Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ulrik ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
173
Ulrik—Ultramariini
174
Ulriikka Eleonoora
(nuorempi).
taan 1713; mutta
kuninkaan palattua 1714 tämä
otti koko vallan itselleen,
jonka johdosta U. E.
joutui erilleen valtionasioista;
meni 1715 naimisiin
Hes-sen-Kasselin perintöprins-sin Fredrikin kanssa.
Kaarle XII:n kuoltua
(1718) U. E. yritti
perintöoikeuden nojalla päästä
hallitsijaksi, mutta 1719
kokoontuneet säädyt eivät
hyväksyneet hänen
perintöoikeuttaan, vaan
tarjosivat hänelle kruunua
sillä ehdolla, että hän
luopuisi suvereniteetista ja
hyväksyisi kuninkaanvaltaa suuresti
rajoittavan perustuslain. Tottuneena itsevaltaiseen
kuninkuuteen U. E. tunsi asemansa tukalaksi, ja
kun hän tahtoi esiintyä määräävänä, joutui hän
riitaan neuvoskunnan johtavien jäsenten kanssa.
Hän olisi kernaasti jakanut vallan puolisonsa
kanssa, mutta kun säädyt eivät suostuneet
yhteishallitukseen, luopui hän kokonaan kruunustaan
jättäen sen 1720 Fredrikille. Tämän jälkeen U. E.
vielä 1731 ja 1738 Fredrikin ollessa ulkomailla
hoiti hallitusta, mutta eli muuten syrjään
vetäytyneenä. K. O. L.
’ Ulrik (saks. Ulrich) (1487-1550),
Wiirttem-bergin herttua; hallitsi v:sta 1498 (täysi-ikäisenä
v:sta 1503). Antautui kevytmieliseen ja
tuhlaavaan elämään; kansan siitä syntynyt
tyytymättömyys puhkesi ilmi talonpoikaiskapinassa 1514,
jonka johdosta U:n täytyi myöntää säädyilleen
lisättyjä oikeuksia. V. 1515 hän murhasi omalla
kädellään hovilaisensa, ritari Hans v. Huttenin,
jonka puolisoon hän oli rakastunut; oman
puolisonsa. Baierin herttuan tyttären, hän oli
hylännyt; täten U. rikkoi välinsä aateliston kanssa,
ja murhatun sukulainen, humanisti Ulrik v.
Hut-ten, ahdisti häntä kiivaasti kirjoituksillaan.
Kun U. alkoi hallita yhä julmemmin,
julistettiin hänet vihdoin valtakunnan kiroukseen, ja
Svaabin liitto karkoitti hänet Wiirttembergistä
(1519). Maanpakolaisuudessaan U. kääntyi
protestanttiseen uskoon, ja Hessenin maakreivi
Filip toimitti hänet asevoimin takaisin
Wurttem-bergiin, jonka hän sai pitää Kaadenin rauhassa
(1534) tunnustaen kuitenkin Itävallan
lääniher-ruuden. Senjälkeen U. saattoi uskonpuhdistuksen
voitolle maassaan. Schmalkaldenin sodan, johon
U. otti osaa, päätyttyä onnettomasti
protestanteille, täytyi hänen luovuttaa keisarille m. m.
useita linnojaan. O. R.
Ulriksdal [-du’l], kuninkaankartano ja kunink.
huviliuna Ruotsissa, Solnan pitäjässä kauniin
Edsvikenin rannalla 6 km Tukholmasta. U:n
rakensi 1642-44 Jaakko De la Gardie (hänen muk.
sitä aluksi nimitettiin J a k o b s d a 1 iksi), 1669
se joutui kunink. perheen omaisuudeksi ja 1715
valtion, jääden yhä edelleenkin kuningassuvun
jäsenten käytettäväksi; 1822-49 U:ssa oli
sotaväen invalidilaitos. — Linna on
kolmikerroksinen, rakennustaiteellisesti vähänarvoinen, mutta
puisto laitoksineen on erittäin viehättävä.
