Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusi-Seelanti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
354
193 Uusi-Siperia—Uusi testamentti 356
356
sista syntyneitä vuorijonoja (Kaikoura-vuoristo;
korkeimmat huiput 2,400 m yi. merenp.), joiden
jatkona ovat Pohjoissaaren itäosassa lounaasta
koilliseen kulkevat vuoristot. Niiden länsipuolella
on kuuluisa tuliperäinen (tulivuoria: Mount
Egmont 1. Taranaki 2,520 m, Ruapehu 2,803 m,
Tongariro 1,974 m yi. merenp. y. m.), järvirikas
(Taupo 626 km2, Rotoiti, Rotoehu, Rotokakahi,
Rotorua, Tara\vera y. m.) alue, joka laatuaan on
maapallon merkillisimpiä. — Ilmasto on
pääpiirteissään lauhkea valtameri-ilmasto.
Aucklan-dissa on v:n keskilämpö -)- 14,» C, tammik:n
(lämpimimmän kuun) -f- 19,3° C, heinäk:n
(kylmimmän) 10,8° C, Dunedinissa v:n keskilämpö
-(- 10,o° C, helmik:u (lämpimimmän kuun)
14,o° C, elok :n (kylmimmän) -(-7,5° C. Sataa
kaikkina vuodenaikoina, Pohjoissaarella verraten
tasaisesti kaikissa osissa, Eteläsaarella
sitävastoin eniten länsirannikolla, jonne vallitsevat,
usein myrskyiset länsituulet jättävät suurimman
osan kosteudestaan. Koko Eteläsaaren
länsirannikon vuotuinen sademäärä 011 keskimäärin
2,540 mm, jotavastoin itärannikolla (esim.
Christ-churehissä v:n sademäärä on vain 344 mm)
sateen-vähyys vaikuttaa kasvillisuuteen. Pohjoissaarella
Aucklandissa v:n sademäärä 011 1,060 mm. —
Joet ovat vuoristojokia, milloin tulvien
äyräit-tensä yli, milloin ollen puolikuivia. Liikenteelle
niillä ei ole mitään merkitystä, jotavastoin niistä
Eteläsaaren itäosissa saadaan maanviljelyksen
tarvitsemaa kasteluvettä ja niiden kosket
tarjoavat alkavalle teollisuudelle kivihiilen puuttuessa
tarpeellisen käyttövoiman. Pisimmät joet ovat:
Pohjoissaarella Waikato, Thames ja Wanganui,
Eteläsaarella Molyneux 1. Klutha ja Waitaki. —
Kasvillisuus on huomattavassa määrässä
endeeminen. Metsät peittivät ensimäisten
eurooppalaisten tullessa ainakin puolet pinta-alasta,
mutta järjetön hävitys on tuhonnut niitä niin,
että nyk. vain n. 69,000 km2 on metsää kasvavaa.
Vähiten metsää on Eteläsaaren itäosissa, jotka
vähäsateisuutensa takia alkuaankin olivat
suurimmaksi osaksi metsättömiä. Puista
mainittakoon monet havupuulajit, joista huomattavin
50 111 korkea kauri-petäjä (Dammara australis;
kasvaa vain Pohjoissaaren pohjoisosissa), pyökit,
traakkipuu (Cordyline), Knightia-puut y. m.
Sitävastoin puuttuvat kokonaan Austraalian
leimapuut, akaasiat, eukalyptukset ja kasuariinit.
Leimanantavina ovat mainittavat yrtteinä,
epi-fyytteinä ja puina kasvavat sananjalat (Cyatliea,
Dicksonia). Kuuman vyöhykkeen puita ovat vain
Kcnlia saptda-palmu, muuan Pandanus ja pari
muuta. Puurajan (1,000-2,000 m yi. merenp.)
yläpuolella kasvaa monenlaisia Rubiacece-,
Ericacece-ja Compositce-heimojen yrttejä. Kotimaisista
vähistä hyötykasveista mainittavin on soissa
kasvava U:n-S:u pellava (Pliormium tenua;).
Melkein kaikki muut viljelyskasvit ovat
eurooppalaisten tuomia, samoinkuin monet puu- ja
yrtti-lajit (eukalyptus, poppeli, paju y. 111. m.). —
Alkuperäisessä eläimistössä nisäkkäitä
edustivat vain kaksi lepakkolajia ja rotta (sekin
mahdollisesti maorien maahan tuoma).
Lintumaailma sensijaan on hyvin runsas.
