Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uumaja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
315
Uurtokone
Uusi-Englanti
316
verraten vaikea pyydystää; sen arvo on pienempi
kuin sukulaistensa sini- ja sillivalaan. vrt.
Valaat.
Uurtokone ks. Pistokone.
Uusdarvinismi, neodarvinismi, ks. P o 1 v e
u-tumisoppi, palsta 798.
Uusfilologinen, uudemman filologian, etenkin
n. s. uusien kielten ja kirjallisuuksien- tutki
musta koskeva. Vaikka nimitys »uudempi
filologia" oikeastaan on vastakohta klassilliselle
filologialle 1. latinan ja kreikan kielen sekä
kirjallisuuden tutkimukselle, käytetään sitä
rajoitetussa merkityksessä vain
germaanilaisten ja ro nx aa ni laisten kielten,
varsinkin saksan, ranskan ja englannin kielen
tutkimuksesta. Saksassa se kohdistuu etupäässä
romaa-nilaisiin kieliin ja englantiin. II. S-liti.
Uusfilologinen yhdistys, jonka tarkoituksena
on edistää saksan, ranskan ja englannin ’kielen
sekä kirjallisuuden tutkimusta ja samalla olla
yhdyssiteenä näitten kielten opettajien ja
opettajattarien välillä, aloitti toimintansa
uusfilologisena klubina 15 p. maaliskuuta 1887 ja
muodostui varsinaiseksi laillistetuksi seuraksi 1891.
Yhdistyksellä on kaksi julkaisusarjaa, toinen
yksinomaan tieteellinen, ajoittain ilmestyvä
»MSmoires de la Sociöte nöo-philologique de
Helsingfors", josta on ilmestynyt kuusi nidettä
vv. 1893, 1897, 1902, 1906," 1909 ja 1917, sekä
toinen osittain tieteellinen, osittain
kasvatusopillinen aikakauslehti »Neuphilologische
Mit-teilungen", joka ilmestyy vuosittain 8:na
numerona. Jälkimäisestä julkaisusta, joka myöskin
sisältää erityisen arvosteluosaston ja
yhdistyksen pöytäkirjat, on tähän asti ilmestynyt (alkaen
v :sta 1899) 17 vuosikertaa (toimittajat: A.
Wallensköld ja H. Suolahti). Uusfilologisen klubin
ja yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet
lehtori G. Biaudet (1887-90), prof. W. Söderhjelm,
jonka aloitteesta Uusfilologinen klubi
perustettiin (1890-1902), prof. A. Wallensköld (1902-13,
1914-) ja prof. H. Suolahti (1913-14). Lyhyt
selonteko yhdistyksen toiminnasta
aikakauslehdessä »Neuphilologische Mitteilungen" 1912,
n:o 1, s. 1-5. H. S-hti.
Uushopea ks. U u s i h o p e a.
Uushumanismi (ks. Humanismi), 18:nnella
vuosis. herännyt kasvatusopillinen pyrkimys, jota
edustavat m. m. Gesner, Ernesti, Heyne ja joka
päämääräkseen asetti latinakoulun uudistamisen
panemalla enemmän painoa sisällykselle ja
kasvatuksen kehittävään puoleen vastoin useiden
filantropistien yksipuolista hyödyntavoittelua.
Uusi . . . ., maant., ks. myös N e u.....
New...., Novo....
Uusi aika. Tätä nimitystä käytetään siitä
maailmanhistorian osasta, joka ulottuu keskiajan
(ks. t.) lopusta meidän päiviimme asti. U:n a:n
katsotaan alkavan v:n 1500 tienoilta; sen
alkuvuotena pidetään milloin Ameriikan löydön
vuotta 1492, milloin uskonpuhdistuksen
alkamisvuotta 1517. U:n a:n historia jaetaan kolmeen
pääaikakauteen, joiden toisistaan erottajina
pidetään Westfalenin rauhaa (1648) ja Ranskan
suuren vallankumouksen puhkeamista. Ensiinäisellä
aikakaudella kehityksen määrääjinä ovat
suuret maantieteelliset löydöt ja
uskonpuhdist ti s. Viimemainittua vastaan
nousi jesuiittain johtama katolinen r e a k-
t s i o n i; tämän seurauksena oli sarja
uskonsotia, joita käytiin 1600-luvun keskivaiheille,
jolloin uskonnolliset näkökohdat alkoivat
kansainvälisessä politiikassa joutua syrjään. Toisen
aikakauden (1648-1789) tunnusmerkkinä
valtioiden sisällisissä oloissa oli hallitsijan vallin
kehittyminen useimmissa maissa
itsevaltiudeksi ja merkantilistisen
talouspolitiikan noudattaminen (ks.