Ulstadius /-«’-/, Lauri (k. 1732),
kiihko-pietistinen haaveilija. Oulun triviaalikoulun kol-
legana haettuaan turhaan saman kaupungin
kappalaisvirkaa U. joutui uskonnollisten
mietiskelyjen valtaan, erosi 1682 papin- ja
opettajanvirasta, antautuakseen kokonaan askeettisiin
harjoituksiin. Vähän jälkeenpäin Turkuun
muutettuaan hän eli hiljaista, yksinäistä elämää,
kunnes hän 22 p. heinäk. 1688 Turun
tuomiokirkossa keskeytti papin saarnan, julistaen
virallisen kirkon kelvottomuutta ja tuomiopäivän
tuloa. Tämän johdosta toimeenpannussa
tutkinnossa kiivi selville, että hän yhdessä toveriensa
Ulhegiukson (ks. t.), Lauri Lithoviuksen ja
Pietari Schaeferin (ks. t.) kanssa vastusti
luterilaisen kirkon vanhurskauttamis-,
sakramentti-y. m. oppeja, hylkäsi tunnustuskirjat ja
Raamatun ulkonaisen auktoriteetin, vetosi Pyhän
Hengen välittömiin ilmoituksiin ja väitti
papillisten tointen vaikutuksen riippuvan papin
uskonnollissiveellisestä tilasta. U. tuomittiin
mielipiteidensä vuoksi kuolemaan, mutta tuomio
muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi, kun epäil
tiin hänen täyttä vastuunalaisuuttaan. V. 1719
armahdettuna hän ei tahtonut jättää vankilaa,
vaan eli siellä kuolemaansa asti.
A. J. P-ä.
Ulster [alstd], pohjoisin Irlannin neljästä
maakunnasta; 22,195 km2, 1,581,696 as. (1911;
1841: 2,386,373 as.), suurimmaksi osaksi
Skotlannista ja Englannista muuttaneiden jälkeläisiä.
Uskontunnustukseltaan n. 49 % on
protestantteja. — Toinen puoli U:n väestöä vastustaa
kiivaasti Irlannin itsehallintoa, uhaten aseellisella
vastarinnalla, jos se Irlannille myönnetään. Juuri
ennen suurvaltainsotaa kysymys oli huippuunsa
kärjistynyt; ulsterilaiset, joiden johtajana oli
sir Edward Carson, olivat koonneet 100,000
mieheen nousevan vapaaehtoisen armeian ja hallitus
varustautui lähettämään joukkoja U:iin, kun
suurvaltainsodan puhkeaminen siirsi kysymyksen
toistaiseksi päiväjärjestyksestä.
Ulsteri, Ulsterin maakunnan (Irlannissa)
mukaan nimensä saanut karkea ja paksu
villakangas; tällaisesta kankaasta valmistettu pitkä
päällystakki.
Ultimaatumi (mlat. ultimä/tum, < lat.
ulti-nvus = viimeinen), uhkavaatimus, ilmoitus, jonka
kahden vallan välisten tuloksettomien
neuvottelujen jälkeen toinen näistä valloista antaa
toiselle ja jossa se esittää viimeiset vaatimuksensa
sillä uhalla, että jollei niihin määrätyn lyhyen
ajan kuluessa suostuta, u:n antaja on ryhtyvä
johonkin käytettävissä olevaan kansainväliseen
pakkokeinoon, mahdollisesti sotaan.
Ultima ratio regum [re-] (lat.),
,,kuninkaiden viimeinen keino", s. o. tykit, kertoman
mukaan Ludvik XIV:n lausuma.
Ultima Thule ks. Thule.
Ultimo (lat.), viimeiseksi; (it.), kuun
viimeisenä päivänä.
Ultimus (lat.), viimeinen; luokan viimeinen
oppilas; maisterin ja tohtorinvihkiäisissä
henkilö, jolla on toinen kunniasija (ensimäinen on
primuksella).
Ultra (lat.), toisella puolen; lisäksi, edelleen;
merkitsee yhdyssanoissa liiallisuutta, yli oikean
määrän nousevaa.
Ultramariini. 1. Luonnollinen u., ks.
Lasuurikivi. — 2. Myrkytön, sininen
väriaine, jota ennen saatiin luonnossa esiintyvää
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
