Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tähtäinkompassi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
105
Tähtäin kompassi—Täit
106
linjan kanssa metsästyspyssyissä koeammuniian
avulla; tykeissä käytetään sitäpaitsi optillisia
apukeinoja, siten että tuliputki itse muutetaan
lisälle sovitettujen linssien avulla kiikariksi,
jolle t. tehdään yhtäsuuntaiseksi. Eri
ampuma-matkoja varten siirretään metsästyspyssyissä
tähtäinmerkkiä ruuvilaitteen avulla, joka näkyy
kuvissa 1 ja 2 kiikarin päällä. Tykki taas
asete-tilan välimatkan ja latingin voimakkuuden
mukaan sopivaan nousu- (elevatsioni-) kulmaan, mikä
tehdään siten, että pauoraamakiikarin
ensimäinen peiliprisma käännetään sopivasti alaspäin
vieressä olevan jaoituksen (asteikon) mukaan (näkyy
kuvan 4 yläpäässä), ja sitten nostetaan (t.
lasketaan) koko tykki kuvissa 5 ja 6 näkyvien
laitteiden avulla, kunnes peiliprisman vieressä
olevat vesivaa’at (libellit) tulevat tasalleen.
Kuva 5.
Kuva
Kuva 6 esittää panoraamakiikaria kiinnitettynä
nykyaikaiseen järeään mörssäriin (haubitsiin).
Tällaisella ammutaan korkeassa kaaressa
useimmiten peitosta, suojuksen takaa, ja silloin
tehdään tähtäys epäsuoraan, siten että tykin
läheisyydestä valitaan sopiva apupiste, johon pilkka
näkyy. Ampumisen johtaja (patterin päällikkö)
mittaa nyt erityisillä koneilla pilkan (maalin)
ja tykin pauoraamakiikarin välisen kulman sekä
välimatkat näihin; hakee laskuviivoittimen
tapaisen laitteen avulla tykin kohdalla ampumamaalin
ja apupisteen välisen kulman sekä tarpeellisen
nousukulman ja ilmoittaa niistä (esim.
telefo-ii i 11a.) tykin suuntaajalle. Tämä asettaa
peili-prisman ilmoitettuun kulmaan ja kääntää koko
tykin niin, että apupisteelle laitettu merkki
näkyy panoraamakiikarissa, asettaa vielä tykin
nousu- (elevatsioni-) kulmaan ja hävitystyö voi
alkaa yhtä varmasti kuin suoranaisella
tähtäyksellä. " • A. P-s.
Tähtäinkompassi, bussoli (ks. t.).
Tähtäyskulma, ampuma-aseen akseliviivan
(piipun keskiviivan) ja vaakasuoran tason
välinen kulma.
Tähtäyslinja ks. Kartoitta m i n e n.
Tähtäyspiste ks. Kartoittaminen ja
Astemittaus.
Tähtääminen, ampuma-aseen suuntaaminen
siten, että luoti saadaan sattumaan haluttuun
maaliin. Suunnan määrää vaakasuorassa tasos=a
tiihtäysviiva, s. o. silmästä tähtäimen raon ja
jyvän kärjen kautta vedetty suora. Ampuma-ase
suunnataan siten, että tähtäysviiva kohtaa
maalin. Pystysuorassa tasossa t. on riippuvainen
ampumaetäisyydestä. Kuta pitempi etäisyys oif,
sitä pitempi ja korkeammalle kohoava ou
kuula-rata oleva, ja siitä syystä 011 ampuma-ase
suunnattava sitä korkeammalle kuta pitempi
ampuma-matka on. Tämä aikaansaadaan kohottamalla
tähtäimen (ks. t.) rakoa aseen akseliviivan
yläpuolelle. M. v. Tl.
Gcod. ks. A s t e m i 11 a u s ja
Kartoitta-m i n e n.
Tähyslevy, himmeä lasilevy (n. s. visiiri
levy), jossa valokuvauskoneella kuvattava näkyy
ja jonka avulla valokuvauskoneen asettelu
tapahtuu.
Tähystys ks. T ä h y s t. ä j ä.
Tähystäjä (engl. lookont, ruot,s. utkilc), kulussa
olevan aluksen kannella tai mastossa oleva
merimies, joka pitää silmällä näkyviin tulevia
esineitä, tapahtumia ja vaaroja. F. W. L.
Täikärpäset (Pupipara), hyönteisiä kaksisii
pisten (Diptera) lahkossa. Synnyttävät eläviä
koteloitumiseen valmiita toukkia. Elävät loisina
erilaisten eläinten ruumiin pinnalla. Hevosessa
ja naudassa elää hevoskärpäne n
(Hippo-bo.ica cquina), ks. (., lampaassa siivetön 1 a
m-m as,Kärpänen (Melophaga ovina). Monella
innulla on omat täikärpäslajinsa. Mehiläisessä
c-lää loisena pieni sokea ja siivetön m e h i 1 ä i
s-t ii i (Braula caeca), ks. t. U. S-s.
Täit (Pcdiculidte), nivelkärsäisiin (Pii i/ncholu)
kuuluvia pieniä siivettömiä loishyönteisiä, jotka
imemällä ihmisistä ja eläimistä
verta synnyttävät näiden
ruumiissa tuskallisen kutkan. Niillä
on lyhyt, sisään vedettävä kärsä
ja terävät kynnet, millä ne
voivat tarttua lujasti kiinni
karvoihin y. m. s. Munista
kuoriutuvat hyönteiset ovat heti
täydelleen vanhempien eläinten
kaltaisia vaikka pienempiä.
Ihmistä ahdistaa kolme
täi-lajia: 1) Pää täi (Pediculus
capitis), 1-2 mm pitkä, pää
kolmi kulmainen, takaosassaan
kaulan tavoin kuroutunut,
keskiruumis tav. takaruumiin levyinen,
takaruumis pitkänpyöreä, nivelten liitoskohdissa selvästi
kuroutunut. Elää etupäässä tukan peittämässä
päänahassa, ja on kaikkien ikäluokkien, etenkin
lasten loinen. Viihtyy siivottomissa ihmisissä
paremmin kuin siisteissä. Berliinin
kansakouluissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että ne
ovat tavallisempia tytöissä kuin pojissa. On
levinnyt yli koko maapallon. Väriltänsä
vaihtelee se eri ihmisrotujen ihon värin mukaan •
eurooppalaisilla helakanliarmaa, kiinalaisilla ja
japanilaisilla kellanruskea, eskimoilla valkea ja
neekereillä musta. Munat, jotka tunnetaan
saivarteli nimellä, ovat päärynänmuotoisia, 0.« mm
pitkiä ja kiinnitetään hiuksiin. 2) Vaatetäi
(Pediculus vcslimenli), 2-4 mm pitkä, pitempi
ja kapeampi kuin ed. laji. Takaruumis
keski-ruumista leveämpi, nivelten liitoskohdissa
epäselvästi kuroutunut. Munat 0.7-0,9 mm pitkät.
Asustaa vaatteiden saumoissa ja rypyissä, mutta
ottaa ravintonsa ruumiista. Ahdistaa etupäässä
täysi-ikäisiä ja niiden joukossa varsinkin
vanhoja ja kuihtuneita henkilöitä. Suosii likaisuutta
ja siivottomuutta. 3) Satiainen (Phtliirius
Päätiii (koiras). «
hius siihen
kiinnitettyinä munineen
suurennettuna, h
luonnollisessa
koossa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
