Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusimaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
337
Uusimaa
338
Etelässä rajoittaa U:ta Suomenlahti, jonka
ulkosaarista maakuntaan kuuluvat Suursaari,
Tytärsaari, Lavansaari y. m. Maakunnan ja samalla
koko Suomen eteläisin paikka on Hankoniemi,
50° 48’ 30" pohj. leveyttä, pohjoisin Sippolan
pohjoiskärki 60° 5G’ pohj. lev. Läntisin paikka
on Bromarvissa 2° 7’ länt. pit. (Helsingistä),
itäisin Vehkalahdella 2° 30’ it. pit. (Helsingistä).
Koko maakunnan pinta-ala on I1,362,i km2.
Pinnanmuodostus. Uusimaa on suurin
piirtein katsottuna tasankoa, joskin varsinkin
rannikon läheisyydessä ja maakunnan länsiosassa
tiheässä olevat vuoret antavat maisemille
yksityis-piirteittäin tarkastettuina epätasaisen leiman.
Korkeuserot ovat nimittäin hyvin vähäpätöiset
eivätkä korkeimmatkaan kohdat kohoa kuin
vähän yli 150 m meren pinnasta. Itäinen ja
keskinen osa maakuntaa kuuluu n. s. eteläiseen
rantamaahan, joka huomattavien reunaharjujen,
Salpausselän (ks. t.) ja Lohjanselän (ks. t.)
vierteiltä, 100-150 m:n korkeudesta alenee loivasti
mereen päin. Tämän osan täyttävät suurimmaksi
osaksi laajat tasaiset savikot, joista siellä täällä
pistää esille yksinäisiä kallioita ja jotakuinkin
luoteis-kaakkoisessa suunnassa kulkevia harjuja.
Järviä on vähän ja joet ovat vähäpätöisiä hitaasti
syvissä uomissaan virtaavia sameita vesiä,
lukuunottamatta itäisen U:n läpi virtaavaa Kymijokea
(ks. t.). Lähteensä niillä on Salpausselän
rinteillä tai sen lähistöllä. Lohjanselän
luoteispuolella oleva osa maakuntaa kuuluu n. s.
lounaiseen rantamaahan ulottuen pohjoisessa Tammelan
metsäseutuun. Se on kuitenkin luonteeltaan
enemmän sisämaan järviylängöu kuin rannikon
kaltaista. Seutu on rikasta järvistä ja niiden
viilissä on tiheässä pieniä vuoria ja muita
epätasaisuuksia. Yhdensuuntaisesti Lohjanselän
kanssa juoksee täällä toinen jääkautinen
reuna-moreeni n. s. Pikku Salpausselkä, joka
Bro-marvista lähtien kulkee Tenholan, Karjalohjan,
Sammatin y. m. pitäjien kautta. Kallioisella
rantakaistaleella ja saaristolla on yhteinen
erikoinen luonteensa, sitä sokkeloisempi ja
repalei-sempi mitä lännemmäksi tullaan. Rantaviiva on
monissa mutkissa kiemurteleva. Omituisia, syvälle
maahan pujottautuvia kapeita lahtia ovat Pohjan
pitäjän, Espoon ja Pernajan lahdet. Mereen
pistävistä ulkoilevista niemekkeistä ovat suurimmat
Porkkalan ja Hankoniemi. Näiden välissä on
luonnonihana Tammisaaren saaristo kauniine,
lännestä itään kulkevine saluiineen (Barön-salmi).
Porvoon edustalla on Porvoon saaristo, jonka
saaria ovat m. m. Emäsalo (Emsalö) ja Pellinki.
Uloimpana aavaa merta vastassa leviää melkein
kasviton ulkosaaristo tuhansine pikku
luotoilleen ja kareilleen. Yksinäisenä kohoaa kaukana
Suomenlahdella kallioinen Suursaari (ks. t.),
jonka pohjoispäässä oleva vuori Mäkipäällvs
kohoaa 126 m ja etelässä oleva Lounatkorkia
148 m meren pinnan yläpuolelle. Muita
ulkosaaria ovat Kotkan edustalla olevat Haapasaaret
sekä Tytärsaaret ja Lavansaari.
V u o r i p e r ä. Koko keskinen ja läntinen osa
maakuntaa muodostaa yhtenäisen graniitti- sekä
gneissimäisten graniittieu alueen. Tällä alueella
tavataan suurempia ja pienempiä läiskiä
prekale-vaisia migmatiittigneissejä. Lohjan järven
kohdalla kulkee länttä kohden vyöhyke
prebothnia-laisia ja prelaatokkalaisia liuskeita, jossa on
runsaasti jotenkin puhdasta ja kaunista
kalkkikiveä. Siellä täällä tavataan hieman rauta- ja
vaskimalmia sekä suuremmassa määrässä
magneettista rautamalmia Jussaarella Tammisaaren
saaristossa. Koko U:n itäosa Pernajan lahden
seuduilta alkaen on rapakivialuetta.
Irtonaisista maalajeista on savi yleisin, ja U.
muodostaakin yhden maamme huomattavimmista
savialuekeskuksista. Keski-U:lla ovat jokilaaksot
pitkiä savitasankoja, jotka ovat kuuluisia
viljavuudestaan. Moreeni on vallitsevana ranjiikon
lähistöllä ja varsinkin maakunnan länsiosassa.
Harjujen lähistöllä ja etenkin Lohjanselän
luoteispuolella on laajoja metsäisiä nummia
muodostavia hiekkakenttiä.
Vesistöjä on U:lla suhteellisesti vähän
(vain hieman yli 6 % koko alasta Uudenmaan
Lohjanjärvi.
läänissä). Maakunnan huomattavin ja koko
Suomen tärkeimpiä vesistöjä on itäisen osan läpi
virtaava Kymijoki (ks. t.). Siitä kuuluu U:han
vain alin juoksu, joka mahtavana koko
Keskisuomen vesistöjen valtaväylänä on luonut tälle
osalle maakuntaa aivan erikoisen leiman. Se on
mainio uittoväylä ja sen voimakkaiden koskien
ansiosta on Kymijoen laakso maamme
tärkeimpiä teollisuuskeskuksia. Korian aseman kohdalla
Kymijoki saapuu U:n alueelle ja haarautuu
Kymin pitäjän Pernon kylässä kahdeksi väyläksi,
joista itäinen purkautuu Korkeakosken,
Huuma-joen ja Langinkosken sekä läntinen Ahvenkosken
Vantaanjoki.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
