Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Urheilumerkki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
269
UrHeilumerkki—Uri
270
että se kevyesti putoaa veden pinnalle, kysyy
suurta taitoa ja tottuneisuutta, samoin kuin
pieneen koukkuun suupielestään tavallisesti vain
lieikosti tarttuneen kalan väsyttäminen, niin ettei
se saa temmatuksi itseään irti. Perho-ongella
ongitaan koskissa ja virtavesissä lohta,
puro-lohta. harria ja siikaa. Ufs ti n onginnassa
käytetään syöttinä luonnollista täkyä, tekokalaa
tai uistinta. Sitä erotetaan kolme eri tapaa.
Yksinkertaisin tapa 011 tavallinen uisteleminen.
Vain lohen uistelemista, joka vaatii rullavavan,
voidaan sanoa u:ksi. Koskissa uisteleminen
kysyy erikoista taitoa, kun lohta useinkin on
seurattava veneellä kosket alas. Toinen tapa on
n. s. s v i r v e 1 i o 11 g i n t a, missä syötti
heitetään kauas onkijasta joko siten, että siima
juoksee suoraan rullalta tai että onkija jo ennen
heittoa on vetänyt siimaa rullasta eteensä maahan
niin paljon kuin arvelee tarvitsevansa
ulottaak-seen määrätyn matkan päähän. Kun syötti on
joutunut veteen, alkaa onkija vetää sitä
takaisin joko kiertämällä siimaa rullalle tai lappamalla
sitil eteensä maahan. Tätä kalastustapaa
käytetään erikoisesti hauen, mutta myös lohen
pyynnissä. Kolmatta tapaa, n. s. s 1 a n 11 a a m i s t a
harjoitetaan sellaisissa paikoissa, missä
svirveli-onginta vesikasvillisuuden takia ei tule
kysymykseen, kuten ruovikon lomissa tai reunoissa.
Se toimitetaan veneestä, jolloin onkija pitkällä
vavallaan upottaa syötin veteen, nostaa sen ylös,
vetää lyhyen matkan pitkin vedenpintaa ja
upottaa jälleen. Kun kala on ottanut syötin
suuhunsa, pudotetaan siimE? vavan kärjessä
olevasta koukusta veteen ja kun kala syötti suussa
alkaa uida, annetaan siimaa rullalta. Vasta sen
jälkeen kuin kala muutaman minuutin kuluttua
011 niellyt syötin, aletaan sitä ottaa veneeseen.
Tiiliä tavalla pyydystetään haukia.
Englantilaiset ovat u:een innostunein kansa.
Englannissa niinikään valmistetaan parhaat
u.-välineet. Myöskin Suomessa u. 011 saavuttanut
yhä suurempaa suosiota, mikä 011 luonnollinen
seuraus siitä, että maamme tarjoo onkiurheiluun
harvinaisia tilaisuuksia. U:n järjestäminen
edellyttää koskivesien vuokraamista
kalavedenomista-jilta. Joitakuita u.-klubeja on maassamme jo
olemassa. Myöskin matkailutoimistomme ovat
lohikoskien vuokraamispuuhissa. U:mme onkin
ajoissa järjestettävä kotoiselle pohjalle,
ennenkuin ulkomaalaiset pääsevät ottamaan parhaat
koskemme haltuunsa. Kokemus niissä maissa,
missä u. on järjestetty, 011 osoittanut, että se
tuottaa kalaveden omistajille paljoa suuremman
tulon, kuin minkä he voisivat hankkia
kalastamalla tai ammattikalastajille vuokraamalla, sekä
että se voimakkaasti edistää lohikannan
säilymistä ja lisääntymistä, koska u:ta varten
vuokratussa vedessä pyydetään lohta vain onkimalla.
E. Il-a.
Urheilumerkki, metallinen kunniamerkki,
joka annetaan sellaiselle henkilölle, joka on
suorittanut säädetyt maksimi- tai
minimivaatimukset määrätyissä urheilulajeissa. Suomessa 011
voimassa 2 u.-järjestelmää: Suomen naisten
lii-kuntokasvatusliiton (v:sta 1913) ja Suomen
voimistelu- ja urheiluliiton (v:sta 1915). Edellinen
jakautuu lasten, tyttöjen ja naisten
vaatimuksiin, jota paitsi yli 40-vuotiaille naisille
myönnetään erinäisiä helpotuksia heidän suorittaessaan
naisten vaatimuksia; eri vuosina tapahtuneiden
suoritusten lukumäärän mukaan annetaan joko
pronssinen, hopeinen t. kultainen u.
