Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ueland ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
125
Ueland—Uffizit
126
VVallis. V. 1887 Ranska otti sen haltuunsa. —
U :n eteläpuolella on vähäinen H o r n e n
saariryhmä (Fotuna ja Alofa; n. 1,500 as.), joka
myöskin kuuluu Ranskalle.
Ueland [u-J, Ole Gabriel (1799-1870), norj.
talonpoikaispolitikko. U. hankki itseopiskelulla
enemmän tietoja kuin mitä maalaismieliillä
yleensä oli ja tuli 1817 kiertokoulunopettajaksi;
oli 1827-52 kirkkolaulajana ja koulunpitäjänä,
1852-56 „lensmandina" Heskestadissa. Vv. 1833-69
U. oli Stavangerin edustajana suurkäräjissä,
missä heti saavutti parlamentaarisella kyvyllään
huomatun aseman. V:sta 1836 hän siellä johti
talonpoikaisdemokraatteja, joiden ohjelmaksi tuli:
virkamiesten vallan rajoittaminen, kansan
itsehallinnon laajentaminen, säästäväisyys
valtio-varojen käytössä, suurkäräjäin ja Norjan
oikeudesta kiinnipitäminen sekä kuningasvaltaan että
Ruotsiin nähden, elinkeinovapauden
laajentaminen ja uskonnon suojeleminen. U., joka oli yksi
Norjan suuria johtajapersoonallisuuksia 19 :nnellä
vuosis., vaikutti tuntuvasti vasemmistopuolueen
ja sen vastustuksen syntymiseen, joka lopulta
kukisti vanhan oikeistohallituksen ja ajoi perille
parlamentaarisen hallitustavan. Erityisesti U.
harrasti jury-laitoksen aikaansaamista.
[,,Nord-mrend i 19 aarh."] J. F.
Uelle ks. U b a n g i.
Ufa [-ä’]. 1. Joki Kaakkois-Venäjällä, Volgan
lisäjokeen Kamaan laskevan Belajan lisäjoki oik.,
alkaa Permin kuvernementissa U:n-järvestä
Uralin vuoristossa, virtaa aluksi luoteista
pääsuuntaa, Krasnoufimskista alkaen eteläistä ja
lounaista pääsuuntaa, ollen ala- ja suurimmaksi
osaksi keskijuoksullaan U:n kuvernementissa,
laskee kahden suuhaaran kautta Belajaan lähellä
U:n kaupunkia; 829 km, josta Permin
kuvernementissa 483 km, Permin ja U:n
kuvernement-tien rajalla 16 km ja U:n kuvernementissa
330 km. Uittokelpoinen 780 km. — 2.
Kuverne-mentti (ven. Ufimskaja guberniia) ’
Kaakkois-Venäjällä, Uralin eteläpään länsipuolella, Kaman
lisäjoen Belajan ala- ja keski juoksun ympärillä;
122,018 km-, 3,139,100 as. (1915), 26 km2:llä.
— U:n itäosa, Belajan itäpuolella, on paraasta
päästä Uralin ja sen haarakkeiden täyttämää,
länteenpäin alenevaa (idässä korkeimmat huiput
n. 1.600 m yi. merenp.) vuori- ja
vlätasanko-maata. Länsiosa on matalampaa (n. 300 m yi.
merenp.), kumpuista, jokiuomien uurteleinaa,
mustanmullan peittämää tasankoa. Pääjoet ovat
luoteisrajalla (192 km:n pituudelta) virtaava
Kama sekä sen lisäjoki Belaja. Kuljettavia
vesiteitä 1,734 km, josta höyryaluksilla 1,092 km.
– Ilmasto mantereinen (v:n keskilämpö U:n
kaupungissa -f 3,o° C, tammik:n —13,»° C,
heinäkin -|-20,o°C; v:n sademäärä 480 mm,
eniten sataa heinäk:ssa), sangen terveellinen;
U:ssa on paljo kumissi-hoitoloita ja
ilmaparan-toloita. — Kasvillisuus on idässä metsää (25,o %
IJ:n pinta-alasta 1907 oli metsän peitossa,
puoleksi havu-, puoleksi lehtimetsän; metsissä
karhuja, susia, kettuja y. m.), lännessä aroa. -—
Asukkaista 1897 oli venäläisiä 38,» %,
turkkilais-tataarilaisia 55,i % (baskiireja, teptjaareja ja
mestserjaakkeja, U:n alkuasukkaita, kautta koko
kuvernementin, tataareja kuvernementin
luoteisosassa) ja suomensukuisia 6,4 % (tseremissejä ja
votja&kkeja luoteessa, mordvalaisia etelässä).
