Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Urheilumerkki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
271
Uria— Urogenitaalielimet
272
sen yhdistyniissopimuksen Urserenin laakson
(Reussin latvoilla, Sankt Gotthardin juurella)
kanssa. Milanoa vastaan tekemillään
sotaret-killä U. 1403-40 valloitti Leventinan laakson
(nyk. Tessinin kanttonin pääosa), tehden siitä
alusinaan. Uskonpuhdistuksen aikana U. liittyi
jyrkästi katolisiin kanttoneihin. Ranskalaisia
vastaan U. taisteli sitkeästi, tullen melkein
kokonaan hävitetyksi. Sai 1803 oikeutensa takaisin,
mutta menetti lopullisesti ranskalaisten siitä
erottaman Leventinan laakson. Sveitsin
sisälli-sissä kysymyksissä U. on ollut aina äärimmäisen
ultramontaaninen ja vanhoillinen, kuuluen m. m.
Sonderbundiin (ks. Sveitsi, historia).
E. E. K.
Uria, heettiläinen palkkasoturi, jonka Daavid
salakavalasti murhautti, saadakseen hänen
vaimonsa Batseban. U:n täytyi itsensä viedä
ylipäällikkö Joabille kirje, jonka nojalla hänet
pantiin sodassa vaaralliselle paikalle, jossa hän
kaatui (vrt. 2 Sam. 11-12). — U:n kirje =
kirje, joka tuottaa tuhon tuojalleen.
A. F. P-o.
Uria ks. K i i s 1 a t.
Uriel, juutalais-kristillisen perintätieJon
mukaan yksi seitsemästä (tai neljästä)
pääenke-listä. U. kuvataan kaikkien taivaallisten ja
maallisten valojen valtijaaksi; hän opettaa taivaan
valojen kiertokulun, avaa Manalan portit ja
antaa ihmisille ilmestyksiä (vrt. etiopialaisen
Heenokin kirjan 92o, 72 seui*.). A. F. P-o.
Uriini (lat. urVna), virtsa.
Uriinihappo, virtsahappo (ks. t.).
Urinialahti, luutnantti E. F. Engdalin 1792
rakennuttama harkkohytti Nilsiässä (nykyisen
Varpaisjärven pitäjän alueella) Syvärin
pohjoispäähän lännestä laskevan Urimanjoen varrella.
Toiminta lakkasi 1857.
Urinatores (lat. iirinä’tor = sukeltaja),
sukeltajat, ks. Peräjalkaiset.
Urjala (ruots. Urdiala). 1. Kunta,
Hämeen 1., Tammelan kihlak.,
Urjalan-Akaan-Kylmä-kosken nimismiesp.; kirkolle Urjalan
rautatieasemalta 5 km. Pinta-ala 537,5 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 13,859 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 838 ha, puutarha-ala 22.8 ha).
Manttaalimäärä 56,416», talonsavuja 264.
torpan-savuja 365 ja muita savuja 683 (1907). 10,896 as.
(1915) ; 2,340 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona l,584:llä, teollisuus 280:1111 (1901).
1.440 hevosta, 4,970 nautaa (1914). —
Kansakouluja (1916) 18, joista vanhin alkanut
toimintansa (Iminolassa) n. s. Lancaster-kouluna 1858.
Säästöpankki. Kunnanlääkäri.
Kunnaneläinlääkäri. Apteekki. Kunnansairaala. —
Teollisuuslaitoksia : Nuutajärven lasitehdas (ks. N u u t
a-järvi, 2), Maunulan salia, Nokoorin saha ja
mylly, Matkun rullatehdas, Hakkilan
sähkölaitos, Uotila & Perhon meijeri, Huhdin
sterilisee-rausmeijeri, osuuskunta »Myllyn" moottorimylly,
Hakkilan mylly, Nuutajärven polttoturvetelulas
ja Heikkilän turvepehkutelulas. —
Muinaismuistoja: Vanhan järven kivikautinen asuinpaikka. —
Vanhoja kartanoita: Nuutajärvi, Matku,
Ilon-kola, Kreivilä ja Maunula. — 2. Seurakunt a,
konsistorillinen, Porvoon hiippak., Tammelan
rovastik.; alkujaan Akaaseen kuulunut kappeli
(perustettu jo ennen v:tta 1540), omana
klua-kuntana ainakin v:sta 159Ö. Kirkko puusta, rak.
