Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valkealan reitti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
507
sijaitsee ylempänä mainitun kosken kahden
puolen ja sen keskellä olevalla Kanavasaarella,
neljässä eri ryhmässä. Osakepääoma 4,500,000 mk.
11917), jaettuna 200 mk:n osakkeisiin. Tuotanto
käsittää nykyjään paino-, voima- ja käärepaperia,
sekä kirjoitus- ja postipaperia ja myös hiukan
sahattua puutavaraa; tehtaitten koko
puumassa-ja selluloosatuotanto jalostetaan omassa
paperitehtaassa. V. 1913 valmistettiin 5,000,000 kg
sulfaattiselluloosaa, 6,000,000 sulfiittiselluloosaa ja
4,000,000 kg puumassaa; paperia (kaiken laatuista)
valmistettiin sam. v. yhteensä 13,000,000 kg, jonka
koko faktuura-arvo nousi 7 milj. mk:aan. —
O.-y. Valkiakosken tehtaat ovat saaneet alkunsa
apteekkari E. J. Granbergin ja kauppias C. O.
Willgrenin 1871 perustamasta puuhiomosta ja
sen yhteyteen hiukan myöhemmin rakennetusta
paperitehtaasta, jotka saivat oikeutensa 1872.
Liikettä harjoitettiin aluksi toiminimellä E. J.
Granberg & C:o, mutta muutettiin pian osakeyhtiöksi
,.Yalkiakoski a.-b."; osakepääoma oli silloin
1,200.000 mk. Venäjällä kärsimäinsä vahinkojen
vuoksi oli yhtiön 1886 pakko jättää asiainsa hoito
velkojilleen, joista suurimmat olivat Yhdyspankki
ja Pohjoismaidenpankki. Liikettä jatkettiin
sitten nimellä »Valkiakoski a.-b. i administration"
ja myöhemmin „Valkiakoski a.-b. i konkurs"
sekä velkojien keskeisen konsortion
muodostamisen jälkeen nimellä „Valkiakoski nya a.-b."
V. 1891 (1 p. tammik.) liike siirtyi sitten
nykyiselle o.-y: lie, joka perustettiin 900,000 mk: n
osakepääomalla, josta se myöhemmin useita
kertoja lisäämällä on korotettu nykyiselleen (ks.
ylemp.). Uusi yhtiöjärjestys on vahvistettu 9 p.
jouluk. 1909. Vv. 1905-07 tehtiin tehtaissa
suuria uudistuksia, vesilaitos muodostettiin kokonaan
uudestaan, rakennettiin uusi puuhiomo ja
sul-fiittiselluloosatehdas, samoin uusi paperitehdas
sekä höyryvoimakeskusasema.
Voimakeskusase-mien yhteenlaskettu voima on nykyjään 2,400
hevosv. vesivoimaa ja 1,600 hevosv. höyryvoimaa.
-— Tehtaan lähistöllä harjoittaa yhtiö omaa
maanviljelystä. Yhtiöllä on myös useita metsätiloja,
yhteensä n. 20,000 ha Hämeen vesistöjen varsilla,
loista uittoväylä Valkiakoskelle. —
Tehdastyö-väen lukumäärä 1913 oli 786 miestä ja 214 naista.
Työväestön avustus-, sairaus- ja hautausapukassa
73,120 mk. (1913). V. 1900 rakennettiin
työväestölle kokousrakennus, jossa on juhlasali, kirjasto
ja lukusali; 1914 yhtiö rakensi
keuhkotautihuol-tolan. — Tehtaitten ympärille on muodostunut
suuri tehdä s-a s u t u s (vrt. Sääksmäki),
jonka asukasmäärä (1916) lähes 4,000 henkeä.
V’: n tehdaskylässä on m. m. apteekki,
postikonttori, rukoushuone (V. muodostaa oman
rukoushuonekunnan, perustettu sen. päät. 20 p:ltä
helmik. 1895», puhelinkeskus-asema, osuusmeijeri
y. m. L. H-nen.
Valkjärvi. 1. Kunta, Viipurin 1., Äyräpään
kihlak., Valkjärven nimismiesp.; kirkolle
Perk-järven rautatieasemalta maanteitse 47 km
(oiko-teitse 43 kml. talviteitse n. 40 km. Pinta-ala
453.2 km2, josta viljeltyä maata (1910) 7,334 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 3,489 ha,
puutarha-ala 10 ha). Manttaalimäärä 28,-s, talonsavuja 904,
torpansavuja 20 ja muita savuja 415 (1907).
