Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Törnesköld ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
117
Törnesköld—Törnudd
118
runoja aikakauslehdissä ja kalentereissa.
[J. Krohn. ..Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet";
A. A. Takala, Hämäläi.sosak. albumissa 1908.]
Törnesköld
söldj, Jakob (1613-74), [-Viipurin maaherra, Ruotsista syntyisin, oli 164S
hallituksen komisaarina Liivinmaalla. tuli 1651
sotakomisariukseksi Suomeen. 1652 Käkisalmen
läänin maaherraksi, meni 1656 lähettiläänä
Ukrainaan kasakkapäällikkö Bogdan Chmielnickin
luo ja tuli 1658 Viipurin maaherraksi, jossa
virassa oli yhdeksän vuotta. T:iä pidettiin
taitavana ja etevänä virkamiehenä, ja hän näyttää
myöskin maaherranvirassaan osoittaneen
toimeliaisuutta ja pontevuutta. K. O.
Törnflycht [-flykt], ruots. aatelissuku, samaa
alkuperää kuin Törne-suku. Sen alkaja oli
Tukholman pormestari ja kauppakollegion
puheenjohtaja Olof T. (1640-1713), joka aikoinaan
lienee ollut Ruotsin rikkain mies. Hänen pojistansa
Mikael T. (1682-1738) otti osaa Kaarle XII:n
sotiin ja tuli henkikaartin päälliköksi,
maaherraksi ja kreiviksi, Olof T. (1680-1737) samoin
maaherraksi, kreiviksi ja 1727 valtaneuvokseksi,
kuuluen Arvid Hornin kannattajiin. Jälkimäisen
poika oli Karl Fredrik T. (1711-67),
hovi-marsalkka, kuninkaallisten prinssien kasvattaja
ja valtaneuvos (1761), johon suku päättyi.
K. G.
Törngren [-e-]. 1. Johan Agapetus T.
(1772-1857), suom. lääkäri, tuli lääket.
lisensiaatiksi 1800 sekä opiskeltuaan Tukholman
Serafimer-sairaalassa kirurgian ja lapsenpäästöopin
professoriksi Turkuun 1816. Toimittuaan monessa
paikassa maassamme sotilaslääkärinä T. tuli Turun
kaupunginlääkäriksi 1811, jossa nautti suurta
luottamusta. Hän tuli Collegium medieumin
puheenjohtajaksi 1826 sekä kutsuttiin sitten
vastaperustetun lääkintöhallituksen v. t.
päätireh-tööriksi. Luovuttuaan kaikista toimistaan 1833
T. sai arkiaatterin arvon. Elias Lönnrot oleskeli
paljon T:n kodissa muun muassa kotiopettajana
ja hänen antautumisensa lääkärin uralle johtui
osittain T:n vaikutuksesta. Korotettiin 1826
aatelissäätyyn. M. O-B.
2. Adolf T. (1824-95). teollisuudenharjoittaja,
edellisen poika; tuli ylioppilaaksi 1840 ja toimi
lainopillisen tutkinnon suoritettuaan jonkun
aikaa tuomarin tehtävissä, mutta siirtyi pian
liikealalle, millä osoitti suurta yritteliäisyyttä.
T. perusti Tampereen pellavatehtaan ja
konepajan sekä Helsingin laivatelakan ja
Nuutajärven lasitehtaan: käyttövarojen puutteessa hän
kuitenkin 1866 joutui vararikkoon. Myöhemmin
hän vielä perusti Tampereen asfaltti- ja
katto-liuopatehtaan, joka myöskin pian siirtyi toisiin
käsiin.
3. Adolf T. (s. 1860), lääkäri,
valtiopäivä-mies, edellisen poika, tuli lääketieteen
lisensiaatiksi 1887, lapsenpäästöopin dosentiksi 1889.
T. oli aateliston jäsenenä kaikilla valtiopäivillä
1891-1906, ja otti tehokasta osaa passiivisen
vastarinnan järjestämiseen Bobrikovin aikana.
M. m. hän teki eri matkoja Venäjälle
tutustuakseen siellä vallitseviin näkökantoihin ja
valtiollisiin puolueihin. ja on silloin saavutetun
kokemuksensa perustuksella julkaissut useita
kirjoja, niinkuin „Frän vära dagars Ryssland"
(1911), „Den tredje duman" (1912) ja „Ryssland
i revolution" (1917, myös suomeksi). K. G.
