Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uhlenhuth ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
135
Uhriaitta—Uhtua
136
tavalla ..puhdistetaan". Tavallisesti tutkitaan
tämän lisäksi esim. arpomalla, ottaako jumala
suosiollisesti uhrin vastaan. Lukuunottamatta
erinäisiä tapauksia, jolloin uhriteuras
kokonaisena, joskus elävänäkin annetaan jumalan
käytettäväksi, on tavallisempaa, että
uhritoimitukseen osaaottavat valmistavat itselleen
uhri-aterian; jumalan osaksi tulevat tällöin vain
teuraan luut sekä erinäisen tärkeitä lihapaloja.
Varsinkin verellä ja rasvalla, joilla
jumalan-kuvat, uhripuut ja -alttarit voidellaan, on aina
ollut hyvin huomattava osa. Verettömiä uhreja,
kuten viljaa, hedelmiä, mesijuomaa ja viiniä
uhraavat varsinkin maan tuotteista elävät
kansat. Joskus vielä suitsutetaan polttamalla pihkaa
ynnä hyvänhajuisia yrttejä, haju-uhreja, jumalan
ilahduttamiseksi. Ennen varsinaista uhria
voidaan toimittaa uhrilupaus tai pienempi
sijais-uhri.
Luonnonkansat, joilla ei ole erikoisia
jumalanpalvelukseen käytettyjä rakennuksia eli
temppeleitä, toimittavat pyhät toimituksensa ulkona,
useimmiten u h r i 1 e h d o i s s a ja
-metsiköissä. Alkuaan erottavat ainoastaan jotkut
luonnon tarjoamat merkit pyhän paikan sen
ympäristöstä; myöhemmin aletaan uhrilehtoja
varustaa aitauksella. Muita pyhempiä ja
peljä-tympiä ovat manalaisille hengille omistetut
metsiköt, joista tautien y. m. vastoinkäymisten
uskotaan aiheutuvan. Tavallisesti on lehdossa
erikoisia pyhiä u h r i p u i t a, joiden alla uhrit
toimitetaan, sekä jumalankuvat säilytetään,
milloin näille ei ole suojaksi rakennettu asuntoa,
n. s. uhriaitta a.
Tuntiessaan tarvetta uhrata luonnonihminen
usein itse toimii u h r i p a p p i n a. Perheuhreissa
esiintyy aina perheenpää toimihenkilönä.
Suurempiin uhreihin valitaan joku rukoustaitoinen
ja uhritavat tarkoin tunteva henkilö, joka
tavallisesti koko elämänsä iän pysyy pyhässä
virassaan. Kehittyneemmillä kansoilla uhripappien
merkitys kasvaa, vähitellen he muodostavat
erityisen yhteiskuntaryhmän, joka elintapansa,
pukunsa y. m. puolesta eroaa muista.
Paitsi määräaikaisissa, vuotuisissa u h r i j u
h-lissa toimitetaan uhreja myös monista
satunnaisista syistä. Varsinkin sairaus, kato tai jokin
muu onnettomuus antaa ihmiselle aiheen päättää,
että jumala vihoissaan häntä rankaisee ja vaatii
sovitusuhrin. Täten ihmisessä yhä syventyy
syyllisyyden tunto ja pyrkimys elämään
sovinnossa näkymättömän maailman kanssa.
Uskonnollisten käsitysten kehittyessä tulee uhria
antavan mielenlaatu tärkeämmäksi kuin itse uhri,
kunnes uhritoimitus tykkänään käy
tarpeettomaksi. — vrt. Sovitusoppi. V. Ilbg.
Uhriaitta ks. Uhri.
Uhriarkku, Jerusalemin temppeliin sijoitettu
rahasäiliö, johon pantiin temppelille annettavat
vapaaehtoiset lahjat. Sellainen oli jo Salomon
temppelissä (2 Kun. 12fl seur.). Herodeksen
temppelissä se sijaitsi naisten esikartanolla ja
oli luultavasti kokoonpantu kolmestatoista
vaski-lippaasta eli torvesta, joita muotonsa vuoksi
sanottiin pasuunoiksi (hepr. söfär&t). (vrt.
Mark. 12M.) A. F. P-o.
Uhriateria ks. Uhri.
Uhrijuhla ks. Uhri.
Uhrikarsikko ks. Karsikko.
