Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ulrik ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
175
Ultramikroskooppi — Umaijadit
176
lasuurikiveä (ks. t.) jauhamalla. Nykyään
valmistetaan sitä halvemmalla ja eri laatuja
tehtaissa hehkuttamalla kaoliinin, piihapon, soodan,
rikin, hartsin, hiilen y. m. aineiden seosta, siten,
että ilma estetään seokseen vaikuttamasta.
Hehkutettu massa uutetaan vedellä, jauhetaan ja
liotetaan. U. ei muutu valon, ilman eikä
alkalien vaikutuksesta. Happojen vaikutuksesta se
muuttuu valkoiseksi kehittäen rikkivetyä. Sitä
väärennetään useasti savella ja kipsillä. U:ia
käytetään vesi- ja öljyväreissä, paperin ja
sokerin värjäämiseen, jolloin kellertävä väri
vähäisen u.-määrän vaikutuksesta muuttuu puhtaan
valkoiseksi, tapettiteollisuudessa, y. m. Sen
käytäntöä ovat orgaaniset tervaväriaineet alkaneet
yhä enemmän syrjäyttää. S. S.
Ultramikroskooppi ks. Mikroskooppi.
Ultramontaaninen ks. U 11 r a m o n t
a-n i s m i.
Uitramontanismi, nykyaikainen puoluesuunta
roomalaiskatolisessa kirkossa, syntyi 19:nnen
vuosis. alulla, kun mieliala romantiikan ja
herätyksen vaikutuksesta taas kääntyi
kirkolliseni-maksi. Nimensä (ultra montes = vuorten toisella
puolen) se sai siitä, että tämän suunnan
kannattajat Ranskassa ja Saksassa seurasivat
Alppien toisella puolen olevan paavin
määräyksiä. U. näet uudisti paaviuden keskiaikaiset
vaatimukset päästä ehdottomaan
määräämisvaltaan sekä katolisessa kirkossa että koko
yhteiskunnassa ja painoi alas valistusajalla valtaan
päässeet virtaukset (gallikanismi, febronianismi
y. m.), jotka olivat puolustaneet piispoille ja
kansalliskirkoille suhteellisesti itsenäistä asemaa;
se taisteli myöskin vapaamielistä ajatustapaa
vastaan katolisessa teologiassa ja filosofiassa
(ks. Hermes, G.). U:n aikaisimpia edustajia
olivat J. de Maistre Ranskassa ja J. Görres
Saksassa; yleensä ovat paavin täysvaltaisuuden
vanhat puolustajat jesuiitat olleet sen
innokkaimmat kannattajat. 1830-luvulta lähtien 011 u.
yhä enemmän päässyt määräämään katolisen
kirkon ja varsinkin paavillisen politiikan yleistä
luonnetta, joten vastakohta katolisen kirkon ja
nykyajan valtio- ja sivistyselämän välillä 011 yhä
kärjistynyt. U:n voittoja ovat teologisella alalla
skolastiikan uusiutuminen, ,,reformikatolisuuden"
(ks. t.) ja ..modernismin" (ks. t.) kukistaminen
ja Vatikaanin kirkolliskokouksen (ks. t.)
julistama dogmi paavin erehtymättömyydestä.
Kirkko-poliitillisia voittoja u. on saavuttanut etenkin
Belgiassa, Itävallassa ja osittain Saksassa, jossa
se järjestyi vaikutusvaltaiseksi valtiolliseksi
puolueeksi („Centrum-puo!ue", vrt.
Kulttuuritaistelu). Toisissa maissa, kuten Ranskassa
ja ajoittain Portugalissa, Etelä-Ameriikan
valtioissa y. m., 011 11:11 jyrkkyys ajanut
vapaamieliset puolueet radikaaliseen kirkonvastaiseen
politiikkaan. Taistelut ovat etenkin koskeneet
katolisen kirkon vapautta valtion valvonnasta ja
vaikutusvaltaa koulun alalla. [C. Mirbt, ..Der
U. im 19 Jahrhundert" (3:s pain. 1902);
P. v. Iloenshroeeh, „Der U., sein Wesen ti. seine
Bekämpfung" (2:nen pain. 1898); Karl Sell,
..Katholizismus und Protestantisnius in Religion,
Poli tik u. Kult 11 r" (1908).] J. G.
Ultra posse nemo obligatur [ne- -gä’-J (lat.j,
älköön keltään vaadittako enempää kuin mihin
hän kykenee.
