Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Urolithiasis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
273
Urolithiasis—Uruguay
274
Urolithiasis (kreik. iiron - virtsa, ja lithos =
kivi), virtsakivitauti, ks. V i r t s a k i v e t.
Urometri (kreik. uron - virtsa, ja metron =
mitta), koje, jolla määrätään virtsan
ominaispaino.
Uronjoki 1. Lapväärtinjoki, joki
Eteläpohjanmaalla, alkaa kahdella haaralla, joista
pohjoisempi lähtee Uronjärvcstä Kauhajoen pitäjästä,
eteläisempi, Isojoki, Isojoen pitäjän itäosista;
nämä molemmat latvahaarat yhtyvät n. 8 km
koilliseen Isojoen kirkolta. U. juoksee
mutkitellen, koskirikkaaua länttä ja luodetta kohti
n. 60 km:n pituisena ja laskee Lapväärtin
pitäjässä merenlahteen n. 5 km kaakkoispuolella
Kristiinankaupunkia. U:n suurin sivujoki on
vasemmalta laskeva Ivärjenjoki.
Huomattavampia koskia 23, joissa 15 myllyä, 6 sahaa.
U. tuo mereen korkean veden aikaan 102 m3
vettä sek:ssa, matalanveden aikaan 7 m3. —
Ravunpyynti U :ssa on vanhastaan tunnettu
tuottavana sivuelinkeinona. L. H-nen.
Uroskopia (kreik. iiron = virtsa, ja skotin
-katsoa), virtsatutkimus.
Urotropiini (formiini, heksametylentetramiini),
väritön, jauhontapainen, veteen helposti
liukeneva aine, jolla on kyky ruumiissa saattaa
kiteytynyttä virtsahappoa liukenemaan ja siten
ruumiista poistumaan. U. on voimakkaasti
bakteereja tappava, minkä vuoksi se on saanut
laajan käytännön lääkkeenä varsinkin
virtsarakko-katarreissa bakteerien saastuttamien
virtsatiehyiden ja ruumiissa olevan virtsan
desinfisioi-miseksi. M. O-B.
Urpalanjoki, n. 75 km pitkä joki, alkaa
Salpausselän eteläpuolelta, Luumäen pitäjässä
sijaitsevasta Urpalanjärvestä, juoksee mutkitellen
etelää ja kaakkoa kohti, muodostaa
keskijuoksul-laan 3 huomattavampaa järveä (Pitkäjärvi,
Suuri-järvi ja Salajärvi) ja laskee mereen,
Urpalan-lahteen Virolahden pitäjän itäosassa.
Huomattavimmat kosket: Myllykoski (Pitkäjärven
yläpuolella) 69 lievosv. keskiveden aikaan (saha ja
mylly) ; Joutsenkoski 232 hevosv. (Tirvan
tehtaan o.-y:n mylly, kimröökkitehdas ja
tynnyrin-vannehtimo) ; Salajärvenkoski 224 hevosv. (saha,
mylly ja puunjalostustehdas) ; Myllykoski
(Kava-lanjärven alapuolella) 87 hevosv. (mylly).
–U. tuo mereen keskiveden aikaan 2 m3 vettä
sek:ssa (korkean veden aikaan 22 m3, matalan
veden aikaan 0,6 m3. — U:n suulla sijaitsee
Ala-urpalan kartano. L. Tl-nen.
TJrpiainen (Acliantis (Fringilla) linaria),
13-15 em pitkä, harmaanruskea peipposlintu.
Päälaki ja koiraan rinta
punaiset, kurkku ja nokan
ympärys mustat, alapuoli
vaaleanharmaa. U. pesii
kaikissa Pohjois-Jäämerta
ympäröivissä maissa aina
puurajaan saakka, Suomessa
etupäässä Lapissa ja
Poh-jois-Suomessa. Pesä
matalissa puissa ja pensaissa,
risuista tai heinänkorsista
rakennettu, sisältä
höyhenillä tai haivenilla vuorattu.
Syksyllä, talvella ja keväällä
u :t syövät lepän ja koivun
siemeniä, esiintyen silloin yleisesti Etelä-Suomes-
Urpiainen.
sakin. Laji jaetaan useihin vaikeasti toisistaan
erotettaviin alalajeihin (useat tutkijat pitävät
eräitä niistä itsenäisinä lajeina). Meillä
tavataan, paitsi päämuotoa, Siperian u. (A. I. sibirica)
ja Holböllin u. (A. I. Ilolboelli). E. M-o.
