Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valkopippuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
513
yhdistyksen; aate ei saavuttanut tehokkaampaa
kannatusta. ennenkuin Raittiuden ystäväin
20-vuotisjuhlassa Vaasassa 1902 Alli
Trygg-Helenius piti Hanna Hellman vainajan
muistojuhlassa esitelmän Frances Willardista ja
naisten 19 :nnen vuosis. ristiretkestä, esittäen
v.-aatteen mukaista naisten osastoa Raittiuden
ystäviin; ehdotusta kehittämään valittiin
johtajatar Hedvig «Sohlberg, lehtorinrouva Nanna
Jalava ja Alli Trygg-Helenius; sittenkuin
kirjailija Maria Stenroth (,,Marja Salmela") oli
suostunut tätä aatetta varten rupeamaan
Raittiuden ystävien matkasihteeriksi ja 1904
vaikuttanut naisten keskuudessa etupäässä kaupungeissa,
perustanut yhdistyksiä, muodostivat syntyneet
yhdistykset jouluk. 1904 yhteisen kansallisen
V.-liiton Suomea varten; sen säännöt
vahvistettiin 8 p. toukok. 1905; liiton toiminta
järjestettiin 7-8 p. lokak. 1905 Helsingissä, jolloin
siihen kaikkiaan kuului 15 haaraosastoa;
puheenjohtajana on koko ajan ollut opettajatar Frida
Sjöblom; matkasihteerinä on edelleen M.
Stenroth; liitto julkaisee v.sta 1907 kahta omaa
lehteä „Valkonauha" ja ,,Hvita bandet". Liiton
haaraosastojen toimesta on syntynyt erilaisia
laitoksia: lastenkoti (Sortavalassa), tyttöjen
työkoulu (Turussa), tyttöjen turvakoti Pursialassa
(Mikkelin lähellä), poikien ja tyttöjen turvakodit
(Helsingissä), kesäsiirtola (Viipurissa),
joutilasten lasten kesäkaitsija (Joensuussa),
klubihuo-neistoja nuorille naisille (Helsingissä
,,Maria-klubi"). Liiton yhteinen on turvakoti Emmaus
langenneita naisia varten (Grankullassa) sekä
rautatielähetystyö Helsingin asemalla outojen ja
kokemattomien maalaistyttöjen opastamiseksi ja
turvaamiseksi pääkaupunkiin tullessa; heitä
varten on yömaja ja paikanvälitystoimisto, samoin
myöskin Tampereella. Naispoliisien saamiseksi
suurempiin kaupunkeihin V. on myös toiminut;
niitä on 8:ssa kaupungissa. [,,Jumalalle, kodille
j:i ihmiskunnalle, 10-vuotismuisto, lnihtik. [-1906-1916".]-] {+1906-
1916".]+} J. H. T.
Valkopippuri ks. Pippuri.
Valkopyökki ks. Carpinus b e t u 1 u s.
Valkosammal ^rahkasammal (ks. t.).
Valkosipuli (Allium sativum),
kynsilaukka, Lounais-Aasiasta kotoisin oleva,
viljelty, monivuotinen sipulikasvi, jolla on valkea,
kulmikkaasti pyöreähkö sipuli, n. 60 cm korkea
varsi, litteät lehdet ja pikku sipuleja sisältävä
sarja, niissä hedelmiä yleensä ei kehity. Sipulia,
jonka takia kasvia on jo vuosituhansia viljelty,
käytetään hyvin väkevänmakuisena ja -hajuisena
mausteena (varsinkin juutalaiset, venäläiset,
turkkilaiset, italialaiset y. m.) t. lääkkeenä.
Etelä-Euroopan köyhien kansanluokkien
luonteenomainen vastenmielinen haju johtuu suureksi
osaksi v:n runsaasta käyttämisestä. Meillä v:n
käyttö (enimmäkseen lääkkeeksi) ja varsinkin
sen viljely on harvinaista, vrt. Allium ja
Sipuli. K. L.
Valkotähkä, viljalajeissa ja niittyheinissä
saiigen yleinen tauti-ilmiö, jolle 011
luonteenomaista se, että tähkät (tai röyhyt) alkukesästä
joko k o k o n a a 11, säännönmukaisesti yhdessä
itse korren yläosan (ylimmästä tai lähinnä
ylimmästä solmusta lähtien) kanssa ennenaikojaan
kellastuvat ja kuihtuvat ilman että
kasvissa ulkonaisesti huomataan mitään näkyviä
17. X. Painettu ’«/. 18.
514
vahinkoja (täydellinen v.), tai osaksi muu
t-tuvat valkeiksi, jolloin usein samalla
esiintyy epämuodostumia vahingoittuneissa
kukan-osissa (osittainen v.) ; joskus voi alkuaan
osittainen vaJkopilkkuisuus vähitellen levitä koko
tähkän käsittäväksi. Kellastuneet osat erottuvat
jyrkästi muuten tuoreenvihreästä tähkästä.
