Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
198
Unkari
t 204
31,» % maasta. — Maanviljely on vielä monin
paikoin verrattain alkuperäisellä kannalla
Länsi-Euroopan maihin verrattuna; lannoitus on
riittämätön, kolmijakoviljelys on vielä laajalti
käytännössä j. n. e. Siitä johtuu, että suhteelliset
satomäärät, maan tavattoman suuresta
luonnollisesta hedelmällisyydestä huolimatta, eivät
sanottavasti voita suhteellisia satomääriä Suomessa ja
jäävät paljon Länsi-Euroopan maiden
satomäärien jälkeen. Niinpä korjattiin 1913 U:ssa ha:a
kohden keskimäärin 1,28 ton. vehniä (Saksassa
2,(7 ton.), 1,19 ton. rukiita (Saksassa 1,72 ton.),
I.44 ton. ohria (1,98 ton.), 1,17 ton. kauroja
(1,90 ton.) ja 7,54 ton. perunoita (13,5» ton.). —
Viljalajeista tärkein on laadultaan erinomainen
vehnä, jota 1912 korjattiin 5 milj. ton.
Satomäärältään jonkun verran suurempi oli maissi,
jota korjattiin 5,2 milj. ton. (enemmän kuin
missään muualla Euroopassa) ; se 011 vehnää
tärkeämpi Siebenbiirgenissä ja Kroatsian
länsiosassa. Vuoristossa ja Alföldillä Tonavan ja
Tiszän välillä viljellään myös ruista, jota
korjattiin 1,4 milj. ton. Kauransato oli 1,2 milj. ton.
ja ohran 1,« milj. ton. Jonkun verran viljellään
myös riisiä ja hirssiä. Vuoristossa ja tasangon
karuimmilla mailla on peruna tärkeä; sato
6 milj. ton. Ylä-U:n komitaateissa se on
kukoistavan väkiviina- ja tärkkelysteollisuuden
perustana. Papuja viljellään viinitarhoissa ja
maissipelloissa. Hapsin viljely on vähenemässä, samoin
tupakan, jota kuitenkin korjataan enemmän kuin
missään muussa Euroopan maassa, 76,s milj. kg
(Alföldillä ja Balaton-järven eteläpuolella).
Valko-juurikkaan viljely (sato 4,e milj. ton.) 011
nopeasti lisääntymässä, samoin useiden
rehukasvien. Pellavaa ja hamppua (n. 10 milj. kg
kumpiakin) viljellään etupäässä Ylä-U:ssa.
Viininviljely on laajalle levinnyt ja tuottaa useita
mainioita viinilajeja: Tokajin (Ilegyalja-vuoriston
rinteiltä Pohjois-U :ssa), Rusztin (Fertö-järven
lienoilta), M6nesin (Aradin lähettyviltä
Itä-U:ssa), Somlyön (Balaton-järven seuduilta) y. m.
viinit. V. 1911 saatiin kaikkiaan 4,9 milj. hl
viiniä; Euroopan viinimaista U. niinollen on
neljäs. Hedelmäpuutarhoja on melkein kaikkialla,
mutta laadultaan ne eivät ole ensiluokkaisia.
Hedelmäpuutarhanhoitoa tärkeämpi on
kasvitar-h&nlioito, joka tuottaa kurpitsoja, meloneja,
kurkkuja, paprikaa, retikoita y. 111. s. —
Karjanhoidolla 011 ikivanhat juuret; entiseen aro
paimentolaistapaan sitä kuitenkin enää
harjoitetaan vain rajoitetulla alueella. Karjatalous 011
yleensä vielä samanlaisella asteella kuin
maanviljelyskin; poikkeuksena on hevoshoito, jonka
kehittämiseen sekä valtio että suurtilalliset ovat
kiinnittäneet paljo huomiota. V. 1911 hevosia oli
2.351,481 kpl. Nautakarjanhoidossa vähitellen
tapahtuvaa kehitystä maitotalouteen päin
todistaa se seikka, että kotimainen, pitkäsarvinen,
val-koisenharmaa lehmä vähitellen 011 saanut väistyä
punaisenkirjavan, sveitsiläis-tirolilaisen lehmän
tieltä, joka on paljoa maitoisampi. V. 1907
nautakarjasta vain 35,4 % oli kotimaista rotua (1895
vielä 56.s%). V. 1911 nautakarjaa oli kaikkiaan
7,319,121 kpl. Sianhoidolla 011 erinomaiset
luonnolliset edellytykset laajoissa tammimetsissä,
joissa tammenterhot tarjoovat sikalaumoille
runsaasti ravintoa; lisäksi maissinviljely on omiaan
kehittämään sianhoitoa. V. 1895 alkanut sika-
rutto, jota vieläkään ei ole saatu aivan
tukahu-tetuksi, vähensi sikalaumoja yli 1 V2 milj :11a.
