Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Täytevalli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
Törmäpääskynen—Törneroos
116
tiheyden vaihdoksien havaitsemiseksi (,,Optiselle
Studien nach der Methode der
Schlierenbeobach-tung", 1865). T: n painelibelli ks. M a n
o-metri. U. S :n.
Törmäpääskynen ks. Pääskyset.
Törmäyslaipio, rauta- tai teräsalukseu
keula-ruumassa oleva vedenpitävä laipio, joka estää
aluksen vedellä täyttymästä, kun keula
törmäyksessä vioittuu. F. W. L.
Törne, von, ruots.-suom. aatelissuku,
polveutuu Tukholman pormestarista Hans Olofsson
Törnestä (k. 1671), joka myös on Törnflycht,
Törnstjerna ja Törnebladh nimisten
aatelissukujen kantaisä. Hänen pojanpoikansa Peter T.
(1690-1765) seurasi Kaarle XII :ta hänen
sofaret-killään, joutui Pultavassa vangiksi, aateloitiin
1731, tuli 1737 Uudenmaan rykmentin majuriksi,
1752 Hämeen rykmentin everstiksi ja kuoli
1765 Gammelg&rdin tilalla Porvoon pitäjässä. —
Johan Reinhold von T. (1752-1810), soturi,
edellisen poika, otti kapteenina osaa Kustaa III:n
sotaan Venäjää vastaan ja osoitti urhoollisuutta
varsinkin Porrassalmen taistelussa. V:n 1808
sodan alussa T. Savon varaväen päällikkönä
pelasti Varkaudella sijaitsevat varastot.
Sittemmin hän pataljoonan päällikkönä kunnialla otti
osaa Lapuan, Alavuden ja Oravaisten
taisteluihin. Sodan loputtua T. vei jäännöksen Savon
rykmentistä Ruotsista takaisin Suomeen.
Vänrikki St&lin tarinoissa Runeberg kuvailee hänen
hieman omituista, mutta vakavaa ja ytimekästä
olemustaan. K. G. & O. R.
Törnebladh
ädj, Henrik Ragnar [-(1833-1912), ruots. koulumies, politikko; toimi
lehtorina ja rehtorina Kalmarissa ja Tukholmassa,
edustajana ensin valtiopäiväin toisessa, sittemmin
ensimäisessä kamarissa ollen valtiopäiväin
liuo-matuimpia miehiä, v:sta 1884 valtiopankin
valtuutettuna; julkaissut latinankielisiä filologisia
kirjoituksia, oppikirjoja, ,,Det romerska folkets
historia" (1876, E. Wallisin maailmanhistorian
2 osassa) y. m. J. F.
Törnebohm [-burn], Alfred El is
(1838-1911), ruots. geologi, rupesi 21-vuotiaana Ruotsin
geologisen toimiston (Geologiska byr&n)
palvelukseen ja oli kaksi eri kertaa sen johtajana
(1869-70 ja 1897-1906). Vv. 1874-82 hän teki
yksityisesti laajaperäisiä tutkimuksia
Keski-Ruotsin kaivosalueilla. Oli 1878-97 mineralogian
ja geologian opettajana (v:sta 1885 lehtorina)
Tukholman teknillisessä korkeakoulussa. Tässä
toimessa ollessaan T. julkaisi oppikirjansa
„Kortfattad lärobok i mineralogi och petrografi"
(1887, 3:s pain. 1902) sekä ,,Sveriges geologi",
joita kumpaakin on paljon käytetty meilläkin.
Tutkijana T. on ollut maassaan uranaukaisija
monellakin geologian alalla. Yhden tärkeän osan
hänen elämäntyöstään muodostavat
alkuvuoren-tutkimukset Keski-Ruotsissa, mistä hän on
koonnut suunnattoman havaintoaineiston esittäen sen
mestarillisesti lukuisilla kartoilla, joista
mainittakoon vain yleiskatsauskartat „Geologisk
öfver-sigtskarta öfver mellersta Sveriges bergslag.
1:150,000" (1880) ja „Geologisk öfversigtskarta
öfver Sveriges berggrund, upprättad af Sveriges
geologiska undersökning, 1:1,500,000" (1901).
