Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valon liikevaikutus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
567
Valonmittari
o
A
Kuva -t b.
Kuva 3.
Kuva 5.
rataan menestyksellisesti toisiinsa kahden
erivärisen valolähteen valaisukykyjä. Sen periaate
selviää paraiten tarkastellessamme nopeasti
pyörivää (10-30 kertaa sekunnissa)
ympyränmuotoista levyä, joka on valaistuna puoleksi
esim. sinisellä, puoleksi vaikka punaisella
valolla. Jos näet levypuoliskot ovat eri
voimakkaasti valaistuina, syntyy silmässä vilkkuilevan
valon vaikutelma, mutta valaistusten ollessa yhtä
vahvat näkyy tasainen valo, jonka väri on
sinisen ja punaisen seköitusväri. Tähän
periaatteeseen nojaten amer. Rood rakensi (1893)
vilkutus-v:nsa (kuvat 4a ja 4b). O (kuva 4b) esittää
kahdella puolelta valolähteillä Jx ja J2 valaistua
kipsiprismaa. Li ja L2 muodostavat prisman
havaitsemiseksi tarkoitetun tähystimen
linssi-yhdistelmää. Linssien välissä on lasinen
telkin-kombinatsioni Kk. Telkin k on kitattu kiinni
suuremman telkkimen K keskuksessa olevaan
koloon niin sommiteltuna, että telkkimien
taittavat särmät antavat vastakkaisiin suuntiin.
Telkkimien taittavat kulmat ovat yhtäsuuret.
A on tähystimen havaintorako, Ai ja A2 sen
kuvia kipsiprismalla. Linssi Li ja
telkinkombi-natsioni ovat kiinnitetyt renkaaseen R, jonka
moottori M voi pauna pyörimään. Renkaan
etuosa muodostaa pyöreäu himmentäjäaukon Ii.
Edellyttämällä, että J valaisee kipsiprismaa
vahvemmin kuin J2, on näköalue aluksi — kun
kuva 4b osoittaa alkuasennon — reunoilta
tummempi, keskus sitävastoin valoisampi (kuva 4c);
mutta 180° suuruisen kierroksen jälkeen
muuttuu valaistus sellaiseksi kuiu kuva 4d ilmaisee.
Toisin sanoen valolähteet vaihtavat näennäisesti
paikkojaan niin, että heikompi valaistus on
vuoroin renkaassa K, vuoroin keskuksessa k. Siitä
on seurauksena, että valaistus näyttää
vilkkuile-valta siksi, kunnes valolähteitä on niin siirretty,
että valaistus kummallakin puolen kipsiprismaa
on yhtä vahva. Roodin v:ia ovat Withmann,
Simmance, Kriiss y. m. muunnelleet. —
Valolähteen kaikinpuolista kokonaisvalaisukykyä
mitataan pai lo-v:11a. Se on ontto, sisäpuolelta
valkoiseksi maalattu, läpikuultamaton pallo
(läpimitta 1 ä 2 m), jonka kyljessä on himmeällä
lasilla suljettu aukko. Pallon sisään asetettu
valolähde säteilee osan valoeuergiastaan ulos
tuosta aukosta. Jos pallo-v:n sisään suljetaan
valaisuvoimaltaan tunnettu mittalamppu ja
kokei-lemalla lasketaan kerta kaikkiaan se valoenergian
osa, jonka tämä säteilee ulos aukosta, voidaan
saatuun tulokseen vertaamalla määrätä minkä
tuntemattoman valolähteen tahansa
kokonais-(pallo ) valonvoimakkuus. — Valon aiheuttama
fysiologinen vaikutus silmän hermokalvoon ei
anna oikeata käsitystä valon kemiallisesta
tehosta. Sitä tarkoitusta varten on
turvauduttava erityisiin kojeisiin, n. s. a k t i n o 111 e t r e
i-li i n. Ne perustuvat Bunsenin ja Roscoen
vasta-vuoroisuuslakiin, jonka mukaan
yhtäsuuret valointensiteetin ja valaistusajan tulot
(samat valomäärät) vastaavat samaa kemiallista
tehoa. Oletetaan siis, että kahden valon
kemiallinen vaikutus on sama, jos ne aikaansaavat
valonarkaan aineeseen samassa ajassa saman
kemiallisen muutoksen, esim. valokuvauspaperissa
tai -levyssä saman tummuuden. Pienintä
valokuvauslevyssä huomattavaa tummenemista
aiheuttavaa valomäärää sanotaan levyn
kynnysarvoksi. Mittayksiköksi otetaan se
valaistusvoimakkuus, joka sekunnissa tuottaa
normaali-valokuvauspaperille sovitun normaalivärityksen.
Käytännöllisessä valokuvauksessa on käytettävän
valonaran aineen herkkyyden tunteminen hyvin
tärkeää, ja tarkoitusta varten on sentähden
suunniteltu erilaisia kojeita n. s. sensito
metrejä (lat. sensus = aistimus, tunne, ja metron =
mitta). Niiden rakenne perustuu valokuvauslevyn
Kuva 1.
Kuva 2
Kuva 4 a.
Kuva 4 c. Kuva 4 d.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