V.-ilmiön molemmat päälajit (täydellinen ja
osittainen v.) aiheutuvat erilaisista
vahingoittumisista, sen mukaan kohdistuuko tämä korteen vai
itse tähkään (röyhyyn). Korren
vahingoittaminen tapahtuu harvoin sisältä päin, jolloin sen
aiheuttavat korren sisässä asustavat eläimet,
useimmiten sen sijaan ulkoapäin, joko niin että
korsi purraan poikki tai että se jyrsitään rikki
ja imetään kuivaksi tai vain viimemainitulla
tavalla ilman näkyvää ulkonaista vammaa, tai
niin, että korteen porataan reikiä, nim.
hyönteiset (o l k i p i s t i ä i s e 11 /Cephus-] naaraat)
munanasetintorvellaan. Tähkän (röyhyn)
ahdistaminen voi kohdistua tähkäperään, sen
päähaaroihin tai tähkylöihin tai myös itse kukkiin.
Meidän maassamme aiheuttavat v:iä neljässä
viljalajissamme sekä ainakin n. 30:ssa
niitty-heiuälajissa enemmän kuin kaksikymmentä eri
hyönteis- ja punkkilajia. Viljalajeista
täydellinen v. esiintyy useimmin rukiissa ja sen
aiheuttaa enimmäkseen valkotähkä yökön (ks. t.)
toukka, Etelä-Suomessa usein myös
valko-t ä h k ä k o i 11 (ks. t.) toukka. Osittaisen v:n
rukiissa ja ohrassa saavat usein aikaan pienet
rakkojalkaiset (Limothrips dcnticornis, Physopus
tenuicornis ja Ph. vulgatissima). Kaurassa
aiheuttaa sekä täydellistä että osittaista
valko-tähkäisyyttä kahukärpäsen (Oscinis frit) toiseu
sukupolven toukka. Vehnässä v.-ilmiö on
verraten harvinainen. Niittyheiniin synnyttää
enimmän v:iä mikroskooppisen pieni punkki,
Pedi-culopsis graminum, senjälkeen Tarsonemus
culnii-roiMS-punkki ja Aptinotlirips
rw/a-rakkojalkai-nen. Osittaista valkotähkäisyyttä niittyheinissä
synnyttävät enimmäkseen useat eri
rakko-jalkaislajit. vrt. Tuhohyönteiset. E. R.
Valkotähkäkoi (Ochsenheirneria taurella),
5,5-6,5 mm pitkä koiperhonen, jonka etusiivet
ovat kellanruskeat, tummemman sekaiset,
taka-siivet yli keskikohdan valkeat, ruskeareunaiset.
Tuntosarvien tyviosat paksunneet (mustista
suomuista riippuen). Toukka kapeau sukkulamainen,
nuorena vihreä ruskeahkoin viiruin,
täysikasvuisena kokonaan luunvärinen; elää rukiinkorsissa
Etelä-Suomessa ja aiheuttaa valkotälikiä
puremalla korren poikki ylimmän solmun yläpuolelta,
vrt. Tuhohyönteiset. E. R.
Valkotähkäyökkö (Iladena seculis), väriltään
hyvin vaihteleva perhonen; etusiivissä
harmaan-tai punaisenruskea väri vallitsevana, seassa
ruosteenruskeaa ja tummempia tai vaaleampia
kuvioita; munuaistäplä valkea. Ruumiin pituus
1J-14 mm. Toukka, n. s. o 1 k i m a t o,
sukkula-mainen, kiiltävän vaaleanvihreä, selässä punaiset
sivuviivat, kyljissä kellahtava viiva,
täysikasvuisena n. 30 mm pitkä, elää rukiinkorsissa ja puree
poikki korren ylimmän solmun yläpuolelta, siten
aiheuttaen valkotähkän syntymisen. Nuori
toukka elää syksyllä hennossa rukiintaimessa,
syöden ontoksi korrenaiheen ja talvehtien siinä.
Muutamina vuosina meillä erittäin vahingollinen,
vrt. Tuhohyönteiset. E. R.
Valkopippuri—Valkotähkäyökkö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
