Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
194
Un
kari
t 204
2,678.367 as., 46 km2:llä. — Fiflrae
ympäristöineen, 21 km-, 49,806 as., 2,352 km2:llä.
U. on mannervaltio. Merenrantaa sillä on
vain n. 140 km.-n pituudelta. Sekään ei kuulu
vars. U :iin, vaan Kroatsia-Slavoniaan ja Fifimeen,
ollen n. 200-300 km päässä vars. U:n rajoilta,
Karsti-ylängön takana.
Geologiselta rakenteeltaan ja
pinnanmuodostukseltaan U.,
Kroatsia-Slavoniaa ja Fiömea lukuunottamatta,
muodostaa ehjän kokonaisuuden, jonka raja kulkee
Itä-Alppien itäpäitse, Karpaattien ja Transsilvaaniän
alppien korkeimpia selänteitä sekä Tonavaa ja
Drävaa pitkin ja jonka keskustana on kahteen
osaan jakautunut U:n tasanko, Alföld (,,alamaa").
Tämä on Euroopan mahtavimpia liautalaskeumia,
syntynyt mioseeniajalla, jolloin Karpaattien
kaaren ja Alppien sisällä oleva lohko vaipui
syvyyteen ja peittyi Välimerestä itään ulottuvan
merenlahden veden alle. Siten syntyneestä merestä
kohosivat saarina lohkon jätteet, nyk.
Bakony-metsä (korkein huippu Sininen vuori, 713 m
yi. merenp.), Pestin, Mätran (1,010 m) ja
Btikk-vuoristot. Mioseeni-ajan lopulla U:n-lahden
yhteys Välimeren kanssa katkesi; sen sijaan
siitä tuli suuren osan Kaakkois-Eurooppaa
täyttävän Sarmaattisen meren osa. Plioseeniajalla
meri kuivi U:ssa, jättäen jälkeensä sarjan
sisäjärviä, joista pieninä tähteinä vielä ovat
Balaton-ja Fertö-järvet. Vähitellen kehittyneen
aroilmas-ton vallitessa laajat alueet peittyivät tomumaan
alle, joka paikoitellen vaihtuu lentohiekkaan.
Samaan aikaan hidasjuoksuiset, ajoittain
valtavasti tulvivat arojoet ahkeraan muuttelivat
uomiaan muodostellen suuria rämeseutuja ja
peittäen lähitienoot lietteellään. Vihdoin on ihminen
asettanut sulut jokien tulvimiselle ja vallannut
myöskin arolta suuret alat, niin että nykyään
aron ja suon alue pienenemistään pienenee. —
Edellämainittuja muodostumia vanhempia
aineksia on U:n tasangon reunoilla, Karpaateissa
(ks. t.), jonka korkein huippu U:ssa on Tatran
ryhmässä oleva Ferenez-Jözsef (2,663 m yi.
merenp.), Siebenbiirgenissä (ks. t.) sekä
Itä-Alppien haarakkeissa ja yllämainitussa, U:n
tasangon halki lounaasta koilliseen kulkevassa
horstijonossa. Tasangon pääosa, Ala-U:n tasanko
I. Iso-Alföld, n. 110,000 km2, on horstijonon
itäpuolella, ollen keskimäärin n. 108 m yi. merenp.
Länsipuolella on Ylä-U:n tasanko 1. Pieni Alföld,
12,000 km2, 130 m yi. merenp. —
Kroatsia-S 1 a v o n i a s t a ks. t.
Vesistöt. Lukuunottamatta Veikseliin
laskevan Poprädin aluetta (n. 1,600 km2) sekä
Karstimaan lyhyitä rannikkojokia koko U.
kuuluu Tonavan vesistöalueeseen (vrt. Tonava).
U:n kansallisvirta on kuitenkin Ison-Alföldin
halki pohjoisesta etelään juokseva Tonavan vas.
sivujoki Tisza (ks. t.). Muut Tonavan
suuremmat lisäjoet U:n alueella ovat: Morva (March,
rajajoki), Väg, Garam, Ipoly, Temes (vas.), Lajta
(Leitha, rajajoki), Räba, Särvlz, Dräva ja Szäva
(oik.). Jokien lasku on yleensä hyvin vähäinen,
joten etenkin lumensulamisen aikana keväällä
tulvanvaara on hyvin suuri. Varsinkin Tiszan
alueella tulvat ovat olleet tavattoman tuhoisat
(1879 tuhoutui Szeged), ja väin suurilla
patorakennuksilla, Orsovan koskeuperkauksilla y. m. s.
toimenpiteillä on niiden vaara saatu
vähenne-7. X. Painettu ">/i 18
tyksi. — Isompia järviä U:ssa on vain Balaton
ja Fertö (ks. n.), molemmat Länsi-U :ssa.