Merkantiili-järjestelmä). Eräiden valtain, varsinkin
Ranskan, pyrkimys laajentaa alueitansa muiden
kustannuksella synnytti joukon sotia ja piti
vireillä jo. aikaisemmin herännyttä
valtiollisen tasapainon harrastusta. 18:uuella
vuosisadalla tapahtui myöskin Englannin ja
Ranskan välillä suuri kamppailu merien ja
siirtomaiden herruudesta päättyen edellisen
voitoksi. Ruhtinasten itsevaltiuden rinnalla esiintyi
henkinen taantumus, joka ilmeni
protestanttisissa maissa oikeaoppisuutena, katolisissa
jesuiittain vaikutuksessa. Mutta sittenkuin
Englannissa valtiollinen ja uskonnollinen vapaus oli
turvattu v:n 1688 vallankumouksella, esiintyi
1700-luvulla vapausliike, joka ilmeni varsinkin
valistusfilosofiassa. Sen aatteita
toteuttivat osaksi eräät »valistuneet"
itsevaltiaatkin, mutta perinpohjaisen uudistuksen toi
mukanaan vasta Ranskan suuri vallankumous (1789)
vapauden ja yhdenvertaisuuden aatteiden
toteuttajana. Uusimman ajan historiaan ovat
painaneet leimansa voimakkaat valtiollisen ja
uskonnollisen vapauden
pyrkimykset, kansallisuusriennot ja
monenlaiset yhteiskunnalliset liikkeet, joista
huomattavin 011 nykyajan työväenliike. [Stieve,
»Die Perioden der Weltgeschichte" (teoksessa
»Abhandlungen, Yorträge und Reden") ; G. NYolf,
»Einfuhrung in das Studium der ueueren
Geschiclite"; »The Cambridge modern history";
Schäfer, „Weltgeschiehte der Neuzeit" y. m.)
J. F.
Uusi alankomaalainen vesilinja,
Alankomaiden puolustusta varten valmisteltu, 60 km pitkä
varustuslinja, ulottuu Muidenistä (Zuiderzeestä)
Gorinchemiin (VYaalin varrelle), suunniteltu
idästäpäin tulevaa hyökkäystä vastaan. Sen
puolustuskyky perustuu keskimäärin 6 km leveään
tulvavesialueeseen, joka sulkulaitteet avaamalla
voidaan laskea veden alle.
Uusi-Amsterdam, nyk. New Yorkin valtiossa
olevalle Manhattanin saarelle 1613 perustettu
holl. siirtola, josta sitten kehittyi New Yorkin
kaupunki.
Uusi-Britannia (U u d e n-B r i t a n 11 i a n
saaristo), Bismarckin saariston (ks. t.) vanha
nimi.
Uusi-Englanti (engl. New England),
Yhdysvaltain koilliskulmassa olevain valtioiden
yhteinen nimitys. U.-E. käsittää nyk. seuraavat
valtiot: Connecticut, Maine, Massachusetts, New
Hampshire, Rhode Island, Vermont, yhteensä
171,932 km2, josta lähes puolet tulee Mainen
osalle, ja 7.059,361 as. (arv. 1915), josta yli
puolet Massachusettsin osalle. — U.-E. 011
Yhdysvaltain varhaimmin asuttuja alueita; se ei ole
erikoisen viljavaa, eikä liioin mineraalirikasta.
Maisemamuodot ovat vaihtelevia, metsiä 011 vielä
sangen paljo, varsinkin Mainessä. Ilmasto
talvella 011 kylmä meren läheisyydestä huolimatta,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
