Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uhtue ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
139
Uimarakko —Uinti
140
Kuva 1.
Uimapolyyppi-runkokuDta kaavamaisesti.
Kuva 2. Physophora
hydrostatica.
löitä (6). Lopuksi ovat mainittavat usein
kau-niinväriset sukupuolimeduusat, tav. koiras- ja
naaraspuoliset samassa runkokunnassa (3—3") ;
vain harvoin ne irtautuvat vapaasti eläviksi.
Hedelmöitetyistä munista kehittyy
syömäpolyyppi-tyyppiä oleva toukka, josta sitten vähitellen
silmi-koimalla syntyy uusi runkokunta. — U:n
tärkeimpien alaryhmien edustajina mainittakoon
suvut Pr ay a (vailla ilmakelloa), Physopliora
(kuva 2; ilmakellolla varustettu), molemmat
Väli-merestä. 7. V-s.
» Uimarakko ks. Kalat, palsta 75.
Uimaseurat ks. Uinti.
Uimuri, uitin, ks. Koho.
Uinthatherium, sukupuuttoon kuollut (eoseeni)
kookas ja kömpelörakenteinen kavioeläin
Ambly-poda-ryhmästä.
Uinti. Ominaispainoltaan vettä raskaammatkin
kappaleet: useat eläinlajit ja ihmiset kykenevät
pysyttelemään pinnalla, mutta ainoastaan uimalla,
s. o. tekemällä tarkoituksenmukaisia kellumista
helpottavia liikkeitä. Eri eläimillä nämä
liikkeet ovat erilaisia. Uimataito on niillä
synnynnäinen. Harjoittelulla ihminen helposti saavuttaa
uimataidon. Mitään erikoista ..ihmisen u :ia", joka
olisi yleisesti tunnustettu ihmiselle sopivimmaksi
uimatavaksi, ei ole, vaan ihmisten uimatavat
vaihtelevat suuresti.
Liikkeiden laadun tai
kellumisasennon
mukaan nimitetään
ihmisen eri uimatapoja
koira n-, s a m m
a-k o n, r i n t a-, k y 1 k
i-ja s e 1 k ä-u :ksi.
Uimaliikkeitä
ope-tellessaan on ihminen
luonnollisesti ottanut
eläimistä oppia ja
lähimpänä esimerkkinä
lienee ollut
ensimäi-nen kotieläin, koira.
Koiran-u. onkin
yleisin vasta-alkajain
uimatapa ja on siitä jo ammoin kehittynyt
nopeimmat ihmisen uimatavat craivl [kröl] (-
ryömiminen) ja trudgcon [tradzon], jonka suom.
vastineeksi on jo vakiintunut nimitys heitto-u.
Nämä varhaisessa muinaisuudessa keksityt,
mutta sittemmin unhotetut uimatavat ovat
Austraalian saarten alkuasukkaat viime
vuosisadan jälkipuoliskolla uudelleen opettaneet sivis-
Kuva 1.
A. Tavallista koiranuintia.
B. Koiranuinnin ja crawlin
viili-muoto. Crawl-potku, mutta
koiranuinnin kättenvienti.
C. Crawl-uintia.
tyneelle maailmalle, ja nyt ne jo ovat
useimmissa maissa syrjäyttäneet ennen
huomatuim-massa asemassa olleen sammakonuinnin. Näiden
kaljden ,,uuden" uimatavau rinnalla voittaa alaa
myös kylkiuinti, jota jalostuneimmassa
muodossaan nimitetään engl. nimellä sideslroke [-[said-stroulc].-] {+[said-
stroulc].+}
Muita uimatapoja mainittakoon s e 1 k ä-u.,
kelluminen, vedenpolkeminen ja
sukeltaminen. N. s. taide-u. käsittää useita
vaihtelevia taidonnäytteitä, kuten ankan,
kravun, pyöriäisen y. m. eläinten u:n
jäljittelyä sekä kellumista eri asennoissa.
Uimaleikeistä on yleisin vesipallopeli,
jonka säännöt suuresti muistuttavat jalka- 1.
potkupallopelin sääntöjä. Pelaajat jakaantuvat
kahteen 7-henkiseen puolueeseen, jotka koettavat
mahdollisimman useasti saada pallon heitetyksi
vastapuolueen maaliin. Palloon, joka on nahalla
päällystetty, ympärimitaten 686-711 mm, saavat
pelaajat koskea vain yhdellä kädellä.
Uimanäytösten ohjelmissa ovat uimahypyt
suosittu numero. Uimahypyt jaetaan kiinteältä
telineeltä hypättäviin n. s. kerroshyppy
i-h i n ja notkuvalta ponnahduslaudalta tehtäviin
ponnahduslautahyppyihin.
Kummatkin saattavat olla joko suoria tai vaihtelevia.
Suorahyppy on
n. s. pääskyshyppy,
jossa hyppääjä liitää
levitetyin käsivarsin
jalat yhteen
puristettuina pää edellä
veteen. Käsivarret
ojennetaan pään eteen
vasta veteen, tultaessa.
Vaihtelevat
hypyt käsittävät
monenlaisia ilmassa
kierimisiä, joista
hyppääjä veteen
selviytyy toisissa hypyissä
pää. toisissa jalat
edellä. Tavallisimmat
vaihtelevat hypyt ovat
„voltit eteen ja
taaksepäin", saksalainen
hyppy, Mollbergin ja
Isanderin hypyt, hypyt käsillekohonnasta,
ruuvi-hyppy j. n. e. Kilpailussa arvostellaan hypyn
suoritus ottamalla erikseen huomioon sen
vaikeusaste. Kansainväliset hyppytelineen korkeudet
ovat 5 ja 10 m.
18:nnella vuosis. uuden suunnan luojat
kasvatuksen ja koulun alalla kuten Locke, Rousseau
ja Basedovv alkoivat kiinnittää erikoista huomiota
u:n monipuolisiin ansioihin ja 19:nnen vuosis.
alussa uimaharrastus yhdessä
voimisteluharras-tuksen kanssa sai ennen tuntemattoman vauhdin.
Uimaopetuksessa tuli vallitsevaksi kenraali
von P h u e 1 i n menetelmä. Sen mukaan
oppilaille opetetaan sammakon u:n liikkeet ensiu
maalla n. s. „kuivalla-u:n" avulla ja sitten vasta
heidät pannaan niitä vedessä opettelemaan. Tämän
menetelmän mukaisesti ovat Suomenkin
uimakoulut näihin asti toimineet. Sillä on se etu. että
uimaliikkeet voidaan siten yhtaikaa opettaa
suurille oppilasjoukoille.
Samalla kuin yhteiskunta ou entistä suurem-
Kuva 2
Suorahyppy.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