Törning, Jakob (1739-97), ruots.
merisotilas, tuli 1777 majurina armeijan suom.
laivastoon, otti osaa vv. 1788-90 sotaan, ollen mukana
m. m. Koivistonsalmella, ,,Viipurin
kujanjuoksussa" ja Ruotsinsalmen jälkimäisessä taistelussa
1790, jossa hän komensi oikeata siipeä ja
ratkaisevalla tavalla vaikutti voiton saavuttamiseen.
Tällöin osoitetusta kunnosta nimitettiin everstiksi.
Törnqvist, O. A. ks. T a r j a n n e, O. A.
Törnqvist, Pehr Jonas (1788-1870),
senaattori; tuli ylioppilaaksi 1803, palveli 1809
talon-poikaissäädyu kanslistina Porvoon valtiopäivillä,
oli 1841-62 senaatin oikeusosaston jäsenenä;
aatelissäätyyn korotettuna otti osaa 1863-64
valtiopäiviin. T. on julkaissut kahdeksan nidosta
keisarillisia asetuksia ynnä muita virallisia
asiakirjoja vuosilta 1821-44 ja jätti jälkeensä
Suomen valtiollisia tapauksia ja hallitustoimia
koskevia tarkkoja muistiinpanoja v:sta 1808 alkaen
ynnä elämäkerrallisia virkamiesluetteloita.
Törnroth [-rut], Lars Henrik
(1796-1S64), suom. lääkäri, tuli lääket. lisensiaatiksi
1822 sekä liarjoitettuaan opintoja Tukholman
Serafimer-sairaalassa lääketieteen ja kirurgian
tohtoriksi 1832, nimitettiin Loviisan kaupungin
lääkäriksi 1822 sekä Saarijärven piirilääkäriksi
1824, josta toimesta siirtyi Turun
kaupunginlääkäriksi 1833. Seur. v. T. julkaistuaan
väitöskirjan ,,De blenorrlioea oculi neonatorum"
kiinnitettiin yliopistoon kirurgian apulaisena sekä
nimitettiin julkaistuaan teoksen ,,De
imflamma-tione aurem mediam exercenta" kirurgian ja
lapsenpäästöopin professoriksi. Luonteeltaan
käytännöllisenä ja luonnontieteellisesti ajattelevana
tiedeiniehenä T. vaikutti suuresti
lääketieteellisiin oloihin maassamme. Kätevänä ja kirurgista
tekniikkaa hyvin halliten T. oli erittäin
onnistunut operaattori myöskin silmätautien alalla.
V. 1855 T. määrättiin lääkintöhallituksen v. t.
päätirehtööriksi ja, otettuaan eron professorin
toimesta 1857, oli hän tämän viran vakinaisena
haltijana aina vuoteen 1863 saakka. T. sai
arkiaatterin arvon 1844. M. O-B.
Törnudd. 1. Gustaf Constantin T.
(1832-94), insinööri; tuli ylioppilaaksi 1850,
toimi sitten konepajoissa työmiehenä Suomessa,
Pietarissa ja Englannissa, missä maassa myöskin
suoritti teknillisen opiston kurssin.
Helsingin-Hämeenlinnan rautatietä rakennettaessa T. valvoi
sitä varten tehtyjä tilauksia Englannissa.
Palattuaan 1860 Suomeen T. johti rautatien
korjauspajan kuntoonpanemista; toimi sitten jonkun
aikaa Venäjällä, 1866-82 Viipurin konepajan
johtajana ja 1882-88 Nobel-veljesten
palveluksessa Bakussa.
2. Alexander T. (1839-1915),
vakuutus-mies; harjoitti 1869-78 laivansuorittajaliikettä
Turussa, tuli 1872 kaupunkien
paloapuyhdistyk-sen asiamieheksi ja otti sitten tehokasta osaa
tämän vakuutuslaitoksen kehittämiseen; tuli 1890
merivakuutusyhtiö Tritonin toimeenpanevaksi
johtajaksi. J. F.
3. Aksel Olof T. (s. 1874), suom. säveltäjä
ja musiikkipedagogi. Toimittuaan teorian
opettajana Helsingin orkesterikoulussa ja
musiikkiopistossa T. siirtyi Rauman seminaarin
musiikinlehtoriksi 1898. On julkaissut useita
musiikki-pedagogisia teoksia: ..Vieraskielinen
musiikkisanasto" (1906), ,,Musiikin historia pääpiirteis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
