Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uumaja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
313
U u m aja— U u rteisval as
314
puolelle ja se muodostettiin silloin myös omaksi
khrakunnaksi. — Kirkko puusta, rak. 1793, korj.
perin pohjin 1853. L. II-nen.
Uumaja (ruots. TJmed, myös TJme), kaupunki
Pohjois-Ruotsissa, Länsipohjassa, tasangolla
Uumajanjoen pohjoisrannalla 18 km merestä,
pääradalta tulevan haararadan varrella,
Vester-bottenin läänin pääkaupunki; 5,939 as. (1911).
— Vähän huomattavia rakennuksia. Silta joen
poikki. Korkeampi yleinen oppilaitos.
Harjoitetaan kauppaa ja merenkulkua. Syvemmällä kuin
2,8 m kulkevat alukset eivät pääse U:aan asti,
vaan pysähtyvät johonkin ulkosatamaan
(Holm-sund, Djupvik, Sandvik, Bredskär). — U. per.
1622. Alkoi kehittyä vasta 1700-luvun lopulla,
saatuaan tapulioikeudet. Palanut monta kertaa,
viimeksi 1888. Venäläiset hävittivät sen toukok.
1720. Suomen sodan aikana alettiin Suomen
armeiasta elok:n lopulla U:aan viedä sairaita ja
haavoittuneita, joista U:ssa hoidon puutteessa
suuri osa kuoli, 1808 v:n lopulla kaikkiaan
1,115 miestä, joista lähes puolet suomalaisia.
Uumajanjoki (ruots. TJme älf),
Pohjois-Ruotsissa, Vesterbottenin läänissä, alkaa Norjan
rajalla olevasta Öfver-Uman 1. Stora Umevatten
nimisestä, 38 km pitkästä tunturijärvestä,
virtaa kaakkoista pääsuuntaa, muodostaen
matkallaan pitkiä, kapeita järviä (suurin 65 km pitkä,
2-6 km leveä Stor-Uman), mutta verraten vähän
putouksia ja koskia (huomattavin Fällforsen
suupuolella, Vännäsin pitäjässä) ja laskee
vuono-maisen suun kautta Pohjanlahteen
(Merenkurkkuun) ; n. 380 km, vesialue 27,000 km2.
Suurimmat lisäjoet Juktälfven ja Vindelälfven,
molemmat vas. — Kalarikas. Suupuolessa
olevien matalikkojen takia suuremmat alukset eivät
pääse edes Uumajan kaupunkiin, 18 km merestä.
E. E. K.
Uuni on yleensä laite, jonka tarkoituksena
on joko välittömästi tai välillisesti lämmittää
Asuin-, työ- y. m. huoneita, antaa taloudessa ja
teollisuudessa tarvittava poltto-, sulatus- tai
kuumennuslämpö, ks. L ä m m i t y s 1 a i t o k s e t,
Kaakeliuuni, Keittolaitrokset,
Tuli-pesä, Höyrykattila, Rauta,
Kuilu-uuni, Sähkölämmitys,
Salpietari-teollisuus, Saviteollisuus,
Tiili-teollisuus, Terva, Tervanpoltto,
Kalkkiuuni.
Uunilintu (Pliylloscopus) ks. Kerttuset.
Uunilämmitys ks.
Lämmityslaitok-s e t.
Uunisaaret, Pohj.- ja Etel.-U., 2 Helsingin
kaupungille kuuluvaa pientä saarta Merisataman
kaakkoisreunustalla, Liuskasaaren koillispuolella;
vuokratut Suomen väri- ja vernissatehdas o.-y:lle,
jolla on saarissa tehtaansa. ’
Uuraan salmi 1. Uuras (ruots. T r ä, n
g-sund), kapea salmi Viipurinlahden suulla,
12 km Viipurista, Viipurin kaupungin
ulkosatama ja tärkeä (varsinkin puutavaran)
lastauspaikka. Satamaan pääsevät
suurim-matkin merialukset. Hotelli, höyrylaivalaitureita,
ven. pattereita, tulliasema, luotsipaikka
(Ravansaaren, Ryövälinniemen ja Tuppuransaaren
luotsiasemat). — U. s. on tunnettu Kustaa III:n
sota-retkestä Suomen lahdella 1790 (ks. Kustaa III,
palsta 131, „Viipurin kujanjuoksu").
