Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaivaishoito ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
443
ryhmien toimesta alettu uudella innolla
perustaa. V. J.
Vaivaishoitokongressit, valtion ja kunnan
köyhäinhoitoviranomaisten sekä eri
yhteiskuntapoliittisten toimialojen ja vapaan
hyväntekeväisyyden edustajain yhteiset neuvottelukokoukset.
Sellaisia on pidetty m. m. Ruotsissa 1906 ja 1915
sekä Suomessa 1913. [„Almänna finska
fattig-värdskongressens protokoll, publieeradt af soeiala
eentralbyrän".] V. J.
Vaivaishoitolaitokset. Suljetun
köyhäinhoidon laitoksia voidaan meillä mainita erinäiset
lastenkodit lapsia varten ja aikuisia
varten kunnallisen köyhäinhoidon
»kunnalliskodit" (vaivaistalot), joiden tehtävä meillä
vielä toistaiseksi on sangen moninainen: niiden
tulee olla vanhuuden kotina kunniallisille
raskaan työn raatajille, työlaitoksina jopa
pakkotyölaitoksinakin, joihin elatusvelvollisuutensa
laiminlyöneet henkilöt voidaan panna työllään
korvaamaan kunnan kustannukset saamastaan
köyhäinhoidosta. Mutta lisäksi tulee kunnalliskodin
olla sairaalana ja mielisairaalana, se saa
monasti myös olla kotina nuoria (aviottomia) äitejä
ja heidän lapsiaan varten. Selvää on, että vain
varsin vaikeasti voidaan näin moninainen
tarkoitus kunnollisesti täyttää. Kunnalliskoteihin
kuuluu tavallisimmin päärakennus, jossa on johtajan
asunto, keittiöosasto ja huoneita erikseen miehiä
ja erikseen naisia kuin myös aviopuolisoita
varten. Tämän parempi luokitus yleensä nykyisin on
mahdoton. Lisäksi rakennusryhmään sisältyy
sairasosasto ja erikseen mielisairasosasto. Monasti
on kunnalliskodin yhteydessä myös lastenkoti.
Sekä sairaala, että varsinkin mielisairaala ja
lastenkoti ovat erikoisten hoitajien lähimmän
valvonnan alaisina. Ehkäisevän köyhäinhoidon
kannalta saattaa tässä yhteydessä lisäksi mainita
työsiirtolat, puutarhasiirtolat,
työtuvat, lastentarhat ja -seimet,
leikkikenttien ja
urheilutilaisuuksien järjestäminen, erinäiset turvakodit,
asuntokysymyksen järjestely ja yleensä koko
menestyshuoltotoimi, vaikkakaan nämä
toimenpiteet eivät aina suoranaisesti kuulu voimassa
olevan vaivaishoitoasetuksen edellyttämään
suljettuun köyhäinhoitoon. V. J.
Vaivaishoito-ohjesääntö on kunkin
vaivais-hoitovhdyskunnan, voimassa olevan 17 p. maalisk.
1879 vahvistetun vaivaishoitoasetuksen mukaan
itselleen omaksuttava. Tällainen
ohjesääutöehdo-tus on maaherran vahvistettavaksi annettava ja
maaherra puolestaan on velvollinen
köyhäinhoi-donylitarkastajaa kuultuaan joko vahvistamaan
ehdotuksen sinänsä tahi palauttamaan sen
yhdyskuntaan muutettavaksi. V. J.
Vaivaishoitopiiri. Voimassa olevan
vaivaishoitoasetuksen mukaan 17 p:ltä maalisk. 1879 on
maalaiskunnalla oikeus jakautua v:hin, jotka
joko kokonaan tahi osaksi pitävät huolta
vaivaishoidosta. Tällaisen piirijaon pitää olla voimassa
vähintään 5 v:n ajan. V. J.
Vaivaishoitotilasto. Suomessa v. juurtaa
alkunsa v:sta 1749, jolloin väestötilaston
yhteydessä kerättiin tabellilaitosta varten tietoja
köyhäinhoidostakin. Nämä tiedot supistuivat
kuitenkin käsittämään »raihnaista loisväkeä",
»todellisesti hospitaaleihin otettuja", »todellisesti
köyhäintaloihin otettuja", »vaivaisia hospitaalien
444
ja köyhäintalojen ulkopuolella" sekä »hulluja
ja raivoisia hospitaalien ulkopuolella".
Keisarillisilla kirjeillä 27 p. heinäk. 1842 ja 2 p. kesäk.