Uhrikirkko. Kristinusko ei ole heti
tullessaan jaksanut poistaa kaikkia pakanallisia tapoja.
Varsinkin on taikauskoisten ollut vaikeata
luopua uhreistaan, joita he ovat tottuneet
töinfit-tamaan tautien ja muiden vastoinkäymisten
kohdatessa. Kun kirkkoja rakennettiin entisteti
pyhien paikkojen seutuville tai kun niillä oli
jokin huomattava pyhimys suojelushaltiana,
alettiin tarpeellisia uhreja toimittaa kirkon hyväksi.
Samoin kuin venäläinen rahvas toisin paikoin,
ovat kristinuskoon kääntyneet suomensukuiset
kansat, kuten syrjäänit,- inkerikot, Vienan
karjalaiset y. m., uhranneet kirkoille ja
rukoushuoneille. Aikaisemman teurasuhrin on usein
syrjäyttänyt tapa huutokaupalla myydä teuras
kirkon edustalla^ jolloin hinta lankeaa kirkon
hyväksi. Lappalaisista kertoo Tornjeus, että kun
heidän porovasikkansa alkoivat kuolla, uhrasivat
he, saadakseen paremman onnen, porontaljan
alttarille papin jalkojen alle sekä saarnastuoliin
useita taljoja päineen, sarvineen ja sorkkineen,
niinkuin he entisaikaan uhrasivat seidoilleen.
Suomalaiset ovat tällaisia pyhäkköjä nimittäneet
u:iksi, joille taikauskoinen rahvas aivan viime
aikoihin asti on onnettomuuden tullen uhrannut
rahaa. Sellaisia kirkkoja ovat m. m. Pyhämaan
ja Kuoreveden vanhat kirkot. U. Tlbg.
Uhrikivi. Alkeellisella asteella ei aina,
milloin pyhän kiven ääressä uhrataan, voi päättää,
onko asianomainen kivi jumalankuva vai
ainoastaan jonkinlainen uhrialttari. Lappalaisten
seita-kivet ovat ilmeisesti palvelleet kumpaakin
tarkoitusta. Varsinaisena uhrialttarina ovat kiveä
käyttäneet etenkin polttouhreja toimittavat
kansat. Muinaisilla suomalaisillakin on ollut pyhiä
uhrikiviä, joille taikauskoiset joskus vielä
nykyäänkin kantavat pieniä uhreja.
Länsi-Suomessa ovat matkamiehet, varsinkin
ensikertalaiset, osoittaneet palvovaa kunnioitusta,
toisinaan toimittaneet uhrinkin eräille vanhojen
teiden varsilla oleville uhrikiville. Myös Ruotsissa
käydään taudin vuoksi uhraamassa pyhille kiville,
joiden syvennyksiin ja kuoppasiin kaadetaan
juomaa, asetetaan rahaa t. m. s. tahi voidellaan
kiveä voilla ja rasvalla. Toisin paikoin on
tällaisia vanhoja uhrikiviä niin taajassa, että voi
olettaa kullakin talolla olleen oma uhrikivensä.
Kansa nimittää niitä ,,älvgrytor" ja ,,älvkvarnar".
joista voi päättää niiden ääressä palvotun „älva"
nimisiä maanalaisia henkiä. U. Ilbg.
Uhrilehto ks. Uhri.
Uhrimetsikkö ks. U h r i.
Uhripappi ks. Uhri.
Uhripuu ks. Uhri.
Uhrisavu ks. U h r i.
Uhtomskij, Es per Esperovits is. 18611.
ruhtinas, ven. kirjailija, tuli 1884 virkamieheksi
sisäasiainministeriöön ja 1896
,,Sanktpeterburg-skija Vedomosti" nimisen lehden julkaisijaksi:
tehnyt useita matkoja Aasiaan, m. m. 1890-91
silloisen perintöruhtinaan Nikolain seuralaisena,
josta matkasta julkaisi kertomuksen (1893 .
Sanomalehtimiehenä U. on ajanut vanhoillisia,
mutta samalla myös vapaamielisiä aatteita:
harrastanut myöskin läheisempien suhteiden
aikaansaamista Venäjän ja Kiinan välillä ja ollut
venäläis-kiinalaisen pankin etunenässä: tunnettu
myöskin runoilijana. •/. K.
Uhtua, myös Uhut (ven. l’lilin»kaja .
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
