Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusimaa - Uusi maailma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
356
Uusi-Siperia—Uusi testamentti
356
Anjalassa Anjalankartano, Takamaa ja Muhniemi
(kaikki Wreden suvulla), Pernajassa Sarvilahti
(Creutzin ja Bornin suvuilla), Malmg&rd (Creutzin
suvulla) ja Tjusterby (Wildemanin suvulla),
Porvoon pitäjässä Kiiala (Adlercreutzeillä),
Siuntiossa Pikkala ja Syrjä 1. Suitia
(Fle-mingeillä), Sjundby (Totteilla ja Adlercreutzeillä),
Lohjalla Ojamo. Laakspohja ja Kirkniemi,
Inkoossa Fagervik (Hisingereillä), Kar jalla Mustio
(Lindereillä), Bromarvissa Riilahti (Aminoffeilla),
Vihdissä Irjala, Olkkala ja Kouria y. m. —
Kirkollisesti U. alkuaan kuului Viipurin eli
v:sta 1723 lähtien, kun piispanistuin siirrettiin
Viipurista Porvooseen, Porvoon hiippakuntaan.
Nykyisin maakunnan Uudenmaan läänin osa
kuuluu Porvoon ja Viipurin läänin osa Savonlinnan
hiippakuntaan. U:n vanhimmat seurakunnat,
Porvoon ja Pernajan, ovat peräisin v:n 1300
takaiselta ajalta; 1300-luvulta juontaa alkunsa 11,
1400-luvulta 2 seurakuntaa. Maakunnan harmaa
-kivi-kirkot ovat näinä aikoina rakennettuja ja
niiden muurien suojassa on säilynyt paljon
arvokkaita historiallisia muistomerkkejä.
Huomattavat ovat varsinkin Lohjan kirkon runsaat
kalkki-maalaukset, jotka ovat peräisin 1500-luvun
alkupuolelta. — [A. W. Lindgren, »Kuvaelmia
Suomen maakunnista. VII. Uusimaa"; Johannes
Qvist, „Västra Nyland I. Naturbeskrivning och
historia"; K. Soikkeli y. m., »Uusimaa, I Luonto.
Suomen maakunnat 6."; K. Soikkeli, »Uusimaa"
(»Oma maa" I, siv. 415-431) ; useat
pitäjänkertomukset y. m.] Y. Y.
Uusi maailma = A m e r i i k k a; vastakohtana
Vanha maailma = Eurooppa, Aasia ja
Afrikka. Austraaliaa ei lueta kumpaankaan.
Uusi-Mecklenburg ks. Bismarckin
saaristo.
Uusimpressionistit ks. Impressionismi.
Uusi-Pommeri ks. Bismarckin
saaristo.
Uusi Ruotsi (Nya Sverige), entinen ruots.
siirtokunta Pohjois-Amerjikassa; sijaitsi
molemmin puolin Dela\vare-jokea ja -lahtea ja käsitti
osia nyk. Delawaren, New Jersey’n ja
Pennsylvanian valtioista. Siirtokunta perustettiin 1638
ja siirtolaisten joukossa oli myöskin muutamia
satoja Ruotsin suomalaisia uutisasukkaita (ks.
Skandinaavia n metsäsuomalaiset).
Jo 1655 hollantilaiset valloittivat U:n R:n ja
liittivät sen Uudet Alankomaat nimiseen
siirtokuntaansa, joka pian tämän jälkeen joutui
Englannin haltuun. U. R. pysyi tämänkin
jälkeen enemmän kuin sata vuotta henkisessä
yhteydessä emämaan kanssa ja sai pappinsa
Ruotsista, niin kauan kuin asukkaat vielä
osasivat ruotsia. [Odhner, »Kolonien Nya Sveriges
grundläggning" ja Sprincliorn, »Kolonien Nya
Sveriges historia" (molemmat julkaisussa Ilist.
bibliotek, 1877, 1878); A. Johnson, »The swedish
settlements on the Delaware" (1911); O. A.
Hai-nari, »Suomalaiset Amerikassa 1600-luvulla"
(Hist. ark. XX).]
Uus-irvingiläiset, irvingiläisen piispan
Schvvarzin 1863 perustama lahko, joka nimittää
itseään uusapostoliseksi seurakunnaksi. Pääoppi
on oppi jatkuvasta apostolinvirasta, jolle
seura-kunnanhoito on uskottu. Kulloinkin
hallitsevassa pääapostolissa katsotaan Kristus tulleen
lihaksi. V. 1909 laskettiin lahkon jäseniä olleen
n. 100,000, etupäässä Saksassa, ks. I r v i n g
i-Iäiset. E. K-a.