V. 1911 sikoja U:ssa oli 7,580,446 kpl. —
Lampaanhoito oli koko viime vuosis. loppupuoliskon
nopeasti taantumassa (1869-96 15,1 milj :sta
8,1 milj:aan), kuten kaikkialla muualla
Euroopassa, mutta on nyttemmin taasen voimistumassa.
Se johtuu siitä, että pienikokoisten,
hienovillais-ten lampaiden sijasta on ruvettu pitämään
suurikokoisia lihalampaita, joita myöskin paljon
käytetään maidonantajina. V. 1911 lampaita oli
8,548.204 kpl. Vuohia pidetään jonkunverran
vuoristossa, 1911 kaikkiaan 426,981 kpl.
Siipi-karjanhoidossa U. on Euroopan huomattavimpia
maita; sen tuotteita viedään vuosittain ulkomaille
kymmenien milj :n arvosta. — Vähemmän
tärkeitä maatalouden sivuelinkeinoja ovat
mehiläishoito (kaikkialla) ja silkkiäistoukanhoito
(Kaakkois-IJ :ssa). — Kalastus on vielä hyvin
tärkeä, etenkin Tonavan, Tiszan ja Balaton-järven
ranta-asukkaille, vaikka sen tuottoisuus on
entisestään tuntuvasti vähentynyt suurien
joenperkaus- ja kuivatustöiden johdosta. -—
Metsästystä harjoitetaan sekä tasangolla että
vuoristossa. — Järkiperäinen metsätalous oli vielä
viime vuosis. keskivaiheilla tuntematonta.
Nykyään metsiä hoidetaan tyydyttävästi,> niin että
tuotteita riittää ulkomaillekin vietäväksi. Eniten
metsämaata 011 Ylä-U:ssa ja Siebenbiirgenissä
(enemmän kuin viljelysmaata) sekä
Kroatsia-Slavoniassa (yhtä paljo kuin viljelysmaata) ;
tasanko 011 melkein metsätöntä.
Vuori työ ja teollisuus.
Mineraalirik-kaudessa U. ei voi kilpailla Itävallan kanssa;
mineraalituotanto 011 kuitenkin sangen tärkeä
tekijä maan taloudellisessa elämässä ja on
nopeasti kasvamassa. Vuorikaivoksissa ja
metallurgian palveluksessa 1911 oli 81,958 henkeä
(joista Kroatsia-Slavonian osalle tuli 2,421
henkeä) ja mineraalituotteiden arvo oli 205,7 milj. mk.
Melkein puolet (98,4 milj. mk.) tuotantoarvosta
tulee kivi- ja ruskohiilen osalle; kivihiiltä
(1,3 milj. ton.) on Baanaatissa sekä Pecsin luona,
mutta ruskohiiltä (8,2 milj. ton.) tavataan
laajalti Bakony-metsän alueella, Siebenbiirgenissä,
Ylä-U:ssa sekä Kroatsia-Slavoniassa. Vaikka
tuotanto 25 v:ssa ou kasvanut kolminkertaiseksi, ei
se kuitenkaan voi tyydyttää tarvetta, vaan
ulkomailta 011 tuotava n. 2 milj. ton. lisäksi. —
Tuotannon raha-arvon puolesta toisella sijalla 011
suola, jota U. 1911 tuotti 37,4 milj. mk:n arvosta.
Suolantuotanto on keskittynyt Marosöjvärin
(Dösakna, Marosfijvär, Parajd) ja Aknaszlatinan
(Aknasugatag, Aknaszlatina, Ronaszök) alueisiin,
edellinen Siebenbiirgenin keskellä, jälkimäinen
Koillis-U :ssa, Märamarosin koinitaatissa. —
Rautamalmintuotanto on kasvanut nopeammin
kuin raakaraudan valmistus, jotenka rautamalmia
viedään maasta melkoiset määrät (Sleesiaan ja
Määriin 1911 668,400 ton.). Koko tuotannosta,
1,950,000 ton., arvoltaan 14 milj. mk., tuli
suurin osa Siebenburgenistä, Hunyadin komitaatista.
Ku n sai ta rautamalmikerroksia 011 myös
Krassö-Szörönyin komitaatissa Baaiiaatin vuorissa sekä
Ylä-U:ssa Gömörin, Szepesin ja Borsodin
komitaateissa. Rautakaivokset sekä masuunit (joissa
1911 valmistettiin kaikkiaan 502,500 ton.
raakarautaa arvoltaan 42,9 milj. mk.) ovat
suurimmaksi osaksi itäv.-unk. valtiorautatieyhtiön hai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
