Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valkopippuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
515
Valkovaski—Wallace
516
Valkovaski, vasken ja arsenikin lejeerinki,
jota ennen käytettiin kuten nyt uuttahopeata.
Valko-Venäjä, valkovenäläisten asuina,
rajoiltaan epämääräinen alue Venäjän länsiosassa. Jos
lukee, valtiollista jakoa käyttäen, V.-V:ään ne
piirikunnat, joissa väestön enemmistö on
valkovenäläisiä, käsittää V.-V. Minskin ja Mohilevin
kuvernementit kokonaan, Vitebskin ja Vilnon
kuvernementit melkein kokonaan sekä osia
Smo-lenskin ja Tsernigovin kuvernementeista. Näin
rajoitettuna on V.-V:n pinta-ala 231,850 km2 ja
asukasmäärä 8,934,100 (1914). — V.-V:n
maantieteestä, historiasta y. m. s. ks. Venäjä.
Valkovenäläiset ks. Venäläiset.
Valkoviiruisuus ks. V a 1 k o m u u n n o s.
Valkovuoto 1. leukorrea (fluor albus),
emän tai emättimen katarri, jossa esiintyy
limainen tai märkäinen vuoto emättimestä, vrt. N a i
s-taudit.
Valkuaisaine ks.
Munanvalkuais-aineet.
Valkuaisjyväse.t, aleuronjyväset,
mikroskooppisen pieniä, kasvien siemenissä
vararavintona olevia, pyöreitä t. munamaisia,
valkuaisainetta sisältäviä jyväsiä, jotka syntyvät
val-kuaisrikkaiden solunesterakkojen kuivettuessa
siemenen kypsymisaikana. V:ssä on usein
kiteen-tapaisia muodostuksia, kristalloideja ja
pyöreähköjä globoideja, jotka sisältävät
erilaisia globuliineja, jälkimäiset sitäpaitsi
kalkki-ja magnesiumfosfaatteja globuliineihin
yhtyneillä. V:iä on melkein kaikissa siemenissä,
runsaimmin sellaisissa, joissa ei muuna
vararavintona ole tärkkelystä, vaan öljyjä. K. L.
Valkyria (isl. valr = taistelussa kaatuneet, ja
lcöra t. kera - valita), ,,taistelun neito", joka
muinais-skandinaavilaisen uskomuksen mukaan
korjaa taistelussa kaatuneita Valliallaan ja siellä
tarjoilee heille olutta.
Valla, Laurentius (1407-57), it.
humanisti; toimi v:sta 1431 professorina Paviassa,
mutta oli pakotettu luopumaan tästä toimesta,
kun oli uskaltanut kahdessa dialogissa hyökätä
Aristoteleen ja Boethiuksen kimppuun. V:stal435
V. palveli Aragonian kuningasta Alfonso V:ttä,
joka tuli pian myöskin Etelä-Italian
hallitsijaksi; sittemmin hän meni paavin palvelukseen
ja tuli 1455 apostoliseksi sihteeriksi. V. oli
Italian huomattavimpia humanisteja, mutta hänen
itsetietoisuutensa ja turhamaisuutensa saattoi
hänet alituisiin riitoihin sekä kirkon miesten
että muiden humanistien kanssa. V:n
kuuluisimmat teokset ovat ,,Elegantiarum libri VI", jossa
hän antaa ohjeita latinan kielen oikein
käsittelemiseen, ja „De falso credita et ementita
Constau-tini donatione", jossa hän osoitti n. s.
Konstan-tinuksen lahjakirjan väärennykseksi (ks. K o n
s-tantin uksen lahjoitus). Useimmat V :n
kirjoitelmista („Opera") ilmestyivät Baselissa
(1543). [M. v. Wolff, ,.L. V., sein Leben und
seine Werke".] J. F.
Wallace Juo’lis], Alfred Russel
(1823-1913), kuuluisa engl. luonnontutkija, toimi
koulunkäyntinsä päätettyään veljensä, joka oli
maanmittari ja arkkitehti, apulaisena, mutta
antautui pian kokonaan luonnontiet,
tutkimuksiin. V. 1848 hän yhdessä H. W. Batesin (ks. t.)
kanssa läksi tutkimusmatkalle Etelä-Ameriikkaan,
missä retkeili Amazonas- ja Rio Negro-jokien
varsilla aina v :een 1852.