1853 määrättiin kuvernöörien velvollisuudeksi
tehdä kertomuksissaan selkoa köyhien luvusta ja
köyhäinhoitolaitoksista. Nämä tiedot ovat
julkaistut ensi kerran julkaisussa »Suomenmaan
virallinen tilasto II. Yhteenveto kuvernöörien
viisivuotis-kertomuksista 1861-65". Julistuksella 6 p. tammik.
1877 säädettiin määrätyt taulukaavat
noudatettaviksi kuvernöörien kertomuksissa ja 7 p. helmik.
1888 tehtiin näihin taulukaavoihin erinäisiä
lisäyksiä ja muutoksia. Kuvernöörien
vuosikertomuksiin perustuva, vv. 1881, 1883, 1885 ja 1887
käsittävä, yksinomaan köyhäinhoitoa koskeva
julkaisu ilmestyi tilastollisen päätoimiston
toimittamana 1890 virallisen tilaston XXI A-sarjan
1 osana. Suuri askel eteenpäin otettiin
julistuksella 10 p. helmik. 1891, jolla
kövhäinhoitotilas-toa varten säädettiin noudatettavaksi erikoisia
taulukaavoja, joiden täyttämisestä
köyhäinhoitohallitusten oli yhdessä papiston kanssa
huolehdittava ja tiedot ennen 15 p. helmik. kultakin
edelliseltä vuodelta lähetettävä kuvernööreille, joiden
tuli ne toimittaa vaivaishoidontarkasteli jalle.
Julistuksella 18 p:ltä marrask. 1895 ja 5 p:ltä
jouluk. 1898 täydennettiin ja muutettiin
taulukaavoja tarkoituksenmukaisemmiksi. Ja vihdoin
Suomen senaatin päätöksellä 22 p. toukok. 1917
säädettiin, kumoamalla edelliset määräykset,
tilasto-komitean 1913 ilmestyneen mietinnön pohjalla
suuri uudistus köyhäinhoitotilaston alalla
toimeenpantavaksi. Tällöin säädettiin, että tilastollisen
päätoimiston on vahvistettava kaavat tilastollisia
tauluja varten kunnallisesta köyhäinhoidosta, että
tauluja varten tarpeelliset esitiedot on
köyhäinhoitohallitusten yksin neuvoin papiston kaussa
merkittävä vaivaishoidontarkastelijan sitä
varten saatavissa pidettäviin henkilökortteihin ja
kaavakkeisiin, sekä että köyhäinhoitotilasto on
laadittava Suomen vaivaishoidontarkastelijan
kansliassa ensi kerran v:lta 1918. Senaatin
päätöksen mukaan 28 p. jouluk. 1917 tämän tilaston
laatiminen siirtyy sosiaalihallituksen
tilasto-osastoon köyhäinhoidon ylitarkastajan johdolla
suoritettavaksi. 1". J.
Vaivaishoitovero ks. Y a i v a i s m a k s u t.
Vaivaishoitoviranomainen.
Vaivaishoitoasetuksen (17 p :ltä helmik. 1879) ja maaherrojen
vahvistettavien vaivaishoito-ohjesääntöjen
puitteissa ovat vaivaishoitoviranomaiset sekä
kunnallisia että valtion viranomaisia.
Kunnallisista v:ista on tärkein ja keskeisin tehtävä
v a i v a i s h o i t o h a 11 i t u k s e 11 a, jonka
kaupungissa valitsee valtuusto, taikka, niissä sitä ei
ole, raastuvankokous, maalla taas kuntakokous.
Asetuksen edellyttämän vaivaishoitopiirin
johtajan tahi hallituksen valitsee piirikunta
kokouksessaan. Vaivaishoidon toimeenpanijoina ovat
mainittavat
vaivaishoidontarkastus-miehet, p i i r i m i e h e t ia kaitsijat
tärkeinä kunnallisina v:iua. Mutta myöskin
yleiset kunnallisviranomaiset tulevat
vai-vaishoitoasioita käsittelemään. Niinpä kaupungin
ja kunnan valtuustojen, raastuvan- ja
kuntakokousten asiana on valita vaivaishoitohallitus,
vahvistaa sen meno- ja tuloarvio ja määrätä
vaivaishoidon yleiset perusteet sekii ratkaista
vai-vaishoitohallituksen päätöksistä mahdollisesti teh-
Vaivaishoitokongressit—Vaivaishoitoviranomainen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
