Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaivaishoito ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
441
Vaivaishoito
442
antautumista, ei sitä semmoisenaan ole voitu
kaikkialla noudattaa, vaan on luotu
sekajärjestelmiä, joissa kaitsijain rinnalle on asetettu
palkattua apua. Näin on menetelty varsinkin
monissa suurissa kaupungeissa sekä Saksassa että
Skandinaaviassakin. — Suomen oloihin erityisesti
sovellutettuna on Elberfeld-järjestelmä eli kai
t-sijajärjestelmä saavuttanut yhä
suuremman levenemisen, ja tulokset varsinkin
maaseudulla ovat osoittautuneet hyviksi.
Meidän köyhäinhoito-oloihimme nähden on
mainittava, että jo vanhat ruotsalaiset
maakuntalait sisältävät määräyksiä siitä, että osa
vilja-kymmenyksistä oli käytettävä köyhien hyväksi.
Muuten oli köyhäinhoito Suomessa kuten koko
Euroopassa Kustaa Vaasan ajoille asti
kirkollista, ja köyhät elivät siis yleensä kerjäten
(ks. Kerjuu) tai n. s. hospitaaleissa, jotka
uskonpuhdistuksen jälkeen siirtyivät valtion
ylläpidettäviksi. Tukholman hospitaalijärjestyksessä
1533 tavataan sittemmin määräys, „että kukin
seurakunta huolehtii itse sairaistaan". Oltiin siis
siten hyväntekeväisyyskannalta siirtymässä
pakolliseen köyhäinhoitoon. Niinpä jo 5 p. jouluk.
1788 annettiin kotipaikkaoikeutta (ks. t.)
koskevat ensimäiset määräykset. Sitä ennen oli jo
Kustaa II Aadolf 1624 antanut asetuksen
,,Constitution emot tiggiare och tijdztiuffuer",
jolla koetettiin lopettaa kerjuuta. Näitä
kerjuu-järjestyksiä syntyi sittemmin sangen useita,
1642, 1698. Suomen erottua Ruotsista annettiin
1817 ja 1822 eräitä edellä mainittuja Ruotsin
lakeja selventäviä julistuksia, mutta ensimäinen
Suomen köyhäinhoitoasetus annettiin vasta 1852
ja se oli voimassa, kunnes säätyjen
myötävaikutuksella syntyi nykyisin voimassa oleva v a
i-vaishoitoasetus 17 p-.ltä maalisk. 1879.
Tämän asetuksen 2 §:n mukaan kunta on
velvollinen antamaan v:oa »alaikäisille,
heikkomielisille, raajarikoille sekä pitkällisempää tautia
sairastaville tahi vanhuuttansa heikoille, jotka ovat
toisen holhoutta vailla" ja 3 §:n mukaan myös
»muille hätää kärsiville" ,,v.-hallituksen
tutkinnon jälkeen ja sen mukaan kuin kunta sen
suhteen on erikseen määrännyt". V. on siis joko
vapaaehtoista tahi pakollista;
viime-mainitunlaisesta v:sta kunta on oikeutettu
saamaan korvausta siltä kunnalta, missä
avustettavalla on kotipaikkaoikeus (ks. t.). Jokainen kunta
on yhtenä v.-yhdyskuntana. Kussakin
vaivais-hoitoyhdyskunnassa on v.-hallitus, joka maalla
saattaa olla kunnallislautakunta. V.-yhdyskunnan
on laadittava itselleen v.-ohjesääntö, joka
sisältää yksityiskohtaisia määräyksiä
avustustoiminnasta (ks. Vaivaishoitoviranomaiset).
V.-muodot ovat: kotiavustus, kuin myös
aikaisemmin ruotuhoito (ks. Vaivaisruotu), hoito
valtion tai kunnan laitoksissa (ks. V a i v a i
s-hoitolaitokset) sekä sijoitus täysihoitoon
yksityiseen perheeseen. V.-asetusta tarkastamaan
asetettiin 1904 komitea, jonka työn tulokset
valmistuivat 1908. Tämän mietintöä tarkastamaan
asetettiin 1917 komitea (ks. myös
Vaivais-hoitoviranomainen). — Virallisen
tilaston mukaan oli 1885 köyhäinhoidon elättämäin
ja avustamain henkilöiden luku koko maassa
77,668 henkeä eli 35,2 °/oo maan väkiluvusta.
