Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
196
Unkari
t 204
Kansallisuuksien kirjavuus 011 siis melkein yhtä
suuri kuin Itävallan sisarvaltiossa. U:n
pääkan-.-allisuutta, unkarilaisia, on U:ssa kuitenkin
suhteellisesti enemmän kuin Itävallan
pääkansalli-suutta, saksalaisia, Itävallassa (jos otetaan lukuun
myös muunheimoiset, unkarin kieltä taitavat, on
U:ssa unkarin kielisiä 57,4%! as:sta). Lisäksi
unkarilaiset asuvat yhtenäisellä alueella, jotenkin
kiinteänä massana U:n tasangolla sekä
muutamina laajempina ryhminä Itä-Unkarissa
(Siebeu-biirgenissä). Siten unkarilaiset hajoittavat muut
kansallisuudet toisistaan ja painavat
voimakkaasti oman leimansa maan valtiolliseen,
henkiseen ja yhteiskunnalliseen elämään.
Romaania-laiset asuvat pääväestönä Siebenbiirgenissä
(55,o % as :sta) sekä muutamissa
naapurikomitaa-teissa (Szatmäria, Szilägyin, Biharin, Aradin,
Temesin, Torontälin, Märamarosin ja
Krassö-Szörönyin komitaateissa). Saksalaiset ovat
hajaantuneet kaupunkeihin, useihin Länsi- ja Etelä-U:n
komitaatteihin sekä Siebenbiirgenin etelä- ja
pohjoisosiin. He ovat uutisviljeli jöinä ja
.käsityöläisinä aikanaan suorittaneet suuriarvoisen
sivistystyön. Slovaakit asustavat jokseenkin kiinteänä
ryhmänä Pohjois-U:n vuoristoissa, jossa heillä
10 komitaatissa on enemmistö. Kroatsialaisten
ja serbialaisten pääpaikka on Kroatsia-Slavonia,
jonka ohella heitä asuu varsinaisen Unkarin
etelä- ja myös lounaisosassa. Ruteenit ovat
sijoittuneet Koillis-U:iin, Tiszan yläjuoksun ja
Galit-sian rajan väliselle alueelle; missään komitaatissa
heillä ei ole enemmistöä. Runsaslukuisimpina he
asuvat Märamarosin, Beregin, Ungin, Zemplenin
ja Särosin komitaateissa. — Muista
kansallisuuksista mainittakoon vielä juutalaiset, joita
kuitenkaan ei kaiisallisuusluokittelun perusteella
eroteta erikseen, vaan aiuoasti uskontokuntien
ryhmittelyn nojalla esiintyvät eri kansana. Heitä
1910 oli koko U:ssa" 932,458 (4,s % as:sta),
joista varsinaisessa U:ssa 911,227 (5,o % as:sta).
Eniten juutalaisia oli Budapestissä, 203,687
henkeä (23,i% as :sta), vähiten Etelä- ja
Kaakkois-U:ssa sekä Kroatsia-Slavoniassa. Erikoisen
silmiinpistäviä U:n kansallisuuksien joukossa ovat
suhteellisesta vähälukuisuudestaan huolimatta
mustalaiset (n. 100,000 henkeä). Vähemmässä
määrässä U:ssa on vendejä (lännessä; lisäksi
Kroatsia-Slavoniassa), armeenialaisia,
bulgaaria-laisia, kreikkalaisia sekä italialaisia. —
Uskonto-suhteet ovat hyvin sekavat; uskontokuntain
levenemisrajat eivät noudata mitään
kansallisuusrajoja. Koko U:n as:sta 1910 roomal.-katolisia
011 52,i% (49,3% varsinaisen U:n as:sta),
kreik.-itämaisia 14,3 % (12,s %.), reformeerattuja
12,8% (14,»%), kreik.-katolisia 9,7% (11,o %),
evankelisia 6,4 % (7,i %), juutalaisia 4,s % (5,o %),
unitaareja 0,« % (0,4%). Roomal.-katolisia ovat
suuri osa unkarilaisista sekä kroatsialaiset,
kreik.-itämaisia serbialaiset ja suurin osa
romaa-nialaisista, reformeerattuja osa unkarilaisista
(Tiszan vasemmanpuoleisessa alueessa heitä on
33,4% as:sta, enemmän kuin mihinkään muuhun
uskontokuntaan kuuluvia), kreik.-katolisia
ruteenit ja osa romaanialaisista, evankelisia slovaakit
ja osa saksalaisista, unitaareja osa Siebenbiirgenin
unkarilaisista as:sta. — Nyk. U:ti
kuningaskunnan rajojen sisäpuolella oli 1869 15,512,379 as.,
1880 15,739,259 as., 1890» 17.463,791 as., 1900
19,254,559 as. V. 1910 1,000 miestä kohden tuli
I,019 naista. Syntyneisyys 011 korkeimpia
Euroopassa, vaikka onkin entisestään huomattavasti
alentunut. Se oli 1891-95 keskimäärin 41,? °/oo
v:ssa (kuolleena syntyneet lukuunottamatta),
1901-05 keskimäärin 37,4 °/oo, 1906-10 keskimäärin
36,7 °/oo ja 1911 35,o °/oo (kaikista syntyneistä oli
aviottomia 9,3 %). Syutyneisyyden alentuessa on
kuolleisuus alentunut vielä huomattavammin;
1891-95 se oli keskimäärin 31,8 °/00. 1901-05
26,4 °/00, 1906-10 25,o °/oo (se on siis kaikesta
huolimatta yhä korkeimpia Euroopassa).
