Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wallaschek ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
523
Wallensköld
524
Naantalin ja Raision kirkkoherrasta Mikael
Henrikin pojasta (1500-luvun
keskivaiheilla). Naantalin ,,Vallis gratisen" nimestä
muodostettiin myöskin sukunimi. \V.-suvusta
alkuisin ovat VV a 11 e n s, W a 11 e e n ja W a 11 e
n-s k ö 1 d-suvut. [I. R. W., „Genealogi öfver
Walle-niska slägteu i Finland" (1852).]
1. Johan W. (1698-1746), professori, oli ensin
logiikan ja metafysiikan, sitten jumaluusopin
professorina. Tuli 1740 teologian tohtoriksi. Jäi
pikkuvihan aikana Suomeen ja hoiti silloin
piispan sijaisena Turun hiippakunnan asioita, josta
hänelle sodan jälkeen lausuttiin kuninkaallinen
suosio. W. nautti yleistä arvonantoa sekä
opettajana että ihmisenä, ja hänen aikainen
kuolemansa herätti suurta osanottoa. K. G.
2. Gabriel W. (1725-1808), kruununvouti,
taloudellinen merkkimies, sy-ntyi kappalaisen poi-
_______ kana Tottijär veliä, tuli
ylioppilaaksi Turussa 1745
opiskellen sitten jonkun
aikaa Greifswaldin
yliopistossa. Suoritettuansa
lainopillisen tutkinnon
Turussa W. oli
Uudenkaupungin v. t. pormestarina
ja muissa
tuomarintoi-missa Länsi-Suomessa,
kunnes 1753 tuli
Pohjois-Xarjalaan, missä
1759-<800 oli kruununvoutina.
Uusien maanteiden
rakentamisessa paikkakunnalle
on W :11a suuret ansiot;
hänen toimestaan saatiin
1763 postikonttori
Liperiin, mistä se 1781 muutettiin Tolimajärvelle.
W:n aloitteesta saatiin pysyväinen maavero
Karjalaan entisen mielivaltaisen arvioveron (ks. t.)
sijaan. W:n toimesta perustettiin ensimäiset
pitäjänmakasiinit paikkakunnalle, vankihuone
rakennettiin, lääkäri hankittiin,
perunanviljelystä edistettiin, järviä laskettiin, tullivartiota
parannettiin. W. teki 1773 ja 1775 ehdotuksen
Karjalan jääkärijoukon asettamisesta tehden
suuria aineellisia uhrauksia asian hyväksi. V. 1802
W. ehdotti Karjalan ruoduttamista, mikä
kuitenkin raukesi. W. omisti Siikasalmen Liperissä
ja Jouhkolan Tohmajärvellä sekä useita sahoja
m. m. Värtsilässä ja Puhoksessa. Puheet W:n
(»Karjalan kuninkaan") mielivaltaisuudesta ja
häikäilemättömyydestä ovat ainakin osaksi
mielikuvituksen tuotetta. Hänen poikansa Erik W.,
senaattori ja Turun hovioikeuden presidentti,
aateloitiin nimellä Wallensköld. A. R. C.
3. Martin Johan W. (1731-73),
matemaatikko, tuli yliopp. 1743, fil. maist. 1750,
matematiikan dosentiksi Turun yliopistoon 1755 ja
professoriksi 1758. W. kohotti ja laajensi
matematiikan opetusta yliopistossa ja kirjoitti suuren
joukon huomattavaa oppineisuutta ja
matemaattista kykyä osoittavia sekä alkeismatemaattisia
probleemeja että differentsiaali- ja
integraalilas-kennon sovellutuksia geometriaan ja
mekaniikkaan käsitteleviä julkaisuja kuten
»Exercitatio-nes miseellauea’ mathematico-physicse" (1757-58),
»Animadversiones subitanea; circa principium
universa; opticaj Leibnitianum" (1759), ,,De
pro-jectione eorpormn, admissa liypothesi gravitatis
Gabriel Wallenius.
