut 1,3 „
<"< Scorpii, Antares 1,3 „
«■ Leonis, Regulus 1,4 „
f Ursa; majoris, Alioth 1,4 ,•>
Eteläiseen t:seen kuuluvista, *-merkillä
varustetuista tähdistä Sirius, Itigel, Spika ja Antares
ovat Suomessakin näkyviä, viimemainittu
kuitenkin ainoastaan maan eteläosassa. Beteigeuzen
suuruusnuinero on sulkumerkkien sisällä, koska
nim. tähti 011 suuruudeltaan vaihteleva.
Valokuvauksen avulla määrätyt suuruudet eivät ole
yhtäpitäviä fotometrisesti määrättyjen
suuruuksien kanssa, koska eri tähdet loistavat
erivärisinä. Useimpien tähtien valo 011 tosin
puhtaasti valkoinen, punertavia ovat esim.
Antares, Arcturus, Aldebaran ja Beteigeuze,
kellertävä on m. 111. Capella. Erittäin punainen 011
l-i Cepliei, Herschelin „garnet star", ja kiikarin
avulla 011 keksitty ja luetteloihin merkitty
tuhansia punertavia ja kellertäviä tähtiä. Värin
määrääminen 011 kuitenkin erittäin vaikeaa, ja
on objektiivisesti toimitettavissa ainoastaan
kaikkein kirkkaimpiin tähtiin nähden
(spektraali-fotometrin avulla). Värillisiä ovat suuremmaksi
osaksi kaikki muuttuvaiset (vaihtelevat)
tähdet. Jatkuvien havaintojen avulla on
huomattu, että muutamat tähdet ovat valovoimaansa
nähden muuttuvaisia. Millä ovat valovaihtelut
säännöllisiä, niillä epäsäännöllisiä; millä lyhyitä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