Uusi-Seelanti (engl. Neio Zealand, lyhenn.
N. Z., maorien Ao Tea Roo; virall. Dominion of
New Zealand = „U:n-S:n valta"), kahden suuren
kaksoissaaren ja muutaman pienemmän saaren
muodostama saariryhmä Isossa valtameressä,
1,800 km kaakkoon Austraalian mantereesta
(josta sen erottaa 5,000 m syvä Tasmanin-meri),
34° 25’ ja 47° 17’ et. lev. sekä 166° 26’ ja 178° 36’
it. pit. -— U:n-S:n molemmat pääsaaret ovat
Pohjoissaari (North islynd, maorien Te ika
a Ma.ui = »Mauin kala"), 115,172 km2 sekä siitä
lounaiseen päin ulottuva Eteläsaari (South
island, maorien Te ivahi punamu = »Vihreänkiven
saari"), 151,680 km2, jotka toisistaan erottaa vain
35 km leveä Cookin-salmi. Eteläsaaren
eteläpuolella, 50 km leveän Foveauxn-salmen takana on
Stevvartin-saari (maorien Rakiura), 1,742 km2.
U.-S. on siis 268,440 km2; 1,058,312 as.
U:een-S:iin kuuluu hallinnollisesti lisäksi useita
hajallaan olevia pikkusaaria ja -saaristoja,
useimmat asumattomia: Cliathamin-, Herveyn-, Kerma
-decin-, Aucklandin-, Campbellin-, Cookin-,
Bounty’n- ja Kingin-saaret sekä Antipod-saaristo.
U.-S. alueineen on niinollen 270,266 km2,
1,070,910 as. (1911). — Pohjoissaaren
itärannikko on sangen lalitirikasta: siellä ovat
m. m. Hauraki’n-lahti, Plenty-mutka, Poverty bay
ja Hawkes bay (molempien viimein, välillä
Mahian niemeke). Länsirannikko on ehjempää.
pitkillä matkoilla liiekkakinosten reunustamaa;
haffimaiset Kaipara harbour ja Manukau harbour
(Hauraki’n-lahtea vastapäätä, josta sen erottaa
vain 2 km leveä kannas) ovat huomattavimmat
lahdet. Eteläsaari ei ole niin lahtirikas kuin
Pohjoissaari; länsirannikko Eteläsaarellakin on
ehjempää, lukuunottamatta eteläosaa, joka on
vuonojen rikkiuurtelema. Cookin-salmen rannalla
ovat Massaere 1. Golden bay, Tasman 1. Blind bay
ja Cloudy bay, itärannikolla Pegasus biglit. ja
Canterbury biglit suuren Banksin-niemimaan
molemmin puolin ja etelärannikolla Toetoes bay,
Tewaewae bay ja Preservation inlet. Saaria
rannikoilla on vähän (Barrier island, D’Urville
island, Resolution island), useimmat pieniä
kalliokareja. — Geologiselta rakenteeltaan
ja pinnanmuodostukseltaan U.-S. on
hyvin vaihteleva. Eteläsaarella vanhat ainekset,
gneissit, graniitit, paleozooiset liuskeet y. m.
muodostavat mahtavia vuoristoja ja ylänköjä, joiden
juurella paikoitellen on laajoja
alluviaalitasan-koja (suurin itärannikon keskiosassa).
Pohjoissaarelta puuttuvat graniitit ja gneissit;
sensijaan siellä on laajoilla alueilla
nuorvulkaani-sia muodostumia, toimivia tulivuoria, kuumia
lähteitä, solfataareja, niutavulkaaneja y. m.
Etelä-saaren selkärankana ovat mahtavat, paikoitellen
vain 50 km: n päässä länsirannikosta olevat
U :n-S :ii alpit (Southern alps), joiden jatkona
etelässä, Ilaastin-solan (523 m yi. merenp.)
eteläpuolella, on 1,500-1,700 m korkea, järvirikas
(Te Anau 340 km2, Wakatipu 295 km2 y. m.)
ylätasanko. Alppien korkeimmat huiput (Mount
Shefton 3,340 m, Mount Cook 1. Aorangi 3,768 m
y. m. m. yli 3,000 m) ovat laajojeu jäätikköjen
(suurin Tasinauin-jäätikkö, 138 km2, jonka
alareuna on vain 730 m yi. merenp.) peitossa.
Eteläsaaren koillisosassa on paleozooisista ainek-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