Galikeana et resistentia medii nulla" (1759),
..Problemata qusedam arithmethicae universalis
Ne\vtoni per analysin geometrieam soluta" (1760),
,,De communieatione caloris inter fluida
com-mixta" (1762) ; »Formulse generales de solidis
regularibus" (1765), „De retrogradatione aliisque
apparentiis motus planetarum" (1766-69), ..De inve
nienda correctione meridiei" (1771), »Geometriskt
försök att mätä hörn eller solida vinklar" (Ruot.-,
tiedeakatemian „Handlingar" (1763). (U. S:n.)
4. Ivar W. (1750-1818), pappi, tuli 1782,
Porvoon kappalaisena oltuaan, Tukholman suom.
seurakunnan kirkkoherraksi ja siellä olevan
konsistorin jäseneksi. Tässä asemassa hän toimi
23 vuotta ottaen vireästi osaa Tukholman
kirkolliseen ja uskonnolliseen elämään, m. m. tunnetun
,,Pro fide et christianismo" nimisen seuran
jäsenenä ja varaesimiehenä. V. 1805 hän Hauhon
kirkkoherraksi nimitettynä siirtyi takaisin
kotimaahan. Porvoon hiippakunnan edustajana hän
oli suomalaisen lähetyskunnan jäsenenä 1808 ja
läsnä Porvoon valtiopäivillä 1809.
5. Johan Fredrik W. (1765-1836),
professori, W. 3:n poika, tuli 1777(1) ylioppilaaksi,
1782 (väiteltyään aineesta „Om finska allmogens
nödbröd") filosofian, 1785 lääketieteen
kandidaatiksi ja 1786 Hämeen piirilääkäriksi. Mutta
jonkun ajan jälkeen hän siirtyi uusille urille, tullen
1799 talousseuran sihteeriksi ja 1805,
julkaistuansa väitöskirjan „De epigrammate", Porthanin
jälkeen kaunopuheisuuden professoriksi. W. oli
tavattoman lahjakas ja tietorikas, mutta samalla
itsevaltainen henkilö ja saavutti pian johtavan
aseman yliopiston opettajistossa. Hän oli
mainio latinan kielen käyttäjä ja julkaisi alaltaan
suuren joukon väitöskirjoja (näistä mainittakoon
erikseen biografis-historiallinen „De fennis
sum-mos in philosophia honores ante couditam
aeade-miam Aboensem adeptis", 1810). W:lla oli
sangen suuri työkyky ja monipuolisuus. Mukana
hän oli melkein kaikissa yliopiston asioista
asetetuissa komiteoissa, oli jonkun aikaa
talousseuran esimiehenä ja myös virsikirjakomitean
jäsenenä. Hänen kirjoituksiaan on »Allmän
lit-teraturtidning"issä. 1810-14 hän toimitti „Äbo
allmänna tidniug"iä ja 1828-36 ,.Abo tidningur"ia.
Ä. G.
Wallensköld [-söld]. 1. Erik W. (1779-1846»,
presidentti, alkuaan Wallenius (ks. t.).
Antauduttuaan virkamiesuralle W. pääsi 1808
Savon ja Karjalan läänin lääuinsihteeriksi.
siirtyi 1809 liallituskonseljiin protokollasihteeriksi
ja nimitettiin 1811 kansliatoimituskunnan
esit-telijäsihteeriksi. V. 1816 hän tuli talousosaston
jäseneksi ja mainitun toimituskunnan päälliköksi.
Sai pyynnöstä eron siitä toimesta 1820 ja
määrättiin Suomen pankin johtajaksi, oli v:sta 1822
Turun läänin virkaa tekevänä ja v:sta 1826
vakinaisena maaherrana, siirrettiin 1828
Kymiu-kartanonläänin maaherraksi, mutta otti ennen
tähän virkaan astumistaan eron. Nimitettiin
1832 Turun hovioikeuden presidentiksi ja aate
loitiiu sam. v. nimellä Wallensköld. Sai
vapautuksen presidentinvirasta 1840. W. oli tunnettu
taitavaksi ia oikeudelliseksi virkamieheksi.
K. W. R.
2. Axel Gabriel W. (s. 1864),
kielentutkija, yliopp. 1882, fil. kand. 1886, fil. lis. 1891,
nimitettiin romaanilaisen kielitieteen dosentiksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