Osaksi näiden töiden yhteydessä hän teki
tarkkoja tutkimuksia ja julkaisi valaisevia karttoja
ja kirjoitelmia useista Keski-Ruotsin kaivos-
alueista, esim. Dannemorasta ja Falusta Bekä
myös Pitkänrannan malmikentästä. Toinen
tärkeä osa T:n tutkimuksia koskee Skandinaavian
tunturivuoriston tektoniikkaa. Oltuaan jo
varhaisimpina geologi-vuosinaan tekemässä
kenttätutkimuksia vuoristossa ja jatkettuaan näitä
vuosikymmeniä hän vihdoin tuli siihen
vakaumukseen, että vuorijonon muodostuessa on
tapahtunut suurenmoisia ylisiirroksia, joissa
mahtavia prekambrilaisia vuorimassoja on työntynyt
penikulmamääriä lännestä itään tullen osittain
peittämään nuorempia
kambrisiluurimuodostu-rnia. Tämä teoria on sittemmin kauttaaltaan
osoittautunut oikeaksi, ja sitä on sovellettu
muihinkin vuoristoihin. T. esitti ylisiirros-teoriansa
ensi kerran 1888 kirjoitelmassa ,,Om
fjällproble-met" ja lopullisesti viimeisteltynä 1896 laajassa
teoksessa ,,Grunddragen af det Centrala
Skandi-naviens bergbyggnad". Lisäksi T. oli aikansa
etevimpiä petrografeja, ja hänen nimensä
mainitaan usein mikroskooppisen petrografian
perustajien Rosenbusehin ja Zirkelin rinnalla.
Tärkeimpiä hänen tutkimuksistaan tällä alalla ovat: ,,Om
Sveriges vigtigare diabas- och gabbroarter"
(1877) sekä selostukset hänen keksimistään vuori
lajeista alnöiitistä, kankriuiittisyeniitistä (1883)
ja katapleiittisyeniitistä (1906). P. E.
Törnegren }-en], Carl Vilhelm (1817-60),
suom. kirjallisuusnistorioitsija ja runoilija. Tuli
ylioppilaaksi 1830, maisteriksi 1836, fil.
tohtoriksi 1844. V. 1845 T. tuli oppihistorian
apulaisopettajaksi ja sai samalla siihen yhdistetyn
kirjaston varahoitajan viran. V. 1851 hänet
nimitettiin oppihistorian professoriksi sekä
kirjastonhoitajaksi. V. 1852 mainittu professorinvirka
lakkautettiin, mutta kirjastonhoitajana T. pysyi
kuolemaansa asti. T:n julkaisuista mainittakoon
väitöskirjat Espanjan näytelmätaiteen synnystä:
„Dissertatio primordia artis scenicae Hispanorum
adumbrans" (1843) ja Italian eepillisen runouden
alkuvaiheista: ,,De initiis carminis epici apud
Italos" (1845) sekä Maechiavelli’sta: ..De
Maeliia-vello" (1850) ynnä esitelmä „Teekning af den
svenska vitterhetens äldre öden i Finland intill
Franzön". Lisäksi T. julkaisi enimmäkseen
sanomalehdissä ja kalentereissa sekä
alkuperäisiä runoja että runokäännöksiä, jotka osoittavat
sangen huomattavia runoilijalahjoja;
ensinmai-nitut julkaistiin sittemmin koottuina teoksessa
Lännetär I (1860). O. R.
Törneroos [ rusj. Antti (1835-96), runoilija,
kirjailijanimeltään Tuokko. Synt. Iitin
Hautalassa, yliop. 1858. fil. maist. 1864. Helsingin
ala-alkeiskoulun opettajana 1864-71, asui
Vihdissä 1871-78. toimi ..Päijänne" lehden
toimittajana Jyväskylässä 1878-82, loppuikänsä
kirjallisissa töissä maaseudulla ja Helsingissä. T. oli
ahkera suomentaja, joka on kääntänyt m. m.
Franzenin, Tegn£rin ja Runebergin runoja sekä
paljon runomuotoisia näytelmiä ja
oopperateks-tejä suom. teatteria varten (esim. Runebergin
,,En voi", Schillerin ,.Maria Stuart" ja
„Wallen-stein", Topeliuksen ..Regina von Emmeritz";
useimmat niistä käsikirjoituksina). Hänen
alkuperäisistä tuotteistaan on huomattavin ,,Saul"
niminen, raamatullis-aiheiueu näytelmärunoelma
(v:lta 1868), joka on rakenteeltaan aivan
epä-draamallinen, mutta runomuodoltaan jokseenkin
siro. Lisäksi T. on julkaissut joukon lyyrillisiä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
