Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudinkivi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
I
311
Uudisviljelys—Uukuniemi
312
viistoon haavan,joka kulkee edestä taaksepäin,
syntyy irroitetusta liuskasta uusi pää, jos taas
leikkaus kulkee takaa eteenpäin, syntyy uusi pyrstö
(kuva 2 d). Kastemadon pienistä kappaleistakin,
joissa on muutama segmentti, kasvaa uusi eläin
(kuva 3). Tällöin saattaa muodostua uudelleen
elimiä, kuten esim. suu,
aivot, sukupuolielimet
y. m., joita kyseessä
olevassa kappaleessa ei
lainkaan ole. Meritähtien
irtileikatut haarat,
käsivarret" kasvavat
uudelleen, saattaapa yhdestä
haarasta syntyä uusi
eläin. Tällöin haavasta
kasvaa neljä uutta
haaraa, alkuperäinen haara
jää viidenneksi.
Äyriäisen pihtijalat kasvavat
uudestaan. Muutamilla
äyriäisillä kasvaa
poistetun silmän sijaan
tuntosarvi. Myöskin
hyönteisillä voi hukattu jalka
kasvaa uudestaan.
Vaippaeläimen kappaleista
syntyy uusia eläimiä;
nuoren vaippaeläimen
irtileikattu kiduskori muuttuu
ensin muodottomaksi palloksi, jossa ei ole mitään
organisatsionia havaittavissa ja vasta sitten siitä
täydellisen uudistuksen kautta syntyy uusi eläin.
Sienieläimiä ja polyyppeja saattaa hajoittaa muo
dottomaksi massaksi, joka on kokoonpantu
irroi-tetuista soluista ja nämä yhtyvät ja
muodostavat jälleen uuden eläimen. Myöskin
luurankoi-silla esiintyy u :yä. Jo 1768 Spallanzani näytti
toteen, että salamanterin raaja täydellisesti
regeneroi vaikkapa leikkaisi hartiankin pois.
Sammakkoeläimillä on ylipäänsä hyvin suuri u.
Sammakon toukalle sama takaraaja kasvaa
leikkauksen jälkeen aina uudestaan; eturaaja sensijaan ei
aina uudistu. Usein syntyy regeneratsionin kautta
yhdestä aiheesta kaksi raajaa, jotka ovat
toistensa peilikuvat. Tämä ilmiö riippuu luultavasti
siitä, että leikkauksen kautta se aihe, josta raaja
uudistuu, on tullut halaistuksi. Jos sammakon
toukan pyrstönpää leikataan viistoon poikki,
tapahtuu regeneratsioni kohtisuoraan haavaa
vastaan, joten uudestaan syntynyt osa muodostaa
kulman jälelle jääneen osan kanssa. Pitämällä
koe-eläintä virtaavassa vedessä, joten se on
pakotettu alinomaan liikkumaan, saadaan kuitenkin
yllämainitulla tavalla leikattu pyrstö kasvamaan
normaaliseksi. Sisiliskon poikkileikattu häntä
kasvaa helposti uudestaan. Linnuilla ja
imettäväisillä on ylipäänsä hyvin heikko u.;
ainoastaan pienemmät iho- ja luuosat y. m. kasvavat
uudestaan. — Kun esim. salamanterin
poikkileikattu raaja uudistuu, tapahtuu se siten, että
jälelle jääneestä ihosta syntyy ihoa, luusta luuta,
lihaksista lihaksia j. n. e. Kun sitävastoin
salamanterin toukalta poistaa silmän linssin,
syntyy tämä uudestaan iriskalvon reunasta, eikä
sarveiskalvosta, niinkuin sen alkujaan tapahtuneen
kehityksen perusteella saattaisi odottaa. Tätä
ilmiötä, jolloin elin syntyy aivan oudosta
solukosta, sanotaan heteromorfoosiksi. —
Muutamista eläimistä tiedetään, että ne ajoittain,
ilman ulkoapäin kohdannutta väkivaltaa
itsestään irroittavat osia ruumiistaan, joista osista
syntyy uusi eläin (a u t o t o m i a,
itsensäpaloit-telu). Tällaisia ovat esim. meritähdet, joilta
haarat irroittuvat, muutamat madot, jotka
katkeavat poikki, y. m. Tämä ilmiö muistuttaa
suvu-tonta lisääntymistä.