Ilmasto on, lukuunottamatta kapeaa
Adrianmeren rannikkokaistaletta, selvästi mantereinen.
Kesät ovat kuumat, talvet kylmät, vuotuinen
sademäärä verraten alhainen; sadeaika on yleensä
touko-elokuussa. Budapestissä on heinäk: n
keskilämpö 4- 21,o° C, tammik:n —2,i° C, v:n" + 9,9° C,
v:n sademäärä 610 mm, Debreczenissä heinäk :u
keskilämpö + 21,i° C, tammik:n —3,i° C, v:u
-)- 9,9° C, v:n sademäärä 570 mm. Tasangon
sademäärä ei ylimalkaan ole riittävä.
Vuoristoissa sataa runsaammin.
Kasvillisuus on vähäsateisuuden takia
tasangolla suurin piirtein katsoen aroluontoista
(paljo samoja lajeja kuin Etelä-Venäjän arolla),
metsää on harvassa, etupäässä vuoristojen
juurella (tammia, pyökkejä, jalavia y. m., sekä
havupuita) ; pitkin jokien uomia tunkeutuu
metsä-kaistaleita (vallitsevina lajeina ovat poppelit ja
pajut, lisäksi saarnia ja leppiä) aroalueelle.
Suoseuduissa on mahtavia ruovikkoja ja kaislikkoja
sekä läpi pääsemättömiä zsombek-mättäikköjä
(Carex stricta). Varsinaisen aron 1. pustan
(n. 33,000 km2) leimakasveja ovat Pollinia
gryl-lus metallihohteisine tähkineen sekä Stipa
pennätä ja S. cupillata töyhtömäisine
pitkävihnei-sine röyhyineen. Keväällä ja jonkun aikaa
myöskin syksyllä aro on kirjavana
monivärisiä kukkia (sipulikasveja). — Vuoriston
kasvillisuus eroaa kokonaan tasangon
kasvillisuudesta ; alempana on tammimetsää, sen yläpuolella
pyökkiä, sitten havupuita, joukossa koivuja, ja
vihdoin vaivaispuita, pensaita ja
alppikasvilli-suutta. — Eläimistössä luonteenomaisia
ovat useat arolajit, joista muutamat U:lle
ominaisia (sokeahiiri Spalax typlilus, juovikas hiiri
Sminthtis vugus, eräs sisilisko Ablepliarus
panno-nicus). Suurempia petoeläimiä ovat karhu, susi,
ilves, kettu sekä verraten harvinainen sakaali
(tasangolla). Tavattoman laji- ja yksilörikas on
vesilintumaailma (merimetso, musta ibis, monet
haikaralajit y. m. m.). Tulvamaiden
kaislikkoja ruovikkotiheikot ovat linturikkaudessaan
verrattavissa Pohjois-Jäämeren lintuvuoriin.
Matelijoita on 14 lajia, joukossa 2 1/2 m pitkäksi
kasvava Coluber easpttts-käärme ja 5
kilpikonna-lajia. Joet ja järvet (etenkin Balaton),
lukuunottamatta Tätran vuoristojärviä, ovat sangen
kailarikkaat.
Väestö ja asutus. Koko U:n
kuningaskunnan asukkaista 1910 oli U:u alamaisia
20,608,357, Itävallan alamaisia 235,475,
Bosnian-Hertsegovinan alamaisia 5,584, ulkomaalaisia
(etupäässä naapurimaista) 37,071.
Kansallisuudeltaan varsinaisen U:n as:sta oli
unkarilaisia 9,944,627 (54,s %; 1900 51,4 %),
romaa-nialaisia 2,948,186 (16,i%), slovaakkeja 1,946,357
(10,7%), saksalaisia 1.903,357 (10,4 %), ruteeneja „
464/270 (2,5 %), serbialaisia 461,516 (2,5%),
kroatsialaisia 194,808 (l,i %). Kroatsia-Slavonian
as:sta oli kroatsialaisia 1,638,354 (62,5 %),
serbialaisia 644,966 (24,6 %) sekä lisäksi vähän
saksalaisia ja unkarilaisia, joten koko U:n
kuningaskunnan (Kroat-sia-Slavonia ja Fiume siis
mukaanluettuina) as:sta 1910 oli unkarilaisia
48,i% (1900 45,4 %), romaanialaisia 14,i %,
saksalaisia 9,8 %, slomakkeja 9,4 %,
kroatsialaisia 8,8 %, serbialaisia 5,8 %,, ruteeneja 2,s %.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