Merkillisyyksinä mainittakoon kivi (Apteryx) sekä
muuan lammaslaumoja hävittävä papukaijalaji
(Nestor notabilis). Ennen eurooppalaisten tuloa
oli sukupuuttoon hävitetty jättiläismäinen (3 1/2 111
12. X Painettu >/6 18.
korkea) moa (Dinornis). Eurooppalaiset ovat
tuoneet mukanaan kaikki kotieläimet, joista kaniini
on käynyt melkein yhtä turmiolliseksi kuin
Austraalian mantereella. Matelijoita on vähän,
samoin makeanvedenkaloja ja hyönteisiä
(lukuunottamatta moskiittoja, jotka monella seudulla ovat
maanvaivana). — Asutus. U:n-S:n ensimäiset
tunnetut asukkaat ovat polyueesialaiseen rotuun
kuuluvat maorit. Heidän perintätiedoistaan
päättäen heidän suuri päällikkönsä Te Kupe
1350-1400 :n tienoilla lähti kotisaareltaan Hawaiki’lta
(todennäköisesti joku Samoan saarista)
mukanaan 10 suurta sotakanoottia (jokaisessa 100
henkeä) laskien maihin nyk. Plenty bay’n rannalla
Pohjoissaarella. Sen maorit ensiksi asuttivat,
leveten sitten vähitellen myöskin Eteläsaarelle.
Kotisaarelta saapui lisäjoukkoja vielä
1700-luvulla. Maorit ovat pulidasmuotoisia
polyneesia-laisia, kookkaita, kaunispiirteisiä, kasvot soikeat,
nenä hieman käyrä, otsa korkea, tukka musta,
suora tai aaltoinen. Aatelisto on
ruumiinrakenteeltaan vielä kookkaampaa kuin tav. rahvas ja
ihonväri 011 vaaleampaa. Rotusekoitus on jossain
määrin heikentänyt rotuominaisuuksia. Euroopp.
vaikutus on niinikään hävittänyt ylimysten
keskuudessa yleisen, todelliseen taiteellisuuteen
kohotetun kasvojen tatuoimisen (sininen väri oli
vallitseva). Luonteeltaan maorit ovat vilkkaita,
iloisia, vieraanvaraisia, rohkeita mutta julmia sodassa
ja intohimoisia. Henkiset kyvyt korkeat. Ennen
kristinuskoon kääntymistä oli heidän
keskuudessaan ihmislihan syönti yleinen. Vaatetuksena
olivat phormiumista valmistetut viitat, aseistuksena
keihäät, nuijat, kirveet ja tikarit (terät kivestä,
luusta, puusta y. m. s.). Asuntoina olivat ja
ovat vieläkin suuret, puiset, korkeakattoiset talot,
joissa varsinkin ovenpielet ja tukipylväät ovat
monimutkaisilla leikkauksilla koristetut. Kylät
olivat lujasti linnoitetut. Miesten toimena oli
etupäässä sota. Merenkulku oli myöskin heidän
tehtäviään. Sodassa otettuja orjia oli sekä
aatelistolla että rahvaalla. Mouivaimoisuus oli yleistä.
Uskonto oli luonnonpalvelukseen liittyvää .
esi-isien jumaloimista. Mainioimmat jumal-sankarit
olivat tulenjumala Rehua ja kansallissankari
Maui. Temppeleitä ei ollut, mutta pappisluokka
oli kehittynyt; tuleville papeille opetettiin
kouluissa tähtien ja taivaan merkkien ymmärtämistä
ja selittämistä. Nyk. kaikki maorit ovat
kristittyjä. Yhteiskunnallisesti maorit olivat
hajaantuneet yli kolmeenkymmeneen heimoon, jotka
melkein alituiseen kävivät verisiä sotia keskenään.
— Maorien kielestä ks. M a 1 a i j i 1 a i s-p o 1
y-neesialainen kielikunta. -—
Eurooppalaisten tulon jälkeen maorien lukumäärä aleni
nopeasti; 1800-luvun alussa heitä lienee ollut
n. 120,000, 1857 vain 56,000, 1874 45,470, mutta
sitten lukumäärä taas on jonkun verran noussut,
ollen 1911 49,844, melkein kaikki Pohjoissaarella.
Maorit ovat sivistyskykyisyytensä vuoksi
oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan täysin valkoisten
veroisia kansalaisia, m. m. edustajakamarissa on
4 maoriedustajaa. — Ensimäiset valkoiset
asukkaat saapuivat U:lle-S:lle 1700-luvun lopulla;
he olivat hylkeen- ja valaanpyytäjiä, kauppiaita,
karanneita merimiehiä ja pakkotyövankeja, jotka
toivat mukanaan tuliaseita ja sekaantuivat
maorien verisiin heimosotiin. Valkoisten lukumäärä
1827 v:n tienoissa oli n. 2,000 ja 1860 n. 100,000.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
