Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusimaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
337
Uusimaa
340
Tvärminnen saaristo Krogarberget-vuorelta katsottuna: vasemmalla Tvärminnen eläintieteellisen aseman rakennukset.
ja Pyhtään haaroina mereen. Turun rauhasta
1743 alkaen v:een 1809 Kymijoki oli Venäjän ja
Ruotsin rajajokena. U:n itäisen ja keskisen osan
muut joet ovat vähäpätöisiä rannikkojokia, joilla
on lähteensä Salpausselän rinteillä. Laajojen
savitasankojen halki kiemurrellen ovat ne
hidasjuok-suisia ja sameavetisiä. Siellä täällä tavattavilla
Vihti järvestä tuleva Vihtijoki. Hiidenvedestä
johtaa Lohjanjärveen (ks. t.), vesistön suureen
keskusaltaaseen (pinta-ala 91,s7 km2, rantaviiva
203,8 km, suurin syvyys 58 m) Karinaisten virta,
johon matkalla liittyvät Pusulan Kärkölän
lukuisista pikkujärvistä alkava Pusulanjoki ja
Nummen halki virtaava Nummenjoki.
Lohjanjärveen laskevat lisäksi Sammatin järvet
Karstun-joen kautta sekä kirkasvesinen Puujärvi. Näin
yhtyneenä Lohjan reitti laskee Mustionjoen (ks. t.)
kautta mereen Pohjanlalidessa. Vesistö on
tärkeä uittoväylä ja teollisuuden voimanlähde.
Pohjanlahteen laskee myös Fiskarinjoki. Kiskonjoen
vesireittiin kuuluu länsirajalla oleva luonnonihana
Enäjärvi. Koskia on Fiskarin joessa 3, Lohjan
vesistössä 24, keskisen ja itäisen U:n
rannikko-joissa 51 sekä U:lla virtaavassa Kymijoessa ja
sen suuhaaroissa n. 30. — U:n rannikon
edustalla olevan saariston vedet eivät eroa jyrkästi
sisävesistöistä. Sisäsaariston veden syvyys on
korkeintaan 20 m, ulkosaaristossa se vaihtelee
20-40 m:n välillä. Syviä kohtia tavataan
Svart-bäekin selällä, Emäsalon länsipuolella, Obbnäsin
sisäpuolella, Tvärminnen itäpuolella ja
Hankoniemen molemmin puolin. Laajoja
merenpohjatasan-koja on rannikon edustalla Haminasta Loviisaan,
Porvoon ulkopuolella, Porkkalan eteläpuolella
sekä Hankoniemen lounaispuolella. Veden
suolan-pitoisuus on varsin vähäinen; syvälle maahan
pistävissä lahdissa vesi on melkein suolatonta,
joten niissä viihtyy melkein sama kasvisto ja
Säyhteen järven Perltilänranta.
pienehköillä koskilla on enimmäkseen vain
paikallista merkitystä. Kymijoen itäpuolella ovat
Vehkajoki ja Summanjoki. Sen länsipuolella
laskevat mereen Salpausselän etelärinteeltä alkava
Taasianjoki (ks. t.) ja Lapinjärvestä virtaava
Loviisanjoki. Pernajanlahteen laskee
Salpaus-selältä alkunsa saava ja Artjärven läpi virtaava
Koskenkylän joki (ks. t.). Niinikään Salpausselän
rinteiltä lähtevä Porvoonjoki (ks. t.) on pisin
U:n rannikkojoista. Porvoonlahden läntiseen
haaraan laskeva Mäntsälänjoki alkaa kolmella
lähdehaaralla Mäntsälän ja Orimattilan pitäjien
väliltä. Sipoonjoki laskee Sipoonlahteen.
Vantaanjoki (ks. t.), josta Helsinki saa juomavetensä,
ja Siuntionjoki, joka luonnonkauniina
Pikkalan-jokena laskee mereen, alkavat, Lolijanselältä.
Suupuolelleen ovat kaikki nämii joet kasanneet
laajoja suistomaita. U:n huomattavimman
järvialueen muodostaa eteläosaltaan Lohjanselän ja
Kar jalohjanseläu väliin puristunut Lohjan reitti.
Lopen järvistä alkunsa saava liihdejoki virtaa
Karjanjoen nimisenä ja Nuijajoen siihen
yhdyttyä Pyhäjärven läpi kauniiseen Hiidenveteen
(ks. t.), jonka pinta-ala on n. 26,75 -km2 ja
suurin pituus n. 19,2 km. Hiidenveteen laskee myös
Nurmijärven kirkonkylä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