Kotimatkalla laiva paloi
ja W:n suuret kokoelmat,
edeltäpäin kotiin
lähetettyjä lukuunottamatta,
tuhoutuivat. W. saattoi
kuitenkin julkaista
erinomaisen matkakertomuksen ,,Travels 011 the
Amazon and Rio Negro"
(1853, uusi pain. 1870).
Jo 1854 W. läksi uudelle
retkelle, tällä kertaa
Itä-Intian saaristoon. Täällä
hän suoritti 8 vuoden
aikana laajoja
tutkimuksia, ulottaen ne
Majakasta Uuteen Guineaan
saakka. Kotiin palatessaan (1862) W. toi
mukanaan suurenmoiset kokoelmat, m. m. 100,000
hyönteistä ja 80,000 lintua. Loistavasti kirjoitettu,
komea pääteos tästä matkasta „The Malay
Arehi-pelago" ilmestyi 1869 (saks. käännös sam. v.;
10 :s painos 1891). Tutkimuksillaan W. osoitti,
että Itä-Intian saaristo jakautuu
eläinmaantie-teellisesti (samoinkuin geologisesti ja
kasvimaan-tieteellisesti) läntiseen puoliskoon, jolla erityisesti
nisäkäseläimistöön nähden on intialainen luonne,
ja itäiseen, jolla on austraalialainen leima.
Rajana on suunnilleen Balin ja Lombokin
välinen kapeahko salmi (,,\Vallacen viiva").
Troopillisen luonnon keskellä liikkuessaan W:ssa heräsi
epäilyksiä lajien pysyväisyydestä ja jo 1855 hän
Borneossa laati kirjoitelman, missä esiintyy usko
kehitysajatukseen. Kolme vuotta myöhemmin
ollessaan sairaana Molukeilla W. yhtäkkiä —
tietämättä mitään Darwiniu teorioista — johtui
ajattelemaan ,,sopivimman säilymistä" olemisen
taistelussa syyksi lajien muuttumiseen.
Kirjoitettuaan parissa päivässä esityksen asiasta, W.
lähetti sen Dar\vinille, joka hämmästyksekseen
siinä tapasi oman valintaoppinsa perusajatuksen
(„vaikka W:lla olisi ollut käsikirjoitukseni
v:lta 1842, ei hän olisi voinut laatia siitä
parempaa lyhyttä yhteenvetoa"). W:n kirjoitelma
julkaistiin heti ja samalla ote Darvvinin jo 16 v.
aikaisemmin laaditusta käsikirjoituksesta. W. on
täten Dar\vinin rinnalla mainittava valintaopin
keksijänä ja polveutumisopin esitaistelijana (vrt.
Polveutumisoppi). Mielipiteitään W.
kehitti edelleen m. m. teoksessa „Contributions to
the theory of natural selection" (1871), joka
helppotajuisuudellaan ja selväpiirteisyydellään —
mitkä ominaisuudet yleensäkin ovat W:n
teoksille luonteenomaisia — suuresti edisti
valinta-opin ymmärtämistä. Tässä sekä muissa
polveu-tuinis- ja erityisesti valintaoppia käsittelevissä
teoksissaan, joista ennen muita on mainittava
Darwinin kuoleman jälkeen ilmestynyt
erinomainen yleiskatsaus „Dar\vinism, an exposition of
the theory of natural selection" (1889), W. yleensä
liittyy Bar\viniin, omaten kuitenkin muutamissa
kysymyksissä eriävän kannan. Perustava
merkitys eläinmaantieteelle on W:n suurella teoksella
,.On the geographical distribution of animals"
(2 os., 1876). Lisäksi mainittakoon teokset
„Tro-pical nature" (1878) ja „Island life" (1880).
Varsinkin loppuiällään W. tuli tunnetuksi m. m.
mvös radikaalisten Yhteiskunnallisten uudistusten
Alfred Rassel Wallace.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