Ursidse ks. Karhu t.
Ursin [-%’n]. 1. Nils Abraham af U.
(1785-1851), lääkäri; tuli ylioppilaaksi 1805,
lääketiet, lisensiaatiksi 1812, kirurgian ja
lapsenpäästöopin apulaiseksi 1813; oli yleisenä
rokottajana 1813-24; 1825-46 anatomian ja fysiologian
professorina, 1839-45 yliopiston rehtorina;
aateloitiin 1845. Hänestä on „Ursinin kallio"
saanut nimensä.
2. Nils Robert af U. (s. 1854),
koulumies, yhteiskunnallinen toimihenkilö; ollut
opettajana m. m. Viipurissa ja Turussa. U. oli
1880-luvulla Suomen työväenliikkeen herättäjiä ollen
m. m. Viipurin työväenyhdistyksen perustajia ja
1899 perustetun työväenpuolueen hallinnon
ensimäinen puheenjohtaja; oli sääty valtiopäivillä
aatelissäädyn jäsenenä, valittiin 1907
yksikama-risen eduskunnan jäseneksi ja varapuhemieheksi;
julkaissut m. m. »Työväenkysymyksiä" I-V
(1897-1905), ,,Työväenkysymys Suomessa" (1902),
,,Saksan sosiaalidemokratia" (1909).
Urso, urson 1. Kanadan piikkisika
(Erethizon dorsatum), piikkisikojen heimoon
kuuluva, puissa kiipeilevä jyrsijä. Ruumis paksu ja
kömpelö, pituus n. 60 cm, häntä lisäksi 20 cm.
Ruskean, mustan ja valkean sekainen karvapeite
tiheä ja pitkä, koko selkäpuolella karvan seassa
piilossa n. 8 cm pitkiä piikkejä. U. tavataan
Pohjois-Ameriikan metsäseuduissa ja tekee suurta
vahinkoa kuorimalla pitkillä, terävillä kynsillään
puut paljaiksi — yhden ainoan u:n väitetään
täten vuodessa tuhoavan satoja puita. Nykyisin
u. kuitenkin on laajoilta aloilta hävitetty
melkein sukupuuttoon. I. V-s.
Ursula, naispyhimys, legendan mukaan
brittiläinen kuninkaantytär, joka antautuakseen
Kristukselle ja välttääkseen avioliittoa pakanan
kanssa seuroilleen (11,000 neitsyen kanssa,
alkuansa vain yhden UndeCima nimisen seuralaisen)
pakeni Kölniin, missä hunnilaisjoukko heidät
kaikki tappoi (v. 430). Pyhän Ursulan 1. 11,000
neitsyen päivä oli 21 p. lokak. K. G.
Ursus ks. Karhut.
Urtica ks. Nokkonen.
Urticaria ks. N o k k o s k u u m e.
Urubainba, kaupunki (2,000 as.) Perussa,
Cuzco-joen varrella, 2,915 m merenp. yläp.
Lähistöllä merkillisiä muinaisintiaanilaisia
rakennusten raunioita.
Uruguay
gva’ij. 1. Joki Etelä-Ameriikan
kaakkoisosassa, Brasiliassa sekä sen, U:n valtion
ja Argentiinan rajalla, alkaa Brasiliassa, Santa
Catharinan valtiossa kolmen, Serra Geralilta
lähtevän latvajoen yhtymisestä, virtaa läntistä,
Brasilian ja Argentiinan rajajokena lounaista
sekä U:n valtion ja Argentiinan rajajokena [-melkein eteläistä pääsuuntaa, laajenee Fray
Ben-toksen kohdalla 11-17 km leveäksi, säilyttäen
semmoisen leveyden 130 km 1. suuhunsa asti, jossa
se yhtyen Parana-jokeen muodostaa La Platan
suppilonmuotoisen suulahden; 1,580 km.
Suurimmat lisäjoet: Mirinay oik., Ijuhy Guazfi, Ybicuy
Guazu ja Rio Negro vas. Kuljettava suurilla
höyryaluksilla Salto Granden, pienemmillä höyry-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