7,014 as. (1915); 1,200 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 972 :11a (1901). 774 hevosta.
2,249 nautaa (1914i. — Kansakouluja 7 (1916).
508
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen Muolaan
ja Kyyrölän kanssa. Apteekki (Kyyrölän
haara-apt.). -— Teollisuuslaitoksia: 10 myllyä, joista
8:ssa myös pieni sahalaitos. — Kesäisin
Vuoksella vilkas laivaliikenne; kirkolle Oravaniemen
laivalaiturilta 14 km. — 2. Seurakunta,
hallituksen pitäjä, Savonlinnan hiippak.,
Käkisalmen rovastik.; perustettu n. 1648 Muolaan
emäseurakuntaan kuuluvaksi kappeliksi, joka 1738
(3 p. maalisk.) erotettiin omaksi khrakunnaksi.
V:stä on Vuoksela (ks. t.) 1914 eronnut
omaksi khrakunnaksi. — Kirkko puusta, rak.
1826-28. 1<J. M. Salenius, »Valkjärven pitäjän
kertomus" (1870) , sama, »Historiallinen
kertomus Muolaan 1. Pyhäristin pitäjästä" (Suom. kirj.
seuran pitäjänkertomuksia III, 1871), sama,
..Valkjärven pitäjän kirkollisista ja papillisista
oloista" (Kuopion klassillisen lyseon
lukuvuosi-kertomus 1901-02); V. Reijonen, »Valkjärven
pitäjän geomorfologiasta" (Viipurilaisen osakunnan
albumi Kaukomieli IV).] L. Il-nen.
Vaikku ks. C e p h a 1 a n t h e r a.
Valkoinen arsenikki ks.
Arsenikki-trio k s i d i.
Valkoinen hirmuvalta, se vaino, joka
Bourbonien palattua Ranskaan 1814-15, heidän
kan-nattajainsa puolelta kohtasi Napoleonin
puoluelaisia ja »kuninkaaumurhaajia"; valkoinen oli
Bourbonien väri. J. F.
Valkoinen meri ks. Vienanmeri.
Valkoinen orjakauppa on nimityksenä sillä
järjestetyllä keinotteluliikkeellä, jonka
välityksellä houkutellaan nuoria naisia ulkomaille
epä-siveellisvystarkoituksiin. Kun nuorilla naisilla
on joko vähäiset ansiomahdollisuudet kotonaan
tai kotimaassaan tai heissä herää yksinäisyyden
tunne, vaihtelun ja vieraiden olojen näkemiseu
halu, vieläpä toivo päästä helpommalla ja
välttää ponnistuksia, voiv;t he helposti
kokemattomuudessaan suostua hämäräperäisiin, mutta paljo
lupaaviin sanomalehti-ilmoituksiin, joissa
tarjotaan toimeentuloa muka seuranaisen,
sairaanhoitajattaren, opettajattaren, myymälä-apulaisen
tehtävissä; myöskin käytetään joko paikallisia
tai matkustavia asiamiehiä; nämä voivat uhriensa,
kanssa mennä näennäiseen avioliittoonkin siten
poistaakseen sekä asianomaisen naisen että
viranomaisten epäluulot. Tavallisesti kuljetetaan näin
houkutellut herkkäuskoiset naiset vieraisiin
maihin, ja niin harkitusti, että asianomaiset eivät
aina tiedä, missä ovat, kunnes joutuvat
eloste-lijain tarpeeksi toimivaan
epäsiveellisyyspaik-kaan, jossa muitakin samanlaisia onnettomia on.
ja jossa vasta viekoiteltu nainen pääsee selville
tiiman katalan liikekeinottelun todellisesta
laadusta. Yksinäisenä, tavallisesti kieltä
taitamattomana, muista ihmisistä eristettynä hän joutuu
piankin epätoivoon, yrittäen pakoa, josta
epäonnistuessa johtuu vain enemmän ikävyyksiä;
ellei uhri itsemurhaa tekemällä vapaudu, joutuu
hän lopultakin elostelijain aistillisten himojen
uhriksi; jos hän onnistuu pakenemaan, voidaan
hänet kiinni joutuessaan asettaa syytteen
alaiseksi, koska hän muka on varastanut toisen
vaatteet, sillä hänen omansa on piilotettu.
Tällaisten nykyajan orjattarien elämä muodostuu
kovin säälittäväksi: heidän elämäntapansa on
ruumiinvoimia kuluttavaa ja henkisiä voimia
tylsentävää, joten he piankin menettävät nuo-
Valkjärvi—Valkoinen orjakauppa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
