Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valkealan reitti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
505
Senjälkeeu se oli Viipuria tai Kyminkartanon
läänin jalkaväen upseerien sotilasvirkatalona;
1692 sillä 011 nimenomaan everstiluutnantin
virkatalon nimi. Kartanoa asuvat m. m.
Yel-lingk-, Aminoff-, Wrede-. Hierta- ja von
Gerten-sukuiset sotilashenkilöt. Pikkuvihan aikana V.
oli Lappeenrannan läänin hallituspaikkana, kun
läänin käskynhaltia K. F. Krompein oli saanut
sen haltuunsa. Hän kuoli 1746 ja V. joutui
lähikaupunkien porvarien haltuun; huomattavimmat
niistä ovat haminalainen Yoltter Steven ja Lars
Herkepreus. Viime vuosisadan alkupuolella
isännöi V:ssa Staekelbergin vapaaherrallinen suku,
jonka aikana tila lunastettiin perintötilaksi
(1822). V. 1837 neiti Dorothea Stackelberg möi
V:n luutnantti G. A. Collianderille. Senjälkeen
V. on ollut tämän suvun hallussa; nyk. omistaja
kunnallisneuvos Adolf Nathanael Colliander, joka
huomattavasti on työskennellyt tilan
maanviljelyksen korottamiseksi. — Sähkövoimakeskus, joka
sijaitsee Valkealan reitissä olevan kosken
partaalla, välittää voimaa sekä valon hankkimiseksi
että useihin maatalousvoimakoneisiin ja myllyyn.
— V:n puinen pääkartano rakennettiin 1858 ja
korotettiin 1897 kaksikerroksiseksi. Kartanoa
ympäröi vanha puisto sekä lavea puutarha, jossa
pitkät ajat on harjoitettu ulkomaisten
hedelmä-puulajien viljelemistä. E. C-g.
Valkealan reitti, Kymijokeen vasemmalta
laskeva, Suuren-Salpausselän välittömästi patoama
vesireitti, alkaa läheltä Saimaan lounaisia vesiä,
muutamista pienistä järvistä, lammista ja
puroista, joitten vedet yhtyvät Ylä-Kivijärvessä
(n. 75 m yi. merenp.) ; tästä vedet taas laskevat
Huopasenvirran kautta pitkään ja kapeaan
Ala-Kivijärveen, joka taasen Lakankosken,
Hako-risunkosken, Kannuskosken ja Ruokokosken (sekä
näiden välillä olevien pitkien suvantojen) kautta
laskee Ruokojärveen ja siitä Immosenjärveen.
Viimemainitusta vedet juoksevat Tirvanjärveen,
josta Alusjärven, Tarhajärven, Rapojärveu ja
Haukkajärven kautta Karhulan järveen ja siitä
Jyräukosken, Käyrälammin sekä Jokelankosken
kautta Lappalanjärveen (n. 55 m yi. merenp.).
Lappalanjärvestä V. r:n vedet vihdoin laskevat
Kymijokeen, tullen siihen n. 5 km alapuolella
Voikankoskea ja tuoden Kymijokeen keskiveden
aikaan 7 m3 vettä sek:ssa (korkean veden aikaan
50 m3 ja matalan 3 m3). V. r:n vesistön koko
sadealue on 1,299,6 km2, josta 239.; km2 (1. 18,s %i
vettä. Aikaisempina aikoina on V. r.
todennäköisesti toiminut Saimaan laskureittinä Kymijokeen
(vrt. Saimaa, palsta 512). L. H-nen.
Valkeamäki 1. T a u b i 1 a ja myös T o u v i 1 a
(ks. t.).
Valkea papisto ks. Musta papisto.
Valkeapyökki ks. Carpinus b e t u 1 u s.
Valkea risti. 1. Nuorten miesten keskuudessa
toimiva siveellisyysliitto. Sellaisen perusti. 1883
Durhainin piispa Lightfoot (White cross league)
opäsiveellisyyden vastustamiseksi, ja se on
levinnyt Englantiin ja sen alusmaihin; v;sta 1885
liitto on olemassa Pohjois-Ameriikassa ja
Sveitsissä, v:sta 1889 Ranskassa ja v-.sta 1890
Saksassa. Se on tavallisesti kristillisten
nuorisoyhdistysten miesosastojen yhteydessä. Liitolla on
viisi periaatetta, joita noudattaen jäsen muun
ohessa lupautuu kohtelemaan kaikkia naisia
kunnioituksella ja vaatimaan siveellistä puhtautta
506
elämässä sekä miehiltä että naisilta. Liitto on
levinnyt kaikkiin sivistysmaihin; jäsenluku on
hyvin suuri; omia aikakauskirjojakin on useita.
