Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uinuvat silmut ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
141
Uinuvat silmut— Uitlanders
142
massa määrin alkanut velvollisuudekseen katsoa
huolenpitoa yleisestä terveydenhoidosta, on se
ruvennut kiinnittämään huomiota myös u:iin.
V. 1842 rakennettiin Liverpoolissa ensimäiset
uima- ja kylpylaitokset työläiskansalle, ja 1846
Englannin valtio oikeutti kaupunkikunnat ja
pitäjät kantamaan erikoisia veroja kunnallisten
kylpyläin rakentamista varten tai siihen
tarkoitukseen käyttämään kövhäinhoitovaroja. Täten
syntyneet kylpylaitokset olivat alkuna u i m
a-halleille, kylpylaitoksille, joiden altaissa
huokeasta hinnasta tarjotaan tilaisuus u:iin
kaikkina vuoden aikoina. Englannissa ei
yhdestäkään kaupungista enää puutu tällaisia
uimahalleja. Lontoossa on niitä jo neljättä sataa.
Englannin esimerkkiä on seurattu useimmissa
sivistysmaissa. Suomessakin on
uimahallikysy-mys ollut vireillä jo toistakymmentä vuotta
ensin Helsingissä ja sittemmin muissakin
suuremmissa kaupungeissa, mutta toistaiseksi ei
maassamme vielä ole ainoatakaan uimahallia.
U:n merkitys on muutamissa maissa katsottu
niin tärkeäksi, että sen opetus on otettu
kansakoulun ohjelmaan. Niinpä Preussissa 1873
uimaopetus määrättiin opettajaseminaarien
oppiaineeksi. Paitsi urheilullisia ja puhtaasti
terveydenhoidollisia syitä kehottaa myös
hukkumis-vaara levittämään uimataitoa. Kansamme
väkilukuun verraten on vuosittainen hukkuneiden
lukumäärä tavattoman suuri. Tilaston mukaan
hukkui maassinme
1880 .................... 612 henkeä
1885 ....................,588
1890 .................... 649
1900 .................... 593
1905 .................... 831
1910 .................... 654
1911 .................... 811
1912 .................... 806
1913 .................... 634
Kansamme uimataitoisuudesta ei ole
minkäänlaisia tilastollisia tietoja, mutta olettamalla sen
samaksi kuin Ruotsissa voimme uimataitoisten
luvun arvioida koko kansasta n. 10 % :ksi.
Luonnollista on, että hukkuneisuustilaston numerot
pienenisivät, jos uimataitoisten prosentti
saataisiin suurenemaan.
tJimataito ja sen harrastus on viime
vuosikymmeninä maassamme mennyt aimo askelin
eteenpäin. V. 1887 perustettiin ensimäinen
nykyään toimivista uimaseuroistamme, Helsingin
uimaseura. Kun 1906 Suomen uimaliitto
perustettiin. liittyi siihen 7 seuraa. Liiton ensimäisen
kymmenvuotiskauden aikana kasvoi seurojen luku
36:ksi. Suomen uimaliitto kuuluu 1908
perustettuun Kansainväliseen uimaliittoon.
Useat kaupungit, jopa jotkut edistyneet
maalaiskunnatkin ovat paikallisten uimaseurojen
anomuksesta rakentaneet kunnallisia
uimalaitoksia, jotka yleensä on luovutettu seurojen
haltuun velvoittamalla ne ylläpitämään
paikkakuntien kouluiässä olevalle nuorisolle
maksutonta uimakoulua. Valmistuneille
oppilailleen antavat uimakoulut uimamaisterin ja
uimakandidaatin arvoja.
Paitsi eri uimatapoja opetetaan uimakouluissa
oppilaille hengenpelastusta, hengenpelastus-u :ia
Kuva 3.
Keinotekoinen hengitys Schäferin
menettelytavan mukaan.
eli hukkuneen maihinkuljetustapoja ja
keinotekoista hengitystä. Keinotekoisen hengityksen
aikaansaamiseksi opetetaan uimakouluissamme
etupäässä käyttämään n. s. professori Schäferin
menetelmää (vrt. Hengitys,
keinotekoinen, jossa on esitetty vanhempi menetelmä) :
Hukkuneen suuontelo
puhdistetaan nenälii
nalla ja hänet
asetetaan vatsalleen kädet
eteenpäin
ojennettuina ja kasvot
sivulle käännettyinä.
Pelastaja asettuu joko
hajareisin hänen
lanteilleen tai hänen
viereensä polvilleen,
laskee kämmenensä
hänen vyötäisilleen niin,
että peukalot melkein
yhtyvät ja muut
sormet tulevat alinten
kylkiluiden kohdalle. Kun pelastaja tässä
asennossa nojautuu eteenpäin suorin käsivarsin
tanakasti painaen, supistuu hukkuneen rintakehä ja
ilma virtaa hänen keuhkoistaan ulos. Sitten
pelastaja kohoaa alkuasentoonsa lakaten
painamasta, jolloin hukkuneen rintakehä jälleen
laajenee ja ilma virtaa hänen keuhkoihinsa. Näitä
liikkeitä jatkaen hitaan hengityksen tahdissa,
n. 12-14 kertaa minuutissa, aikaansaadaan
tasainen keinotekoinen hengitys, jonka avulla
hukkunut, jos hänessä elonkipinä vielä on, voi pelastua.
Urheilullisessa suhteessa on kehitys u:n alalla
maassamme ollut varsin huomattava tämän
vuosis. aikana. Siitä huolimatta että kylmä
ilmastomme rajoittaa uimakauden n. 3
kuukauteen v:ssa ja ettei meillä vielä ole kaikkina
vuodenaikoina käytettäviä uimahalleja, alamme
jo useilla u:n aloilla päästä ainakin
Skandinaa-vian maiden rinnalle. Käänteentekevä merkitys
on u:n kehitykselle maassamme varsinkin
v: 11a 1906. Silloin perustettiin Suomen
uimaliitto, ja samaan aikaan tulivat uudet
uima-tavat eravvl ja trudgeon maassamme tunnetuiksi.
Siitä nojjeasta noususta, minkä nämä seikat u:n
kehityksessä aiheuttivat, antaa havainnollisen
kuvan esim. seuraava 100 m:n uinnin
ennätys-luettelo :
1906-1907 1 min. 26,2 sek.
1908-1909 1 „ 20,4 „
1909-1910 1 „ 17,4 „
1910-1911 1 „ 13.4 „
1911-1912 1 „ 12,4 „
1912-1913 1 „ 11,j „
1913- 1 „ 10,« „
Ottaen huomioon meikäläisen harjoittelukauden
lyhyys on näitä tuloksia pidettävä
huippusaavutuksina, mutta maailman ennätykseen, joka tällä
matkalla on 1 min. l,g sek., on niistä vielä
pitkä matka ja ennenkuin sen saavuttaminen
meillä on mahdollinen on meidänkin saatava
uimahalli. T. A.
Uinuvat silmut ks. S i 1 m u.
Uistin ks. Kalastus, palsta 53.
Uistiti ks. Silkkiapinat.
Uitlanders [öit-J (holl.), ulkomaalaiset.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