Jälkimäinen järjestelmä käsittää poikain ja miesten
vaatimukset. jotka kumpaisetkin vaikeusasteen
mukaan jakautuvat vielä 3 luokkaan. —
U.-jär-jestelmät ovat erittäin tehokkaat levittämään
urheiluharrastusta laajoihin piireihin. Tähän
mennessä 011 u.-vaatimukset Suomessa suorittanut
n. 150 lasta. 900 tyttöä ja 400 naista sekä
n. 4,000 poikaa ja 800 miestä. Kl. U. S.
Urheiluseura ks. V o i m i s t e 1 u- j a
urheilujärjestöt.
Urhidrosis (kreik. uron = virtsa, ja hidrösii =
hikoilu), virtsa-ainetta runsaasti sisältävän hien
erittyminen, jommoinen saattaa esiintyä
virtsa-myrkytyksessä (ks. t.).
Uri JjU’l> yksi Sveitsin kolmesta alku- ja
neljästä metsäkanttonista, Vierwaldstätter-järven ja
Sankt Gotthardin välissä; 1,074 km2 (josta
järviä 20 km2), 22,730 as. (1913; pienin
kokokant-toneista; 1910: 22,113 as., joista uskonnoltaan
katolisia 20,822 ja kieleltään saksalaisia 20,924
henkeä), 21 km2:llä, Graubiindenin jälkeen
Sveitsin harvimmin asuttu kanttoni. — U.
kuuluu Sveitsin alppialueeseen halliten Sveitsin
neljää pääjokilaaksoa yhdistäviä solia. Asutus on
keskittynyt Sankt Gptthardilta pohjoiseen
lähtevän Reussin ja sen sivujokien laaksoihin.
Ilmasto laaksoissa lauhkeata (Altorfissa, 527 m
yi. merenp., jossa föhn-tuuli usein puhaltaa. 011
V:n keskilämpö + 9,s° C, tammik-.n +0,i°C;
Andermattissa, 1,444 m yi. merenp.. vastaavat
arvot ovat + 2,s° C ja — 6,4°C). U:ssa 011
paljo suosittuja matkailupaikkoja. —
Elinkeinoista maatalous on tärkein; 1912 kanttonin
pinta-alasta oli metsiä 14,s peltoa ja niittyä
sekä laidunmaata 38,1 <fc- Maanviljelys 011
verraten vähäinen. Paraiten kanttonin luontoon
soveltuu karjanhoito; 1910 U:ssa oli 380 hevosta,
12,089 nautaa, 2.608 sikaa, 5,207 lammasta ja
6,827 vuohta. Metsätalous myös tärkeä.
Teollisuus vähäpätöistä. — Opetusolot huonommalla
kannalla kuin yleensä muualla Sveitsissä. —
Hallitusmuoto puhtaasti kansanvaltainen.
Perustuslaki 011 v:lta 1888. Ylin hallinto- ja
lainsäädäntövalta on ikimuistoisista ajoista alkaen
kansankokouksella, Landsgcmcindc, joka
kokoontuu Altdorfin luo toukok:n ensimäisenä
sunnuntaina ja jossa äänioikeus on jokaisella 20 v.
täyttäneellä miespuolisella kansalaisella.
Hallintoa hoitaa kansankokouksen valitsema,
7-jäseni-nen Regierungsrat, puheenjohtajana Landammann.
Sen yläpuolella jonkunlaisena Landsgemeinden
valiokuntana on rajoitetulla lainsäädäntövallalla
varustettu Landrat. Kansallisneuvostoon U.
valitsee 1 ja kanttonineuvostoon 2 edustajaa. —
Pääkaupunki Altdorf. — Historia. U:n laakso
mainitaan ensi kerran 732. V. 853 Ludvik
Saksalainen lahjoitti sen perustamalleen Ziirichin
nunnaluostarille ja 1218 se joutui lääninä
Habs-burgeille, joiden hallussa se kuitenkin oli vain
v:een 1231, tullen silloin välittömästi
valtakunnan alaiseksi. V. 1291 U. teki ikuisen liiton
vapautensa turvaamiseksi Schwyzin ja
Unter-\valdenin kanssa, sai 1309 Henrik VII:ltä
valta-kunnanvapautensa vahvistuksen ja puolusti sitä
menestyksellisesti liittolaistensa kanssa
Morgar-tenissa ja Sempachissa. V. 1410 U. teki ikui-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