Regeneratsioni-ilmiön syyt ovat vielä monessa
suhteessa epäselvät. Vitalistit näkevät siinä
erikoisen elinvoiman ilmaisun. O. Hertwigin y. m.
mukaan se johtuu siitä, että kukin solu sisältää
latenttina lajin kaikki ominaisuudet, joten ne
jouduttuaan uusiin olosuhteisiin ja uusien
vaikutusten alaisiksi, saattavat jatkaa kehitystään
ja täten saavuttaa vahingoitetulle
organismille-jälleen elinten välisen tasapainon. [E. Korschelt,
„Regeneration" (Handvvörterbucli der
Naturwis-senschaften, 1913) ; D. Barfurth, „Erselieinungen
der Regeneration bei Wirbeltierembryonen";
Hert-wig, „Handbuch der Entwickelungslehre, 1906.],
G. E.
Uudisviljelys ks. U u t i s v i 1 j e 1 y s.
Uuksu, 3 väkirikasta kylää Ylä-U., U. ja
Ala-U. Salmin pitäjässä Uuksunjoen suussa.
Lähellä Ala-U:ua, Kaidassa, on valtion
halko-laitos.
Uuksunjoki alkaa lukuisista pikku
järvistä-Soanlahden, Korpiselän ja Suistamon
rajakul-mauksen seuduilta; virtaa useiden latvaliaarojen
yhdyttyä luonnonihanien Salmenjärven ja
Uuksu-järven läpi kaakkoa kohti, kunnes
keskijuoksul-laan tekee laajan mutkan etelää ja kaakkoa
kohti, laskien viimemainittuun suuntaan
Laatokkaan, Uuksunlahden pohjaan. U. tuo Laatokkaan
keskiveden aikaan 15 m3 vettä sek:ssa, korkean
veden aikaan 45 m3 ja matalan veden aikaan
5 in3. U. muodostaa 6 huomattavampaa koskea,
joista mainittavimmat ovat Kivikulman koski
(1,020 hevosv. keskiveden aikaan) ja
Uuksun-koski (960 hevosv.). — U:n suulla sijaitsevat
Uuksun kylät. L. H-nen.
Uukuniemi (ruots. Uguniemi). 1. K u n t a,
Viipurin 1., Sortavalan kihlak., Uukuniemen
nimismiesp.; kirkolle, joka sijaitsee Pyhäjärven
etelärannikolla, Nivan rautatieasemalta 33 km.
Pinta-ala 511,: km2, josta viljeltyä maata (1910)
4,604 ha (siinä luvussa luonnonniityt 1,856 ha,
viljaakasvava kaskimaa 152 ha). Manttaalimäärä
30,7t, talonsavuja 585, torpausavuja 39 ja muita
savuja 619 (1907). 5,820 as. (1915); 847
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona 660:llä
(1901). 702 hevosta, 3,066 nautaa (1914). —
Kansakouluja 7 (1916). Kunnanlääkäri. Apteekki.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: A. J.
Tiaisen harmoouitehdas; Y. A. Mujusen mylly ja
kotitarvesaha; Niukkalan, Kummun ja
Mensu-vaaran osuusmeijerit. — 2. Seurakunta,
kon-sistorillinen, Savonlinnan hiippak., Sortavalan
rovastik.; 1500-luvulla U. kuului kappelina
Kurkijoen kreik.-katoliseen seurakuntaan,
muodostettiin 1617 (Stolbovau rauhan jälkeen) omaksi
luterilaiseksi seurakunnaksi, jolla oli oma khra
ainakin v:sta" 1632. V:sta 1637 alkaen oli U.
yhdessä Kesälahden alueen kanssa, Kesälahden
kirkko emäkirkkona, mutta 1700 tuli U.
emä-kirkoksi ja Kesälahti sen kappeliksi.
Uudenkaupungin rauhanteossa 1721 U. joutui Venäjän
puolelle rajaa, kuu taas Kesälahti jäi Ruotsin
Kuva 3. Kastemato
(Lumbri-cus rubellus), jonka
irtileikatun pään takaosasta
regeneratsioni tapahtuu. A, B, C
eri vanhoja asteita, r
regeneroiva osa. (Korscheltin
mukaan).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