Ultrapunaiset ja ultraviolettiset säteet ks.
Spektraalianalyysi.
Uituna, valtion omistama maatalousopisto
Ruotsissa, n. 5 km Upsalasta etelään, sijaitsee
U:n entisen kuninkaallisen latokartanon maalla,
jonka valtio on luovuttanut opistoa, sen laitoksia
ja viljelyksiä varten. Opisto alkoi toimintansa
1848. Ylempi teoreettinen oppijakso on
kaksivuotinen; alempi, käytännöllinen, yksivuotinen.
V. 1859 perustettiin U:aan meijerikoulu, joka
1883 muutettiin ylemmäksi meijerikouluksi.
V:sta 1861 opistossa on agrikultuurikemiallinen
laboratori koekenttineen. U:ssa kävi ennen
Mustialan maanviljelysopiston perustamista
opiskelemassa moni suomalainen.
Ulvila (ruots. U 1 f s b y), varhaisimpina aikoina
„L i i k i s" tahi ,,L i i k i s t ö". 1. K u n t a,
Turun ja Porin 1.,
Ulvilan-Porin-Nakkilan-Kullaan nimismiesp.; kirkolle Friitalan
pysäkiltä 2 km, Haistilan asemalta 6 km. Porin
kaupungista 12 km. Pinta-ala 166,5 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 6,729 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 347 ha, puutarha-ala 8,5 ha).
Manttaalimäärä 32 i3l24, talonsavuja 77, torpansavuja
115 ja muita savuja 50 (1907). 8.300 as. (1915);
1,588 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 527 :llä, teollisuus 433:11a (1901).
567 hevosta, 2,120 nautaa (1914). —
Kansakouluja (1916) 7 (15 opettajaa). —
Teollisuuslaitoksia : Kaasmarkun verkatehdas (ks. t.); A.
Hellmanin nahkatehdas; 3 vesimyllyä, 1 sähkömylly
ja 1 kotitarvesaha. — Vanhoja kartanoita:
Koivisto (palstoitettu) ja Sunniemi. —
Ravanin-kylässä Suomen sotaväen aikuiset, 7 :nnen
reservi-komppanian kasarmit. —U:ssa sijaitsi aikoinaan
U: n kaupunki (ks. Pori, historia, palstat.
840 ja 841). — 2. Seurakunta, hallituksen
pitäjä, Turun arkkihiippak., Porin alarovastik.;
alkujaan Kokemäkeen kuulunut ja myöhemmin
itsenäinen emäseurakunta, jonka ensimäinen
kirkko (puukirkko) rak. 1311 Liikistön
jokisaarelle; seuraavan, 1332 rak., kivikirkon
ympärille muodostui sitten U:n kaupunki. U:n
emäseurakuntaan ovat aikoinaan kuuluneet
seuraavat nykyjään itsenäiset khrakunnat: Merikarvia.
Ahlainen, Noormarkku, Nakkila, Pori. Kullaa ja
Pomarkku. — Kirkko, harmaasta kivestä, rak.
1332 P. Olavin 1. Ulfin nimikoksi (siitä nimi
„Ulfsby"), aikojen kuluessa korjattu useampia
kertoja. [J. W. Ruuth, ..Porin kaupungin
historia"; K. K. Killinen, „Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Ulvilan kihlakunnassa" (Vet. soe. bidrag
N :o 33, sivv. 102-131).] L. H-nen.
Ulvilan kaupunki ks. Pori, historia, palstat
840 ja 841.
Ulvilan kihlakunta käsittää Ulvilan, Porin
(maaseurak.), Nakkilan. Kullaan, Noormarkun.
Ahlaisten, Pomarkun, Merikarvian. Siikaisten,
Euran, Kiukaisten, Honkilahden, Eurajoen.
Luvian, Lapin, Rauman (maaseurak.) ja
Ilinner-joen kunnat Turun ja Porin lääniä. Pinta-ala
(maata) 3,938,? km2; väkiluku 1908 75,858
henkeä (=19,s 1 km’:iä kohti).
Ulvilan tuomiokunta käsittää seuraavat
3 käräjäkuntaa: 1. Ulvila. Kullaa, Pori
(maaseurak.) ja Nakkila; 2. Noormarkku. Ahlainen ja
Pomarkku; 3. Merikarvia ja Siikainen.
Ulysses ks. Odysseus.
Umaijadit ks. O m a i j a d i t.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
