- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
129-130

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ugaunia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

129

Ugaunia—Ugra

130

— Suojelusalueen etunenässä on Englannin
siirto-maaininisteriön alainen, Entebbessä (9,569 as.
1911) asuva kuvernööri, joka samalla on U:ssa
olevien sotavoimien ylipäällikkö. Paikallista
hallintoa varten U. on jaettu viiteen provinssiin:
Itäinen, Rudolf-järven, Pohjoinen, Keskinen ja
Bugandan provinssi. Viimemainittu on vielä
nimellisesti sisäisissä asioissa itsenäinen
kuningaskunta (kuningas arvonimeltään kabaka; hänen
rinnallaan on 3-henkinen ministeristö ja lukiko
niminen neuvosto). Muuallakin on säilytetty
alkuasukasruhtinaat ja -kuninkaat, jotka
kaikissa tärkeämmissä asioissa ovat kuvernöörin
määräämisvallan alaisia. Oikeudenhoito
yksinomaan alkuasukkaita koskevissa tapauksissa
Bugandassa, Bunyorossa, Ankolessa ja Torossa
on näiden maiden lukikojen hallussa. Bugandan
pääkaupunki on Mengo (32,441 as. 1911). —
U:n tuloarvio tili-v. 1914-15 päättyi 7,i milj.,
menoarvio 7,s milj. mk:aan; velka sam. v.
7,s milj. mk. — Historia. Viktoria-järven
ympärillä olevista kuningaskunnista oli Buganda
muita mahtavampi. Vasta kuningas Sunna II :n
(1836-60) aikana arabialaiset kauppiaat
saapuivat Bugandaan; hänen seuraajansa ja
poikansa. älykkään ja voimakkaan, mutta
julman Mtesan 1. Mutesan (k. 1884) hallitessa
ensimäinen eurooppalainen, kapteeni Speke, kävi
Bugandassa (1862). Mtesa otti Speken ja häntä
seuranneet tutkimusmatkailijat (Long, Stanley,
Bellefonds, Emin Pasa y. m.) hyvin vastaan,
kutsuen maahansa myöskin lähetyssaarnaajia.
Näiden. joista protestanttiset edustivat Englannin
ja katoliset Ranskan etuja, sekä islamin oppia
kiivaasti levittävien Sansibarin arab.
kauppiaiden välillä syntyi pian ankara kilpailu, joka
Mtesan seuraajan, heikon ja julman Mvvangan
aikana kärjistyi verisiin uskonnollis-valtiollisiin
sisällissotiin. Muhamettilaisuuteen kallistuva
M\vanga surmautti 1885 protestanttisen piispan,
Hanningtonin, ja pani seur. v. toimeen
hirvittävän verilöylyn kristittyjen alamaistensa
keskuudessa. Monenlaisten vaiheiden jälkeen
Englannin Itä-Afrikan kauppaseuran U:aan 1890
lähettämä kapteeni F. D. Lugard vei Englannin edut
voittoon ja sai kruununsa jo kerran menettäneen
Mxvangan 1892 tunnustamaan Englannin
Itä-Afrikan kauppaseuran suojelusherruuden. V. 1894
suojelusherruus siirtyi Englannin kruunulle.
Bugandan ohella myöskin muut nyk. U:aan
kuuluvat alueet vallattiin ja miehitettiin. Kapinoita
ja rauhattomuuksia kesti vuosisadan loppuun.
Rauhan tultua U. on nopeasti vaurastunut.

E. E. K.

Ugaunia 1. U g a n n i a, muinainen virolainen
maakunta, nyk. Liivinmaalla, joka käsitti Tarton
ja sen ympäristön; sen nimi on ilmeisesti
muodosteli! virolaisten runoissa esiintyvästä O a n d i
1. U g a n d i nimestä. V. 1215 saksalaiset
hirveän hävityksen jälkeen valloittivat U:n ja
pakottivat säästyneet asukkaat vastaanottamaan
kasteen; 1223 oandilaiset kuitenkin nousivat
kapinaan, karkoittivat sortajansa ja yrittivät
liitolla venäläisten kanssa turvata itseänsä, mutta
seur. v. Riiasta tullut sotajoukko ankaran
piirityksen jälkeen valloitti heidän päälinnansa
Tarton, joka nyt tehtiin piispan istuimeksi ja
kristinuskon tukipaikaksi virolaisten alueella.