Myöhemmistä sotatapahtumista U. s:n luona mainitta-
koon meritaistelu englantilaisen ja venäläisen
sotalaivaston välillä heinäk. 1855.
Uurainen (ruots. U u r a i s). 1. K u n t a,
Vaasan 1., Laukaan kihlak., Äänekosken-Uuraisten
nimismiesp.; kirkolle Jyväskylästä 38 km.
Pinta-ala 339,4 km2, josta viljeltyä maata (1910) 3,072 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 1,270 ha,
viljaakas-vava kaskimaa 34 ha). Manttaalimäärä 121/4,
talonsavuja 108, torpansavuja 138 ja muita
savuja 98 (1907). 3,183 as. (1915); 597
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona 486 :11a
(1901). 323 hevosta, 1,310 nautaa (1914). —
Kansakouluja 4 (1916). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Mattilan ja Vahvakosken sahat;
Vahvakosken, Kylmäkosken ja Myllykosken
myllyt. — 2. Seurakunt a, konsistorillinen,
Porvoon hiippak., Jyväskylän rovastik.; perustettu
arm. luvalla 2 p. syysk. 1801 Saarijärveen
kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi, jonka nimenä
alkuaikoina oli Minkilä ja myös Kuukkajärvi,
muodostettiin kappeliksi keis. käskykirj. 22 p:ltä
helmik. 1856, määrättiin erotettavaksi omaksi
khrakunnaksi keis. käskykirj. 10 p:ltä helmik.
1868, mikä toteutui 1886. — Kirkko puusta, rak.
1804, korj. perinpohjin 1904-05. L. R-nen.
Uuras ks. Uuraansalmi.
Uurna (lat. urna), ruukku; kivestä, savesta
tai metallista valmistettu hautamalja, jossa
poltetun ruumiin tuhka säilytetään; malja tai muu
astia, johon vaaliliput lasketaan. U:iin
haudattiin esihistoriallisina aikoina usein ja monilla
eri alueilla poltettujen vainajain tuhka.
Tällaisten hauta-u:ien joukosta ovat erikoisen
merkillisiä kasvouurnat, joiden ulkopintaan oli kuvattu
ihmiskasvot ja jotka välistä
kokonaisuudessaankin kuvasivat ihmistä. Niitä tunnetaan m. m.
vaskikauden Troiasta, ja alkavalla rautakaudella
m. m. etruskein ja nyk. Itä-Preussin alueelta,
ks. Hauta; vrt. Huoneuurna ja
Savi-teollisuus. A. M. T.
Uurroslaakso on jokilaakso, joka katkaisee
eteensä sattuvan vuorenselän tai ylänköinään.
Se saattaa syntyä esim. siten, että seutu ennen
on ollut tasankoa, johon sittemmin on kohonnut
ylänkö, ja kohoamisen kuluessa on juokseva vesi
samalla uurtanut uomansa syvemmäksi sitä
myöten kuin kohoaminen on edistynyt, tai myös on
joen yläjuoksun ympäristö, ollen muodostunut
pehmeämmistä vuorilajeista, kulunut syvemmälle,
kun taas alajuoksun varret ovat jääneet ylängöksi.
P. E.
Uurteet kallioissa ovat jääkautisen
manner-jään tekemiä naarmuja tai vakoja. Niitä
nähdään etenkin kallioitten pyöristyneillä
vasta-sivuilla. U:den suunta ilmaisee maajään
liikkumissuunnan paikan ylitse, vrt. Jääkausi.
P. E.
Uurteisvalas, nimitys, jota käytetään niistä
hetulavalaista, joilla ruumiin vatsapuolella suusta
yli puolivälin ruumiin pituutta kulkee
yhdensuuntaisia pitkittäisuurteita. U:liin kuuluvat sen
mukaan Balcenoptera- ja Megaptera-suvut.
—Erityisesti on u. nimeä käytetty Balcenoptera
mus-CMiMS-lajista. Se on n. 25 m pituiseksi kasvava,
ruumiinmuodoltaan solakimpia ja siten
nopeimpia valaita. Ravintona lienevät pääasiassa kalat.
U. asustaa Atlantin pohjoisosissa ja
Pohjois-Jäämeressä, etenkin Novaja Zemljan ja
Huippuvuorten ympärillä. Nopeutensa vuoksi sitä on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