Näistä oli alle 15-vuotisia 31,172. Maaseudulla
olivat vastaavat luvut 70,136 ja 34,s u/oi väki-
luvusta, lapsia alle 15 v. 28,981. Kaupungeissa
oli avustettujen koko luku 7,532, eli 37,7 °/oo
väkiluvusta; lapsia 2,191. V. 1914 oli
avustettujen luku koko maassa 95,408 eli 29,s °/oo
asukasluvusta; avustetuista oli lapsia 28,770.
Maaseudulla oli 1914 77,132 avustettua eli 27,9 °/oo
asukasluvusta; lapsia 22,673. Kaupunkien
vastaavat luvut ovat 18,276 eli 36,2°/<,o, lapsia 6,097.
V. 1914 elätettiin:
köyhäinhoitolaitoksissa:
maalla kaupungeissa Yhteensä
alle 15-vuotisia 1725 816 2541
yli 15- „ 10778 4039 14817
elätteelle annettuina:
alle 15-vuotisia 12441 2381 14822
yli 15- „ 10601 348 10949
ruodulla:
alle 15-vuotisia 80 — 80
yli 15- „ 212 — 212
vakinaista apua nauttivia 1914:
alle 15-vuotisia 4306 1858 6164
yli 15- „ 16305 3790 20095
tilapäistä apua saaneita 1914:
alle 15-vuotisia 4121 1042 5163
yli 15- „ 16563 4002 20565
V. 1885 olivat kunnallisen köyhäinhoidon kulungit
asukasta kohti kaupungeissa 2,24 mk., maalla
l,o« mk., koko maassa 1,17 mk. V. 1914 ne olivat
asukasta kohti, kaupungeissa 4,54 mk., maalla
2,18 mk. ja koko maassa 2,äö mk. Laitoshoito
erikseen maksoi main. v. kaupungeille 1,250,345 mk.,
maaseutukunnille 1,898,253 mk. eli koko maalle
3,148,598 mk. Menot elätteelle annetuista teki
yhteensä 2,549,967 mk., vuotuiset avustukset
1,688,605 mk. ja satunnaiset menot 890,029 mk.
Köyhäinlioitokulunkien yhteissumma teki 1914
koko maassa 8,325,680 mk., josta kaupunkien
osalle tulee 2,291,028 mk. ja maaseudun osalle
6,034,652 mk.
Vaivaishoidonvarassa olevia
mielisairaita oli v:n 1916 alussa:
Lääni Sijoitettuina perheisiin [-Köyhäintaloissa-] {+Köyhäin- taloissa+} Valtion
laitoksissa Piirimieli-1 sairaaloissa Yhteensä
Uudenmaan..... 169 188 14 13 384
Turun ja Porin .... 584 546 9 6 1,145
Hämeen....... 272 347 23 11 653
Viipurin....... 276 312 5 — 593
Mikkelin...... 126 220 2 — 348
Kuopion....... 201 527 1 — 729
Vaasan....... 488 412 10 — 910
Oulun....... 347 157 11 — 515
Yhteensä 2,463 2,709 75 30 5,277
Tämän lisäksi oli vakinaisesti vaivaishoidon
varassa samoihin aikoihin:
tylsämielisiä ............... 2,857
kaatuvatautisia ............. 607.
Kun varsinaisten mielisairaiden luku, 5,277,
lisätään edellisiin tysien ja kaatuvatautisten
määrää ilmaiseviin lukuihin, saadaan koko luvuksi
8,741. Suurimmaksi osaksi hoidetaan näitä
onnettomia kunnallisissa köyhäintaloissa tai elätteellä
perheisiin sijoitettuina. Varsin vähän niistä on
voitu sijoittaa valtion ylenmäärin täynnä oleviin
hoitolaitoksiin. Piirimielisairaaloita onkin
varsinaisia mielisairaita varten sen vuoksi eri kunta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