K. G.

5. X. Painettu »/, 18

Uggla, Klas (n. 1614-76), ruots. amiraali.
Otti osaa Tanskan sotaan 1643-45 sekä
kolmikymmenvuotiseen, Kaarle X :n Kustaan ja
Kaarle XI :n sotiin. Meriväkeen siirtyneenä hän
osoitti kuntoa Juutinrauman taistelussa
hollantilaisia vastaan 1658. Tuli amiraaliksi 1670 ja
vapaaherraksi 1676. ölannin meritaistelussa,
jossa U. otti päällikkyyden L. Creutzin (ks. t.)
jälkeen, hänen laivansa syttyi tuleen, ja
urhoollisesti taisteltuaan hän miehistään viimeisenä
hyppäsi mereen sekä hukkui. G. R.

Ugglas, Samuel af (1750-1812), alkuaan
nimeltään Uggla; ruots. kreivi, virkamies.
Korotettiin jo 1772, lakikomissionin sihteerinä,
aatelis-säätyyn, koska hän oli julki lausunut hyväksyvänsä
Kustaa III:n vallankumouksen. Tuli 1788
Tukholman läänin maaherraksi, sittemmin
vapaaherraksi ja kreiviksi, kamarikollegin presidentiksi
ja 1808 valtakunnan herraksi. Oli kahdesti
Tukholman ylimaaherrana ja usean kerran
väliaikaisten hallitusten jäsenenä. V:n 1809
vallankumouksen jälkeen U., joka oli erotetun
Kustaa IV :n Aadolfin kannattaja, pian erotettiin
väliaikaisen hallituksen jäsenyydestä. Hänen
taloansa väkijoukko ahdisti murhattuaan kreivi
Fersenin kesäk. 20 p:nä 1810. — Kamarikollegin
presidenttinä U. pysyi kuolemaansa saakka.

G. R.

Uglits, piirikunnankaupunki Keski-Venäjällä,
Jaroslavljin kuvernementin länsiosassa, Volgan
molemmilla rannoilla Jaroslavljin kaupungista
länteen; 9,698 as. (1910). — Parikymmentä
kirkkoa (Preobrazenskijn kirkko alkuaan rak.
1200-luvulla; Boris Godunovin määräyksestä 1591
murhatun Iivana Julman pojan Dmitrijn muistoksi
rak. kirkko), kaksi luostaria, perintöruhtinas
Dmitrijn linna (rak. 1481, uusittu 1892).
Muutamia oppilaitoksia, sairaala. Paperitehdas, vähän
kauppaa ja jokiliikennettä. — U. on Venäjän
vanhimpia kaupunkeja; aikakauskirjoissa se
mainitaan tosin vasta 1148. Oli 1200- ja 1300-luvulla
ruhtinaskunnan pääkaupunkina. Jan Sapieha
hävitti U:n perinpohjin 1600-luvulla, eikä se
senjälkeeu ole päässyt enää vaurastumaan.

Ugra, ven. muoto kansan nimeä, jonka
tapaamme eräällä bysanttilaisella kirjailijalla
muodossa ovyypoi, kesk. lat. ungarus, hungarus,
nyk. saksassa ungar, ranskassa hongrois,
suomessa Unkari j. n. e. Slaavilaisella
kielialueella alkumuoto on ollut ongrin, niistit serb.
ugar, ugrin, bulg. ugrin, vähäven. uhor, puol.
tcqgier j. n. e. Isovenäläisillä «<7ra-muodon käyttö
rajoittuu vanhoihin lähteisiin ja niihin
perustuvaan kirjallisuuteen. Venäläisten ja ven.
kirjakielen Unkarista ja unkarilaisista nykyään
käyttämät nimitykset Vengrija ja vengerets ovat myös
samaa juurta, mutta myöhäisiä, puolasta saatuja
lainoja. Huomattavimman käytön ugra on
saavuttanut tieteellisessä kirjallisuudessa, missä
ugrilaisilla kansoilla tarkoitetaan
suomensukuisten kansojen itäisintä ryhmää, ostjaakkeja,
voguleja ja unkarilaisia, ja mistä koko kielikunnan
nimeksi on saatu „suomalais-ugrilainen".

Kysymyksenalainen nimi on alkuperin
kuulunut kansallisena nimenä joillekin
turkkilaishei-moisille — arvattavasti kasaareille tahi jollekin
näiden osastolle, sillä ven. kronikka mainitsee,
ehkä vallanalaisuutta nimityksillänsä osoittaen,
„mustien ugrien", s. o. magyarien, ohella kasaa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:51 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0077.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free