Uskontunnustukseltaan kreik.-katolisia 45,2 %,
muhamettilaisia 50,o %. — Maataloutta
harjoittaa 87,o %, vuoritvötä ja teollisuutta 5,5 %,
kauppaa ja liikennettä 2,t %. Pääelinkeino
maanviljelys tuottaa (viljaa yli oman tarpeen) :
rukiita 1,107,000 ton., kauroja 455,900 ton.,
vehniä 316,500 ton., tattaria 129,900 ton., hirssiä,
spelttiä, herneitä, perunoita 265,700 ton. (1915).
Maanviljelys on kehittymättömällä asteella,
mutta sadot ovat maan erinomaisen
hedelmällisyyden vuoksi sangen hyvät. Karjanhoito
huomattava; sitä harjoitetaan puoleksi
paimentolais-tapaan. V. 1915 U:ssa oli 897,600 hevosta,
964,400 nautaa, 1,816,700 lammasta ja vuohta,
164,900 sikaa. Mehiläishoitoa harjoittavat
varsinkin baskiirit. —- Kuvernementissa on
kivihiili-, vaski-, rautamalmikerroksia, suolaa, y. m.
Mineraalikuiinantuotteita käytetään kuitenkin
verraten vähän; 1907 U:ssa saatiin 321,000 kg
vaskea ja 177,100 ton. rautaa ja terästä.
Mine-raalilähteitä. Teollisuus liittyy läheisesti vuori
työhön (rautamalmin jalostusta). Aksiisista
vapaan teollisuuden tuotantoarvo 19,6 milj. mk.,
työväestö 10,027 henkeä (1910). Aksiisin alaisissa
teollisuuslaitoksissa 1913 työskenteli vain 859
henkeä. — Rautateitä 697 km (1913). —
Kansakouluja 1,878 (oppilaita 108,429), keskikouluja 18
(opp. 6,207), ammatillisia keski- ja alempia
kouluja 29 (opp. 2,567), muita kouluja 14 (opp. 731;
1914). Sairaaloita 83, lääkäreitä 186 (1913). —
U. jakaantuu 6 piirikuntaan. Pääkaupunki U. 3.
— U:n nyk. alueella asusti baskiireja ainakin
800-luvulta alkaen. He olivat 1200-luvulle asti
Volgan bolgaarien alaisia, tulivat sitten
riippuvaisiksi mongoleista ja lopuksi Kasaanin
tataareista. Kasaanin kaanikunnan kukistuttua
venäläiset miehittivät myöskin baskiirien maan.
Baskiirit tekivät tuon tuostakin (1676-1748)
vapautus-yrityksiä, jotka kaikki kukistettiin. Baskiirien
kurissa pitämiseksi rakennettiin linnakelinjoja,
joiden turvissa ven. uutisasutus vähitellen levisi
Uraan. V. 1744 muodostettiin Orenburgin
kuver-nementti, johon luettiin U:n provinssi. V. 1781
muodostettiin U:n käskynhaltijakunta, 1865 U:n
kuvernementti. — 3. Edellämain. kuvernementin
pääkaupunki, jokseenkin keskellä
kuvernement-tia, Belajan oik. rannalla, Belajan ja siihen
laskevan U.-joen väliin muodostuneella niemellä,
Samaran-Tsel jabinskin radan varrella; 99,900 as.
(1913). — Kolmisenkymmentä kirkkoa, joukossa
roomal.-katolinen, pari luostaria, pari moskeiaa.
Mies- ja naislukio, reaalikoulu, hengellinen
seminaari. muutamia kouluja alkuasukkaita varten;
museo. Pari sairaalaa. Teollisuus sekalainen.
Kauppa melkoinen. — U. per. 1574 rajaseudun
suojaksi. Kesti menestyksellä monta hyökkäystä,
m. m. pugatsevilaisten 4-kuukautisen piirityksen
1773-74. Kuvernementin pääkaupunki v:sta 1865.
E. E. K.
Ufenau [u-J, pieni saari Sveitsissä,
Ziirichin-järvessä. Ulrich von Hutten asui loppuikänsä
U:lla ja kuoli siellä 1523.
Uffizigalleria ks. Uffizit.
Uffizit [ufitsit], Palazzo degli Uffizi,
Firenzessä (ks. t.) oleva rakennus, jonka Vasari
1560-74 rakensi suurherttua Cosimo X:lie ja
joka alkuaan oli tarkoitettu kaupungin
hallintoviranomaisia varten. Tämä kahteen
samanpituiseen siivekkeeseen jakautuva, 3-kerroksineu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
