Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ueland ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
127
Uganda
128
rakennus, jonka pitkä, yli Ponte Vecchion
kulkeva käytävä yhdistää Palazzo Pittiin, sisältää
kansalliskirjaston, arkiston ja n. s. Galleria
degli Uffizi’n, joka on maailman suurimpia
taidekokoelmia. Tässä galleriassa on pääasiallisesti
firenzeläisten renesanssitaiteilijain maalauksia,
mutta sitäpaitsi (kuten esim. kuuluisissa
Tribuna-ja Niobe-saleissa) erinomaisia antiikkisia
veistoksia, erittäin runsaasti gemmejä sekä yli 30,000
vanhaa käsipiirustusta. Sekä Italian että muiden
maiden maalarien teosten joukosta on siinä vielä
mainittava useita satoja sisältävä,
maailmantaiteen mestarien omia muotokuvia esittävä
maa-lauskokoelma, johon Suomen taidetta edustamaan
A. Gallen-Kallelalta on ensimäiseksi tilattu oma
kuva. E. R-r.
Uganda (oik. Buganda), Englannin omistama
suojelusalue Keski-Afrikan itäosassa, Englannin
Itä-Afrikan länsipuolella Viktoria-järven, Albert
Edvard-järven (v:sta 1909 Edvard-järvi),
Albert-järven, Niilin, Rudolf-järven ja Turkvvell
nimisen joen välissä; 282,600 km2, 2,927,494 as. (1914),
10 kin2:llä. — Pinnanmuodostukseltaan U. on
hyvin vaihtelevaa; korkeat, jäätikköhuippuiset
vuoret (Elgon, 4,300 m, itärajalla, Runsoro,
5,550 m, länsirajalla) ja vuoristot, laajat
ylä-tasankoseudut (varsinkin koillisessa,
Rudolf-järven länsipuolella) ja suunnattomat,
aarniometsiä kasvavat alangot sekä vesikasvien peittämät
rämernaat (etenkin Niilin varsilla; vuorottelevat.
Geologinen rakenne on toistaiseksi melkein
kokonaan selvittämätön. Yhtä moninainen kuin
pinnanmuodostus on U:n ilmasto. Lämpötila on
yleensä kaikkialla hyvin korkea; vain
jäätikkö-rikkaiden vuoristojen läheisyydessä sää on
jonkun verran vilpöisempaa. V:n keskilämpö on
yli +21°C; vuodenaikaista vaihtelua ei ole.
Eri osissa aluetta sademäärä sitävastoin on hyvin
erilainen. Itäiset ylätasangot Rudolf-järven
länsipuolella ovat hyvin vähäsateisia (v:n
sademäärä n. 500 mm). Länteen päin mentäessä
sademäärä kohoaa 1.00(1 mm:iin, jopa yli 2,500 mm:n
(länsirajalla). Sataa jokseenkin tasaisesti
kaikkina vuodenaikoina. Jokia .ja järviä on paljo;
ne ovat runsasvetisiä, paitsi idässä, jossa joet
suurimman osan vuotta ovat kuivuneita uomia.
Paitsi U:n rajoilla olevia suuria järviä
mainittakoon suuri, osaksi rämemäinen Kioga 1.
Choga ylisen Niilin varrella. Pääjokena on Niili
(ks. t.). — Kasvillisuus vaihtelee sademäärästä
riippuen sangen suuresti: ylätasangoilla idässä
vallitsee Somalimaan arolcasvillisuus, alangoilla
ja vuortenrinteillä lännessä leviää laajoja
aarniometsiä, joiden kokoonpano on melkein
samanlainen kuin Länsi-Afrikan aarniometsien.
Eläimistössä yhtyvät niinikään idän ja lännen muu
dot. Huomattavia imettäväisiä ovat: simpanssit,
okapit, sirahvit, seebrat, puhvelit, antiloopit,
sarvikuonot, elefantit, virtahevot. Linnut ovat
vielä huomattavammassa määrässä
länsi-afrikkalaisia. — Asukkaista alkuasukkaita 1914 oli
2,923,031, aasialaisia 3,560 ja eurooppalaisia 903.
