Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusikartano ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
r
331
Uusikaupunki
332
Näköala Uudestakaupungista.
loutit 51,8 ha), viljelysmaat 270,is ha,
metsämaat 833,72 ha ja joutomaat 212,ie ha; yhteensä
l,436,o« ha.
U:n pääelinkeinona on ammoisista
ajoista ollut merenkulku, johon oivallinen
satama on hyvin sovelias. Entiseen aikaan
käytettiin satamana Kaupunginlahtea, mutta sen
käytyä liian matalaksi on sen ulkopuolella nykyisin
suurimmillekin laivoille riittävän syvä ja
saarten suojaama satama, joka jakautuu uiko- ja
sisäsatamaan. Edellisessä on vettä n. 121/2 m,
jälkimäisessä yli 7 m. Satamasta johtavat
seuraavat kulkuväylät eri suuntiin: 1) pohjoiseen
päin Lyökin (Lökö) majakan ohi Pohjanlahteen;
2) länteen päin Kirstan salmesta Isonkarin
(Enskär) majakan ohi Pohjanlahteen; 3) etelään
päin ennen Isonkarin majakkaa suoraan
Itämerelle. Höyrylaivalaitureita on n. s. Saunasilta
1,7 km päässä kauppatorilta; se on 65 m pitkä.
Veden syvyys laiturin vieressä on 4.2-5,5 m.
Luotsiasema on Vallihmäellä. U:n kauppalaivasto
on vielä nytkin melkoinen, vaikka kaupunki
rautatien puutteessa ei ole voinutkaan kilpailla
naapurikaupunkien kanssa kotimaisessa
tavaran-vaihdossa. Sen laivat kulkevat senvuoksi
enimmäkseen rahdissa valtameriltä. Viime aikoina on
myöskin entisten puisten alusten sijaan ruvettu
hankkimaan rautalaivoja. 31 p. jouluk. 1916
U:n kauppalaivastoon kuului yhteensä 23
purjealusta, joiden rek.-tonnimäärä oli 22,517.
Aluksista 11 oli yli 1,000 rek.-ton. vetoista.
Höyrylaivoja ei ole. V. 1913 kävi kaupungissa
ran-nikkoaluksia 242 ja rannikkohöyrylaivoja 337,
ulkomailta tulevia laivoja 44 ja ulkomaille
meneviä 54. U:sta on rauhanaikana ollut
jokapäiväinen laivakulku Turkuun ja päinvastoin ynnä
säännöllinen höyrylaivaliikenne myös pohjoiseen
päin.
Kauppa on paikkakunnan taloudelle
suuren-arvoinen. Enimmän viedään ulkomaille
puutavaroita (sekä saha- että veistotavaroita). V. 1912
oli muokattujen kivien vientiarvo 201.970 mk.
Myös kauroja on lähetetty Englantiin.
Suurimmat vientiliikkeet ovat Janhua o.-y., J. A.
Zaeha-riassen K:ni ja Knut YVallin (ent. Linden &
Wal-lin). — U:ssa asuu Espanjan kauppa-asiamies
ja Tanskan varakonsuli. — Pohjoismaiden
osakepankilla, Kansallisosakepankilla, Vaasan
osakepankilla ja Länsi-Suomen osakepankilla on
haarakonttorit. Säästöpankilla oli 31 p. jouluk. 1916
omia varoja Smk. 304.588:73; talletuksia Smk.
1,973,334: 36.
Teollisuus ei ole kulkuneuvojen puutteessa
voinut kehittyä. Teollisuuslaitoksista ovat
mai-nittavimmat Janliuan ja J. A. Zachariassen
& K:nin sahat, U:n veneveistämö
(,,uuskaupunki-laismalliset veneet"), ja vanha J. A.
Zachariassen & K min urkutehdas. Aikoinaan on
laivanrakennus ollut U:ssa huomattava. Tämä ala on
uudestaan päässyt vauhtiin, kun on perustettu
U:n ,,Laiva"-o.-y., jonka pääoma on 1 milj. mk.
ja joka rakennuttaa suuria puulaivoja. Suuri
telakka on viime vuosina seisonut, mutta nyt
aiotaan se uudestaan panna käyntiin. Kun U:n
lähellä on arvokkaita kivilajeja, on
kiviteolli-suus’hyvällä alulla. Sitä harjoittaa Suomen
kivi-teollisuus-o.-y., jonka pääkonttori on Helsingissä,
ja Kiviteollisuusosakeyhtiö Suomi (pääkonttori
U:ssa). Louhimoita on Vehmaalla ja U:n
saaristossa, kuten Putsaaressa ja Haiduksessa.
Kaupungissa on myös kaakelitehdas, nahkatehdas,
tiilitehdas, sähkölaitos (kaupungin), iso
pelti-sepänverstas ja kaksi polttimoa, paitsi
käsityö-laitoksia. — Maanviljelyksellä ja karjanhoidolla
on kaupungissa vielä tärkeä merkitys.
Paitsi tavallisia kunnallisia y. m. s.
virastoja ja laitoksia on U:ssa suuri
sähkö-lennätinkonttori, josta vedenalainen kaapeli
johtaa Ruotsin puolelle Grisleliamniin, tullikamari,
merimieshuone, apteekki, piirilääkäri,
kaupunginlääkäri, piirieläinlääkäri, 2 diakonissaa, sairaala
(Maria Savönin), lähellä kaupunkia suuri
Lounais-Suomen kuntain piirimielisairäshoitola,
lastenkoti, vaivaistalo, palokunta; lihantarkastuslaitos;
puhelinasema. — Sivistyslaitoksia:
kaupungin omistama täysiluokkainen yhteislyseo
(oppilaita 1917 209); käsityöläiskoulu; 31 ja
jouluk. 1916 oli kansakoulussa 18 opettajaa ja
suomalaisessa koulussa oppilaita 359 ja
ruotsalaisessa 90 (joista viimemainituistakin suurin
osa äidinkieleltään umpisuomalaisia).
Sunnuntaikoulussa oli 1915 15 opettajaa ja 410 oppilasta.
U:n museo (perust. 1895) sijaitsee vanhassa
kirkossa) käsitti 1915 3,056 esinettä ynnä lisäksi
n. 6,000 rahaa, joita ei ole luetteloon merkitty.
Kansankirjasto, jossa on sekä suomen- että
ruotsinkielistä kirjallisuutta, on olemassa, samoiu
lukusali ynnä ajanmukainen lasten kirjasto
kansakoulussa. Uudessa kirkossa on Vehmaan
rovastikunnan kirjasto, jossa on joukko
arvokasta teologista kirjallisuutta. Mainittava on
myös lyseon kirjasto. Kaupungissa on kaksi
kirjapainoa, joissa ilmestyvät ,,Uudenkaupungin
Sanomat" (3 kertaa viikossa), ,, Vakka-Suomi"
(3 kertaa viikossa), ,.Kodin Lehti" (kerta
viikossa) ja kuukauslehti ,,Uusi Säveletär". —
Vanha kirkko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