1806. [Tampereen Sanomain »Urjalan numero"
(1911, N :o 110 A ja B).] — 3.’
Rautatieasema (IV 1.) Toijalan-Turun radalla,
Kylmäkosken pysäkin ja Matkun aseman välillä,
19 km Toijalasta, 109 km Turkuun; etäisyys
Helsingistä 166 km. /,. Jl-nen.
Urk, saari Alankomaissa, Zuiderseessä, 80 ha,
2,719 as. (1905). — Matala, lännessä 8 111, idässä
vain 0,i-0,s m yi. merenp. Asukkaat
harjoittivat kalastusta.
Urkuharmoni ks. Harmoni.
Urkujenpolkija ks. U r u t.
Urkumetalli, urkupilleihin käytetty tinan ja
lyijyn sekoitus. Heleämpää sointia varten
käytetään runsaasti tinaa (70-75 %), tummempaan
riittää vähempikin määrä (50-60 %). I. K.
Urkupiste on pitkä sävel, joka jatkuvasti soi
yhden tai useamman säkeen ajalla, muiden
äänien yhtyessä vaihteleviksi ja u:stä
riippumattomiksi soinnuiksi. Vain alkaessaan ja
päät-tyessään tulee u:n soinnullisesti sopeutua toisiin
ääniin. U. sijaitsee tav. alimmassa äänessä, mutta
voi myös esiintyä ylimmässä tahi jossakin
keskiäänessä. U:nä käytetään tav. sävellajin
perus-tahi huippusäveltä, joskus molempia yhtaikaa.
I. K.
Urkuri, kirkolliseen jumalanpalvelukseen
kuuluvan urkusoiton suorittaja. Suomen useimmissa
maaseurakunnissa lukkarit toimivat myö’i u:eina.
Suuremmissa kaupungeissa taas u.-virat ovat
itsenäisiä. — Urkurikoulut ks.
Lukkari-ja urkurikoulut. I. K.
Urmia (Urumiah, Urnmieli). 1. Kaupunki
Länsi-Persiassa, Azerbeidzanin maakunnassa,
puutarhojen ympäröimä, viljavalla tasangolla n. 20 km
U:n-järven länsipuolella, lähellä Turkin
Armee-nian rajaa; n. 30,000 as. — Sitadelli,
muutamia vanhoja moskeioja. Nestoriolaisen piispan
istuin; nestoriolaisen lähetyksen pääpaikkoja.
Viedään kuivattuja hedelmiä ja tupakkaa. —
Mainitaan Zoroasterin syntymäkaupunkina. —
2. Edellämain. kaupungista nimensä saanut järvi
(turk. Urmi göl) Länsi-Persiassa. Azerbeidzanin
maakunnassa, 1,330 m yi. merenp., 11. 125 km
pitkä pohjoisesta etelään, 85 km leveä lännestä
itään, n. 4,700 km2, keskisyvyys 6 m, suurin
syvyys 15 m. Suuruus 011 huomattavasti
vaihdellut, v:sta 1892 se on kasvamassa. Ympäristö
tasankoa. U:aan laskee 14 isompaa jokea.
Saaret (6 suurehkoa) asumattomia. Järven vesi 011
melkein yhtä suolaista kuin Kuolleen-meren.
Eläimistöä edustavat vain muutamat
ävriäis-lajit. — U. on todennäköisesti mioseeniaikaisen
Välimeren jäte. — Vanhalla ajalla U. mainitaan
Malianus Lacvs ja Spaula nimisenä. E. E. K.
Urna ks. U u r n a.
Urodela, hännälliset 1. pyrstölliset
sammakkoeläimet, ks. S a 111 111 a k k o e 1 ä i m e t.
Urogenitaalielimet (kreik. uron = virtsa, ja
g e n i t a a H t = sukupuolielimet),
selkärankaisten virtsaneritys- ja sukupuolielimistä käytetty
yhteisnimitys, perustuu mainittujen elinten
läheiseen yhteyteen, mikä etenkin ilmenee niiden
käytävien synnyssä, ks. Munuaiset. Sikiö ja
Sukupuolielimet. — Myös useiden
selkärangattomien vastaavista elimistä voi
u.-nimitystä käyttää; niilläkin nim. samat käytävät
voivat toimia molempien kysymyksessä olevien
elimistöjen palveluksessa j. n. e.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