Alkuasukkaat jakaantuvat neljään pääryhmään:
kääpiölieimoihin lännen aarniometsissä ja Elgonin
rinteillä, niililäisiin neekereihin (bari. madi,
turkana, karamodzo y. m. heimoja) Rudolf-järven
ylätasangoilla ja Niilin varrella pohjoisessa,
bantu-neekereihin (baganda [n. 600,000 henkeä],
banyoro [n. 300,000 henkeä], kavirondo y. m.
heimoja; yhteensä n. 1,700,000 henkeä) muualla
U:ssa sekä myöhemmin (n. pari tuhatta v.
sitten) maahan tulleisiin haamilaisperäisiin
(galla-kansojen sukulais-) heimoihin, jotka
enimmäkseen asuvat vallitsevana luokkana neekereiden
keskuudessa Viktoria-järven pohjois- ja
länsipuolella (tärkein on vahuma- 1. vahima-heimo).
Pääheimona U:ssa 011 lahjakas, kaikista Afrikan
neekeriheimoista omin voimin kenties
korkeimmalle kehityksen asteelle päässyt, Bugandan
(1. Ugandan) kuningaskunnassa Viktoria-järven
luoteispuolella asuva baganda-heimo. Se on osoit
tanut harvinaisen suurta sivistyskykyisyyttä.
Valiuma-sukuisten kuninkaiden johdolla
bugan-dat jo varhain perustivat voimakkaan
valtakunnan (kuningasluettelo ulottuu taaksepäin
ainakin 1400-luvun alkupuolelle). Muita
kuningaskuntia Bugandan naapuruudessa ovat Unyoro.
T010 ja Ankole. — Unitauti 011 tehnyt suurta
tuhoa, varsinkin Viktoria-järven saarilla, joista
monet ovat jääneet vallan autioiksi; 1901-09
unitauti surmasi n. 250,000 henkeä ja 1910
unitautiin vielä kuoli 1,546 henkeä. -— Suurin osa
bagaudoista on kristittyjä (1877 ensimäinen
protestanttinen lähetyssaarnaaja saapui U:aan ja
1879 ensimäinen roomal.-katolinen; molempien
uskontokuntien sekä kolmantena U:aan tulleiden
muhamettilaisten kesken syntyi lopulta verisiin
sotiin vienyt kilpailu). Muiden heimojen joukossa
on vielä paljo pakanoita; Muhammedin opilla
on myös paljo tunnustajia U:ssa. Koulut ovat
enimmäkseen lähetysseuraiu ylläpitämät; luku-v.
1914-15 protestanttisissa kouluissa oli 56,000,
katolisissa kouluissa 39.000 oppilasta. —
Pääelinkeinona 011 maanviljelys. Alkuasukkaat
viljelevät paitsi durraa, maissia, bataatteja,
jams-juurta, banaaneja y. m. omiin tarpeisiin, myös
yhä suuremmassa määrässä puuvillaa, kahvia,
kaakaota, kautsukkikasveja y. m. s. Euroopp.
plantaasiviljelyksiä 011 aivan vähän.
Maanviljelyksen sivussa pidetään myös karjaa (aroilla
karjanhoito 011 pääelinkeinona) : lehmiä, lampaita,
vuohia, siipikarjaa. Käsiteollisuus huomattava:
teollisuustuotteiden tuonti ulkomailta (etenkin
kankaiden ja aseiden) on kuitenkin suuresti
vähentänyt sitä. — Mineraalituotteita ei juuri
käytetä. — Liikennettä välittävät höyryalukset
isommilla järvillä, ja Niilin kulkukelpoisilla osilla.
11. 100 km pitkä Busogan-rautatie Jinjasta
Viktoria-järven pohjoisrannalla pitkin Niiliä
Namasagoliin Niilin putousten alapuolella lähellä
Kioga-järveä, n. 12 km pitkä rautatie Port
Bellistä Viktoria-järven pohjoisrannalla
Kampa-laan sekä tärkeimpien paikkojen välille
rakennetut maantiet. Ulkomaailman kanssa U. 011
yhteydessä sekä Niiliä myöten (höyryalukset
kulkevat llejafista U:ssa Khartumiiil, josta alkaa
rautatie) että n. s. U:n-rataa (818 km, valmis
1902) myöten, joka kulkee Monibasasta Englannin
Itä-Afrikan halki Kisumuun Viktoria-järven
koillisraunalle (Englannin Itä-Afrikassa).
Sähkö-lennätinlinjoja 2,055 km, puhelinlinjoja 475 km
(1914). — Käypänä rahana Intian rupian
arvoinen hopearaha. — Vienti (puuvillaa 8,s milj..
vuotia 1,8 milj., kahvia 1 milj. mk:n arvosta,
lisäksi puuvillansiemeniä y. m.) 13,» milj., tuonti
(teollisuudentuotteita, juomatavaroita) 13,s milj.
mk. arvoltaan (tili-v. 1914-15). Suuriu osa
kaupasta tulee Englannin ja sen alusmaiden osalle.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
