Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusikartano ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
329 Uusikartano—Uusikaupunki 830
maan tuonti oli 1010 arvoltaan 12,? milj. mk.,
vienti 9,7 milj. mk. Pääkaupunki ja tärkein
satama 1854 perustettu Numfia (ks. t.), jonka
pitkin rannikkoa kulkeva rautatie (145 km)
yhdistää Bourailiin. -— U:n-K:n löysi Cook 1774.
Ranska otti sen haltuunsa 1853. Kartta ks.
A u s t r a a 1 i a.
Uusikartano 1. K a i d a n o j a (myös Kainu;
ruots. Nygärd), kartano Yläneen pitäjässä,
n. 7 km kirkolta kaakkoon.
Uusi Karthago ks. Karthago ja
Carta-g e n a.
Uusi-Kastilia ks. K a s t i 1 i a 2.
Uusikatolilaiset. 1. Eräs ransk.
kaunokirjallinen ryhmä, joka romanttiseen tapaan ihannoi
katolista kirkkoa ja sen laitoksia. Ryhmän
huomattavimmat kirjailijat ovat Feuillet,
Brune-tiöre, Bourget ja Coppöe. — 2. Mariaviittain
(ks. t.) lahko, jonka paavi 1907 julisti pannaan.
Uusikaupunki (ruots. Nystad). 1.
Merikaupunki Turun ja Porin läänissä 60° 47’45" pohj.
lev. ja 21° 22’30" it. pit.
Greeinv. Asukkaita 31 p.
jouluk. 1916 2,312 miestä
ja 1,995 naista, yhteensä
4.307, joista joku määrä
ruotsinkielisiä. U.
sijaitsee pienen, merestä
pistäytyvän lahden, n. s.
Kaupunginlahden
rannalla, johon laskee
kaupungin edustalla olevasta
pienestä
Ruokolanjär-vestä vähäinen puro.
U. on niitä harvoja,
merenrannikolla olevia
Suomen kaupunkeja, joiden takana ei ole joki-
laaksoa. Valtatielle, Uudenkirkon Männäisten
kylään, on matkaa 8 km. Kaupungin edustalla
on erittäin kaunis saaristo, jossa on
kaupunkilaisten huviloita. -— Vaikka kaupungin lähin
ympäristö on kallioista ja karua, on sen asema
kuitenkin verraten alava ja tasainen.
Ympäröiviltä mäiltä on kaunis näköala sekä itse
kaupunkiin että merelle. Vaikka U. on jo vanha
kaupunki, on se varsin säännöllisesti rakennettu,
sillä katujen leveys ja korttelien koko
määrättiin nykyiseen muotoonsa jo v. 1649. Vanhoja
rakennuksia 1700-luvulta on säilynyt, paitsi
joitakuita harvoja siellä täällä, vain n. s.
Blasie-holmassa ja Baltsarporissa. 1830- ja 1840-luvulta
on asutus levinnyt myös Sorvakon puolelle, ja
vielä myöhemmin on lähelle satamaa
muodostunut Kainpirtin työväen asuntoalue. — Huomat
tavia rakennuksia: vanha kirkko, joka alkuaan
on kivestä rakennettu 1623-29, mutta
myöhemmin kokonaan uudestaan rakennettu. Sakaristo
ja nykyään palotornina käytetty kellotapuli ovat
1700-luvulta. Nykyisin käytetään kirkkoa ja
sakaristoa museona. Uusi kirkko, joka on
verraten suuri ja komea, on rakennettu 1858-63
arkkitehti Chiewitzin piirustusten mukaan.
Alttaritaulu on Ekmanin maalaama. Muista
yleisistä rakennuksista mainittakoon raatihuone ja
vapaaehtoisen palokunnan talo. Yleisiä puistoja
on verraten vähän. Mainittakoon Rauhanpuisto,
Pränninmäki ja Palokunnankenttä. Pääkatu,
Alinen pitkäkatu, johtaa avaralle torille. —
Sähkö-valaistus. Kadut ovat osittain kivetyt.
Lokavie-märeitä on rakennettuna (1917) n. 1/5 koko
vie-märisuunnitelmasta. Rantalaitureita on kivestä
paalurustille rakennettu 650 m ja
puurakenteisia 1,200 m. — U:lle kuuluvista maa-alueista
kaupungin asema-alue käsittää 120 ha (josta
UUDENKAUPUNGIN ASEMAKARTTA
Uudenkaupungin vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>