Ylisynty-neisyys niinollen on kasvanut 9,»°/oo:stä 1891-95
II,7°/oo:een 1906-10. Väestön lisääntyminen on
kuitenkin paljo ylisyntyneisyyttä pienempi, sillä
siirtolaisuus 011 sangen suuri. Viime vuosis :n
lopulla merentakaisiin maihin (Ameriikkaani
vuosittain siirtyi n. 25,000 henkeä, mutta tällä vuosis.
siirtolaisuus melkein kaikkina vuosina on
noussut yli 100,000 hengen, ollen korkeimmillaan 1907,
jolloin merentakaisiin maihin lähti 209,169
henkeä. Siirtolaisista on eniten unkarilaisia, sitten
slovaakkeja, saksalaisia, romaanialaisia,
kroatsia-laisia ja serbialaisia. Siirtolaisista osa palaa
takaisin ja lisäksi maahanmuutto muista maista
tuo U:iin vuosittain kymmenkuntatuhatta
henkeä (1911 12,694), jotenka väestön lisääntyminen
ei pääse painumaan aivan mitättömäksi. V. 1910
se oli 8,1 °/00 (pienempi kuin useimmissa muissa
Euroopan maissa). — Kaupunkilaisväestön
lisääntyminen on jonkun verran suurempi kuin
maa-laisväestön. Melkoinen osa U:n kaupungeista
eroaa suurista maalaiskylistä vain hallinnollisessa
suhteessa. Kaupunkeja varsinaisessa U:ssa 1910
oli 139, niissä 3,726,661 as. (20,4 % varsinaisen
U: 11 as:sta), Kroatsia-Slavoniassa 17, niissä
237,045 as. (9,i % Kroatsia-Slavonian as :sta).
Miljoonakaupunkia U:ssa 1910 ei ollut ainoatakaan;
Budapestin asukasmäärä oli lähellä miljoonaa
(880,371). Muita yli sadantuhannen kaupunkeja
oli vain yksi, Szeged (118,328 as.); keskikokoisia
kaupunkeja (20,000-100,000 as.) oli vars. U:ssa51.
Kroatsia-Slavoniassa 2. — Asukastiheys maan
eri osissa vaihtelee verraten vähän, ollen
taajim-min asutuissa komitaateissa n. 80 as. km*:llä,
harvimmin asutuissa (pari komitaattia
Siebenbiirgenissä ja Lika-Korbavan komitaatti
Karstilla Kroatsia-Slavoniassa) n. 30 as. km2:llä.
Elinkeinot. U. 011 vielä, viimeaikaisesta
kehityksestä huolimatta, Euroopan
puhdaspiirtei-simpiä m aa talousvaltioita. V. 1900 jotain
elinkeinoa harjoitti 45,1 % as:sta; näistä harjoitti
maataloutta sivuelinkeiuoineen 69,7 % (1890:
71.o’%), teollisuutta ja vuorityötä 13,«% (12,4%),
kauppaa ja liikennettä 4.» %. Ylimalkaan
taloudellinen elämä on vielä kokonaan kehitystilassa;
päämääristä tietoinen hallitus tukee sitä monella
tavalla.
Maataloudella on erinomaiset
luonnolliset edellytykset, mutta yleinen taloudellisen
elämän alhainen taso painaa leimansa tähänkin
U:n pääelinkeinoon. Maasta on peltoa 41,7%,
puutarhaa 2,o %, niittyä ja laidunmaata 22,» %,
ruovikkoja 0,i %, metsiä 27,8 %, loput arvotonta,
siis vain muutama prosentti. V. 1895 U:ssa oli
kaikkiaan 2,795,885 maaomaisuutta; niistä oli
1.459,893 kääpiötilaa, joiden hallussa oli 6,1%
viljellyn maan alasta, 1.311,218 pikkutilaa, joilla
oli 48,4 % maasta. 20,797 keskikokoista tilaa,
joilla oli 14,s % sekä 3.977 suurtilaa, joilla oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
