Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tähtäinkompassi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
107
Täpläkuume—Tärkkelys
108
Satiainen.
pubis), harmaankeltainen tai
-valkoinen, 0,8-1,12 mm pitkä,
Ruumis miltei neliömäinen,
hieman taaksepäin kapeneva.
Raajat pitkät, käyrään
voimakkaaseen kynteen
päättyvät. Elää ihmisruumiin
pinnalla, karvapeitteisissä
kohdissa, ei kuitenkaan tukassa.
Kotieläimillämme tavataan useita muita
täi-lajeja, jotka enimmäkseen kuuluvat
Jfirmatopinus-sukuun. U. S-s.
Täpläkuume ks. Pilkkukuume.
Tärkkelys 1. tärkkelysjauho (lat. amylum,
lansk. amidon), elimellinen, hiiltä, vetyä ja
happea sisältävä kem. yhdistys, jota syntyy kasvien
vihreissä lehtivihreähiukkasia sisältävissä osissa,
Kauran tärkkelysjyväsiii.
Vehnän
tärkkelys-jyväsiä.
auringon valon vaikutuksesta. Se on hiilihapon
yhteyttämisen ensimäinen näkyvä tulos (ks.
Yhteyttäminen). T. on kolloidinen aine,
joka ei lehtivihreähiukkasista sellaisenaan,
y h t e y 11 ä m i s-t: n ä, voi kulkea solusta pois,
vaan sen muuttavat erinäiset käyteaineet,
fer-rnentit, sokerilajeiksi, pääasiallisesti
mallassoke-riksi, jotka liuoksena johtosolukkoja pitkin
kulkien ja usein uudelleen t:ksi, kulku-t:ksi,
vähäksi aikaa muuttuen, joutuvat kasvin
vara-ravintosäiliöihin, muodostuen pieniksi kiinteiksi
t.-jyväsiksi, vara-t:ksi. T. on yleisin
kasvien vararavintoaine, jota usein on suuret
määrät maanalaisissa elimissä, juurissa, juurakoissa,
Tärkkelysjyväsiä (a)
leuko-plasteillH (l).
Perunan
tärkkelysjyväsiii.
sipuleissa ja mukuloissa (yams-juuri,
arro\v-juuri, peruna y. m.), varsissa ja rungoissa
(palmut, saago), siemenissä (viljakasvit, pavut,
lier-ueet) y. m. Sienet, puna-, rusko- ja sinivihreät
levät eivät muodosta t:tä. T. on kasvien soluissa
hienoina, määrätyn muotoisina eri kasveilla
erilaisina, mikroskooppisen pieninä (läpimitta
0,oo2-0,i85 mm) jyväsinä. Ne ovat pyöreitä tai
litistyneitä y. m. muotoisia ja niissä näkyy usein
kerrostumien rajaviivoja. T.-jyväset ovat joko
yksinkertaisia tai kerrottuja; viimemainitut ovat
muodostuneet useista, joskus useista tuhansista
pienistä osasista. T.-jyväset ovat muodostuneet
kasvien vararavintosäiliöissä siten, että
sokeri-y. m. liuoksista on t:tä kiteytynyt erinäisten
muodostumien, 1 e u k o p 1 a s t i e n, pinnalle tai
sisään. — Kemiallisesti katsoen t. kuuluu hiili-
hydraatteihin (ks. t.), polysakkarideihin; sen
empiirisenä kem. rajakaavana voidaan pitää
(C6H10OB)n. T.-jyväsissä on n. 95%
liukenevam-paa ainetta ,,g r a n u 1 o o s i a", muu osa on
,,f a r i n o o s i a" 1. t.-selluloosaa. T. on
hygroskooppista ja imee vettä sanottavasti
muuttumatta. Vedessä kuumennettaessa t.-jyväset
paisuvat n. 50-70° :ssa C muodostaen
t.-liiste-r i ä. Sekä t. että t.-liisteri värjäytyvät jodin
vaikutuksesta siniseksi (joditärkkelys). Kylmään
veteen t. ei liukene. Miedossa liappoliuoksessa
kiehutettaessa t. muuttuu hydrolysoituen ensin
,,liukenevaksi t:ksi", sitten dekstriiniksi 1.
t.-k u m i k s i ja rypälesokeriksi. Diastaasi ja
ptyaliini (ks. t.) muuttavat t:n mallassokeriksi
ja dekstriiniksi (ks. t.) esim. maltaita (ks. t.)
imellytettäessä. Kuivana kuumennettaessa se
muuttuu myös dekstriiniksi värjäytyen ruskeaksi.
Emäksien esim. kaliumhydroksidin vaikutuksesta
se liisteröityy.
T:n eristäminen kasveista tapahtuu siten, että
t:tä sisältävät kasvinosat riivitään ensin hienoksi,
jotta t.-jyväset vapautuisivat soluista, sitten
ne pestään solujätteistä, siivilöidään ja
puhdistetaan. — Peruna-t.-tä 1. perunajauhoa
saadaan perunoista, jotka sisältävät keskimäärin :
Vettä..........................................76,o %
Tärkkelystä..............................18,5 „
Sokeria ja t.-kumia ................t,s ,,
Typellisiä aineita ....................2,o „
Syyaineita (selluloosaa) .... 0,s „
Rasvaa ......................................0,i „
Tuhkaa, kalirikasta ................l,o „
Mitä painavampia perunat ovat, sitä enemmän
ne sisältävät t:tä. Perunat pestään ensin
erityisissä pesukoneissa, joista ne joutuvat
peruna-myllyyn. Riivinpintana kotimyllyissä on lieriön
muotoinen paksuhko peltilevy, johon sisäpuolelta
on isketty pieniä reikiä siten, että ulkopuolella
reikien ympärystät muodostavat repivän pinnan.
Tehtaissa käytetty mylly (ks. kuvaa) on seu-
Poikkileikkaus.
Perunamylly.
Pituusleikkaus.
raavanlainen: Akseliin tr 011 kiinnitetty ontto
lieriö t, jonka pinnalla 011 tiheässä sahanlehtiä s.
Pestyt perunat pannaan suppiloon x, jossa ne
hienontuvat puuromaiseksi (putkesta b johdetaan
tarpeen mukaan vettä) poistuen aukon y kautta.
Näin saatu massa johdetaan harjauskoneisiin.
joissa t. siiviläpinnan läpi harjojen avulla
veden kanssa kulkee maitomaisena ja
karkeammat osat työnnetään harjoilla syrjään.
Maitomainen neste kulkee sitten vielä muutamien
siivilöiden läpi ja juoksutetaan sitten hitaasti
kouruja 1. kanavia myöten altaisiin. Paras, p&iua
viii t. laskeutuu jo jauhona kanavien pohjalle.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