J. H. T.
2. Itävallassa 1882 perustettu seura, jonka
tarkoituksena on toimia sodassa haavoittuneiden tai
sairastuneiden sotilaiden parantamiseksi.
Valkea ruoste, joskus käytetty, erehdyttävä
nimitys eräälle ristikukkaisissa
loisivalle leväsienelle. Cystopus 1. Albugo candidn,
joka ei ole laisinkaan sukua ruostesienille. Sieni
muodostaa isäntäkasviensa kaikkien
maanpäällisten osien pintaan lumivalkoisia, kiinteitä
itiö-kerroksia. Se voi tulla huomattavan
haitalliseksi siemenien saantia varten viljellyille
ristikukkaisille. J. I. L.
Valkeasaari, rautatieasema (II 1.)
Viipurin-Pietarin rataosalla, Ollilan ja Levasovon asemien
välillä, 97 km Viipurista. 32 km Pietariin;
Venäjälle menevän tavaran tullitarkastusasema.
Lähellä asemaa runsaasti ven. huvila-asutusta.
Valkea sunnuntai (Dominica in albis),
pääsiäisen jälkeinen sunnuntai (Quasimodogenitii.
Valkea talo. Yhdysvaltain presidentin asunto
Washingtonissa (ks. t. .
Valkea turska ks. Turskat.
Valkea Venäjä ks. V a 1 k o-V e n ä j ä.
Valkea vuori, Böömissä Praagin länsipuolella
oleva vuori; tunnettu 8 p. marrask. 1620
tapahtuneesta taistelusta, jossa Baierin Maksimilian
ja Tilly voittivat Böömin kuninkaaksi valitun
Pfalzin vaaliruhtinaan Fredrik V;n sotajoukon.
Walker [uö’ka]. Francis A m a s a (1840-97),
amer. taloustieteilijä, tuli 1869 Yhdysvaltain
tilastollisen toimiston johtajaksi, 1873
professoriksi Nevvhavenissa olevaan Yale-yliopistoon ja
oli v:sta 1881 Massachusettsin teknologisen
instituutin presidenttinä; teoksia: ,,The wages
question" (1876), „Money" (1878), „Land and
its rent" (1883, suunnattu Henry Georgea
vastaan) ; oppikirjoillaan hän suuresti edisti
taloustieteen opintojen harrastusta Ameriikassa’; hänen
kantansa oli historiallis-realistinen. J. F.
Walker [u&ka], Frederick (1840-75), engl.
taidemaalari, opiskeli Royal academy’ssä. Aluksi
häntä käytettiin ahkerasti kuva- ja
aikakauslehtien kuvittajana, mutta myöhemmin hän alkoi
harjoittaa öljy- ja vesivärimaalausta. Kaksi
hänen tauluaan: ,,Kylpijät" ja ,,Mustalaiset"
herättivät hyviä toiveita, mutta-varhainen
kuolema teki ne tyhjiksi. F. L.
Valkiakoski. 1. Koski Sääksmäen pitäjässä,
jossa Mallasveteeu kokoontuneet vedet laskevat
Vanajaveden (Rautunseläni pohjoisiin vesiin;
putouskorkeus 4.6 m, putouksen pituus 170 m,
hevosvoimamäärä korkean veden aikaan 4,968 ja
matalan veden aikaan 1.656. Kosken ranualla
sijaitsevat O.-y. Valkiakoskeu tehtaat
(ks. alemp.).
2. K a n a v a, edellämainitun kosken läntisessä
haarassa. Hämeenlinnan-Pälkäneen kulkureitillä,
rak. 1866-68 harmaasta kivestä, käsittää kaksi
sulkua; rakennuskustannukset 247,000 mk.
Väylän syvyys l,a m. Kanavan yli kulkee puinen
kääntösilta.
3. O.-y. Valkiakoskeu paperitehdas,
sulfaatti- ja sulfiittiselluloosate
Iita a t sekä puuhiomo ja saha Sääksmäen
pitäjässä, käsittävät suuren tehdasryhmän, joka
Valkealan reitti—Valkiakoski
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
